Nykyään lähes jokainen juristi kohtaa työssään kansainvälisiä ilmiöitä ja ihmisiä. Osa hakeutuu kansainvälisiin tehtäviin aktiivisesti itse, toiset ajautuvat niihin työtehtävien ja työnantajan mukana. Nekin, jotka pysyttelevät maan rajojen sisäpuolella, kohtaavat työssään vähintään EU-lainsäädäntöä.
Muuta maailmaa on tänä päivänä vaikea ohittaa. Kansainvälisyyteen, kulttuureihin ja kohtaamisiin voi kuitenkin monin keinoin vaikuttaa ja valmistautua. Lakimiesliiton ja Teollisuuslakimiesten yhteistyönä järjestämässä syysseminaarissa monilukuinen osallistujajoukko kuunteli kiinnostuneena kuuden panelistin näkemyksiä kansainvälistymisen eri puolista.
Panelistien selvä signaali oli, että lakimieskoulutus ei ainakaan heidän aikanaan antanut tarpeeksi eväitä kansainväliseen uraan.
– EU-oikeus tuli osaksi kv-opintoja 80-luvun lopulla, mutta kovin syvälle niissä ei menty, Eeva Kolehmainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Brysselin toimistolta muisteli tapahtumassa.
– Parasta antia kansainvälistymiseen ainakin Turussa olivat kieliopinnot. Siellä kävimme läpi argumentoivaa tyyliä ja sitä, että osaa esittää oman mielipiteensä, Juhani Ristaniemi KONE Oyj:stä ja Pia Nyholm Neste Oililta jatkoivat.
Yleisögallupin perusteellakin vain yksi nosti kätensä ylös, kun tilaisuuden toisena vetäjänä toiminut Jaana Meklin Lakimiesliitosta tiedusteli opintojen antamia valmiuksia kansainvälisyyteen.
– Englannissa professorien haastaminen oli toivottavaa, Suomessa tämä nähdään helposti aggressiivisuutena. Omiin kokemuksiini viitaten toivoisin, että lakimieskoulutuksessa tuotaisiin enemmän esille neuvottelutaitoja. Kansainvälisillä kentillä ei riitä, että tietää asiansa. Ne on osattava myös ilmaista, Southamptonissa opiskellut Julia Ormio Foster Wheeler Energialta totesi.
Kielitaidon merkitys nousi toistuvasti esille läpi keskustelun. Osallistujien mukaan englannin suullinen ja kirjallinen taito on vähimmäistaito, muut kielet ovat etuja. Ristaniemi esimerkiksi totesi, että KONE-konsernissa vain viisi prosenttia henkilöstöstä toimii Suomessa.
– Kiinan merkitys globaalissa bisneksessä nousee jatkuvasti. Kiinan kielen ja kulttuurin tietämys on ehdoton valttikortti, sillä Kiina edustaa 65 prosenttia uusien hissien maailmanmarkkinoista, Ristaniemi mainitsi.
Koulutuksen ja kokemusten summa
Yleisökysymyksen myötä esiin nousi ETA-kelpoisuuskokeen merkitys. Panelisteista ainakin Ormiolla ja Marimekolla työskentelevällä Tiina Lencionilla on omakohtaisia kokemuksia siitä, että kokeen suorittamisella tai suorittamatta jättämisellä ei ole ollut rekrytointivaiheessa merkitystä.
– ETA-kelpoisuuden hyöty jää mielestäni vain siihen, jos hakee virkaa tai jos tähtäimessä on asianajajan ura. Henkilökohtaisesti painotan työnhakijan kohdalla ETA-kokeen sijaan kansainvälistä kokemusta, Ormio totesi.
Juha Seppälä Xeroxilta meni vielä pidemmälle todetessaan, että hänelle rekrytoijana koulutuksella ei juurikaan ole ollut merkitystä.
– Me suomalaiset olemme tittelinkipeitä. Kun muualla maailmalla "some studies" on aivan validi tausta, Suomessa arvostusta saa vasta, kun opinnot ovat edenneet päätökseen saakka.
Maassa maan tavalla pätee monessa muussakin asiassa. Rintaa röyhistellen maailmalla on turha kulkea, ennemminkin kulttuurikohtaiset realiteetit on hyvä tunnistaa. Verkostoituminen on yksi hyvä keino löytää hengenheimolaisia, tiedonantajia tai muuten tärkeitä kontakteja.
– Itselleni verkostot ovat syntyneet ajan kanssa ja vaatineet myös omaa aktiivisuutta. Kontakteja ei voi edeltäjältään periä, ne täytyy luoda itse. Ja täytyy muistaa, että luottamussuhteen tulee aina olla molemminpuolista, kymmenen vuotta Brysselissä asunut Kolehmainen painotti.
Seppälä ja Nyholm lisäsivät, että mitä isompi yritys, sen tärkeämpää on, että myös sisäinen verkosto on kunnossa.
– Pienessä yhtiössä taas ulkopuolisten verkostojen merkitys korostuu. Olen itse meidän ensimmäinen ja ainut juristimme ja käytämme in-house-palveluita. Olen usein nojautunut verkostoihini ja saanut heiltä apua, Lencioni kertoi työstään vahvasti kansainvälistyvässä Marimekossa.
Yleisökommenttiin viitaten Ormio totesi, että yhteistyö myös muiden kuin lakimieskunnan kanssa on tärkeää: bisneksessä ei voi peilata näkemyksiä ainoastaan juristin lähtökohdista.
Seppälä halusi lisäksi ohjeistaa nuoria ottamaan homman haltuun.
– Kukaan meistä ei pääse hetkessä kalifiksi kalifin paikalle. Vastaan kannattaa ottaa paikka kuin paikka, mutta hyvästä yrityksestä. Tärkeintä on saada jalka oven väliin ja päästä näyttämään omat kykynsä, hän kannusti.
Nykyopiskelijat ovat maailmankansalaisia
Oikeuden kansainvälistyminen näkyy paitsi tulevassa tutkintouudistuksessa myös Porthanian kuppilassa. Oikeustieteellisessä tiedekunnassa kansainvälistyminen on viime vuosina ollut voimakasta; opiskelijoista valtaosa lähtee jossakin vaiheessa ulkomaille vaihtoon ja lähes saman verran maailmalta tulee Helsinkiin. Henkilökunta ja vierailevat tutkijat mukaan luettuna tiedekunnassa kansainvälistä väkeä on vuosittain jopa 200.
– Toivomme toki, että niin entiset opiskelijat kuin nykyiset valmistuttuaan muistaisivat entisen opinahjonsa, missä päin maailmaa sitten vaikuttavatkin. Alumnitoiminnan kannalta on tärkeää ja mielenkiintoista, että saamme jaettavaksi myös kansainvälisiä kokemuksia, oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Kimmo Nuotio toteaa.
Varsinaista kansainvälistä toimintaa alumniyhdistyksellä ei tiettävästi ole, mutta toiminnan sisällössä kansainvälisyys puskee läpi joka tasolla.
– Esimerkiksi viime talvena meillä oli alumnitapaamisessa aiheena Kiinan oikeus. Globaalit trendit, mukaan lukien Kiinan kehitys, ovat asioita, jotka herättävät syystäkin laajalla sektorilla kiinnostusta. Kiina-yhteistyömme on saanut jatkoa myös ensimmäisten opiskelijavaihtojen osalta. Järjestimme lähtijöille ja muille kiinnostuneille erityisen luentosarjan Kiinan kulttuurista ja kielestä. Ilman valmistautumista lähtö ja asettuminen uuteen ympäristöön olisivat liian raju muutos, Nuotio pohtii.
Toisena esimerkkinä Nuotio nostaa Brysselissä toimivan SEULAN eli suomalaiset EU-lakimiehet. Paikallisilla juristeilla on säännöllisesti tapaamisia, virallisia ja epävirallisia.
– EU-instituutioissa juristeilla on monia eri rooleja ja usein kansallisiin kiintiöihin perustuen paikat vaihtuvat sisäisen kierron kautta. Tiedonvaihdon lisäksi yhteisöllisyys on merkittävä osa heidän toimintaansa.
Ilmiönä Nuotio ei ole huolissaan sen enempää nykynuorten maailmankuvasta kuin tiedekunnan asemasta kansainvälisyyden kentässä.
– Kansainvälinen kaksivuotinen maisteriohjelma käynnistyi vuosi sitten. Joudumme siis vielä tovin odottamaan, että saamme ensimmäiset aidosti kansainväliset alumnimme.
Syysseminaari oli suosittu tapahtuma
Lakimiesliiton ja Teollisuuslakimiesten Yhdistyksen yhdessä toteuttama syysseminaari pidettiin Valkoisessa salissa tiistaina 2.10. Alkuperäinen suunnitelma pitää pienimuotoinen keskustelutilaisuus Lakimiesliiton tiloissa tyssäsi heti alkuunsa, kun 50 ilmoittajan raja tuli vastaan jo alkumetreillä. Tilaisuuteen osallistui lopulta lähes 170 kiinnostunutta.
Tilaisuuden aiheena tänä syksynä oli kansainvälisyys lakimiehen työssä. Kaksituntisen keskustelun vetäjinä toimivat Lakimiesliiton Jaana Meklin sekä Teollisuuslakimiesten Piia Vuoti. Pääosassa eli paneelin osallistujina olivat Julia Ormio (Foster Wheeler Energia Oy), Pia Nyholm (Neste Oil Oyj), Eeva Kolehmainen (EK:n Brysselin toimisto), Tiina Lencioni (Marimekko Oyj), Juhani Ristaniemi (KONE Oyj) sekä Juha Seppälä (International Advisor, Xerox Ltd.). Heistä jokaisella on vuosien kokemus kansainvälisestä työstä; osalla Suomen rajojen ulkopuolella, osalla globaalin bisneksen myötä Suomesta käsin.
Kansainvälistyminen tietoisen työn takana
Julia Ormiolle sekä juristin ura että kansainvälinen työ ovat olleet tietoisten päätösten tulosta.
– Lähdin 90-luvun alussa opiskelemaan Southamptoniin oikeustieteitä pääaineenani merioikeus. Valintaani vaikuttivat rakkaus merta kohtaan ja halu opiskella kansainvälisessä ympäristössä. Tavallaan olin myös onnekas, sillä opiskeluaikanani Suomessa tapahtui monia muutoksia: Neuvostoliiton kaatuminen, Suomen EU-jäsenyys ja lisääntynyt kansainvälistyminen.
Realistina Ormio tiesi, että pelkkä merioikeus ei välttämättä kantaisi häntä pitkälle. EU-hypen herättämänä hän lähtikin pian valmistumisen jälkeen Amsterdamiin lukemaan kilpailuoikeutta.
– Sieltä jatkoin töihin Brysseliin ja Luxemburgiin. Virkamiesura ei kuitenkaan ollut minun juttuni, ja palasin takaisin Suomeen ja töihin Elcoteqille vuonna 2001.
Ormio muistelee aikaa hyvällä: vauhtivuosien aikana yrityksen henkilöstömäärä kasvoi 8 000:sta 23 000:een, työmatkat veivät ympäri maailmaa ja omat vastuualueet kasvoivat. Elcoteqin hieno tarina kuitenkin päättyi viime syksynä.
Nyt Ormio on lakiasianjohtaja amerikkalaisomisteisessa Foster Wheeler Energia Oy:ssä. Suomen pääkonttori on Espoossa, mutta suurin osa henkilöstöstä Varkaudessa. Ormio aloitti tehtävässään vuoden alussa 2012.
– Työn aloittaminen amerikkalaisessa pörssiyhtiössä ja kaikkiin Sarbannes-Oxleyn kiemuroihin tutustuminen oli oma haasteensa, mutta nyt nekin alkavat sujua. Muuten työ ei poikkea juurikaan vastaavista suomalaisista yhtiöistä, hän toteaa.
Omiin kokemuksiinsa viitaten Ormio tietää, että maailmalla täytyy liikkua avoimin ja nöyrin mielin. Vaikka oma osaaminen tai asema olisi selvä, kulttuurierot tulee aina pitää mielessä. Lakimieskoulutuksessa tulisikin hänen mielestään ottaa huomioon entistä enemmän käytännön harjoitteita ja neuvottelutaitoja.
– Eikä sosiaalista mediaa tule unohtaa! LinkedInin kaltaiset verkostot ovat erinomainen työkalu. Jos mieli todella tekee maailmalle, kansainväliset verkostot ovat siihen avain. Nykynuorista en ole huolestunut, heille maailma on pienempi ja lähempänä kuin edellisille sukupolville.
Juha Seppälä ja Pia Nyholm tietävät, että maailmalla muita kulttuureja tulee kunnioittaa. Nyholm kertoi myös, että neuvottelut sujuvat pääosin englannilla, Ranskaa lukuun ottamatta.
Eeva Kolehmaisen (kuvassa oikealla) opiskeluaikoina kansainvälisyys oli oman aktiivisuuden varassa. Hän itse hakeutui ulkomaille ensin lisäopintojen ja myöhemmin työtehtävien perässä.
Julia Ormio on opiskellut ja työskennellyt ulkomailla. Omiin kokemuksiinsa viitaten hän toivoo lakimieskoulutukseen enemmän argumentointia ja osallistuvaa otetta.
Paneelissa korostettiin verkostoitumisen merkitystä. Ilta jatkui virallisen ohjelman jälkeen vapaan keskustelun parissa ja uusia kontakteja luoden.
Teollisuuslakimiesten Piia Vuoti oli toinen tilaisuuden vetäjistä.
Lakimiesliiton Jaana Meklin toimi syysseminaarin toisena vetäjänä ja herätteli omalta osaltaan katsojia mukaan keskusteluun.
Mielitkö maailmalle?
- Opiskele kiinaa, venäjää tai espanjaa.
- Harjoittele käytännön tilanteita ja neuvottelutaitoja.
- Opettele argumentoimaan.
- Kunnioita muita kulttuureja ja heidän toimintatapojaan.
- Verkostoidu.
- Etene maltillisesti.
