Harva teettää nykyään säännöllisesti valokuviaan, sillä ne löytyvät tietokoneen arkistosta, puhelimesta tai Facebookin kansioista. Kuitenkin vanhoihin valokuviin ja niistä tehtyihin albumeihin on mukava palata tai kehystää parhaat palat kodin seinälle.
Samaa ajatusta voi soveltaa myös eri julkaisujen sisältöön.
– Aikakauslehti on mahtava tapa arkistoida ja säilyttää tärkeitä asioita, mutta riman pitää olla korkealla: syvällisiä ja laadukkaita juttuja, joita haluaa säilyttää pitkään. Printtijulkaisu on pysyvä ja pitkäikäinen, joten sen pitäisi olla myös sen arvoinen, kuvailee digitalisti Ville Tolvanen.
Lukijat arvostavat Lakimiesuutisia ja lehteä säilytetään jo nyt pitkään. Sisältöjä kulutetaan ja haetaan kuitenkin koko ajan enemmän sähköisesti, ja nyt uudistuneella verkkosivustolla vastataan tähän tarpeeseen.
Sisältö on avointa kaikille
Printtilehden perinteinen idea on ollut pitkään murroksessa, ja erilaiset julkaisut päivälehdistä harvemmin ilmestyviin erikoislehtiin – tai jäsenlehtiin – muuttavat muotoaan lukijoiden tarpeen mukana. Siksi julkaisijan pitäisi pysähtyä miettimään, tuottaako julkaisu aidosti arvoa tai voisiko sisältöä tehdä niin, että se vastaa paremmin lukijan odotuksiin. Lakimiesuutisissa tämä on tarkoittanut erityisesti verkkosisällön kehittämistä ja sen ajattelutavan muutosta, että sisältöä tehdään ensisijaisesti printtilehteä varten. Samalla ajankohtaisista asioista, kuten vaikkapa palkkatutkimuksista, saadaan kattavaa sisältöä luettavaksi nopeammin.
Lakimiesuutiset.fi-sivuston tarkoitus on myös herättää keskustelua: sisältö on kaikille avointa ja sitä voi jakaa esimerkiksi Twitterissä tai Facebookissa.
– Avoimen sisällön määrä on viime vuosina kasvanut valtavasti. On vanhanaikaista ajatella, että lehti ja sisältö ovat vain maksavia jäseniä varten. Lähtökohtaisesti julkaisijan tulee mennä sinne, missä käyttäjät ovat, eikä ajatella, että käyttäjän pitäisi tulla jonkun muurin taakse, Ville Tolvanen toteaa.
Tolvanen tyrmää täysin myös ajatuksen siitä, että verkkosisältö olisi jotenkin ’nuorten juttu”.
– Digi ei ole ikäkysymys vaan asennekysymys. Pitää varoa ajattelua, että tietyn julkaisun lukijat olisivat jotenkin erilaisia. Maailma marssii verkkoon; siksi sinne kannattaa mennä mukaan palvelemaan ja osallistumaan niin kuin kaikki muutkin.
Digi ei ole ikä- vaan asennekysymys.
Verkon ylivoima puskee läpi
Lehdelle digitalisaatio ja sen tuomat muutokset ovat valtava mahdollisuus. Julkaisu voi palvella lukijaa aiempaa kattavammin ja olla paljon muutakin kuin paperinen lehti muutaman kerran vuodessa. Lehdestä tulee kokonaisvaltaisempi paketti, oma mediansa, kun printin rinnalle kehittyy toimiva verkkosivusto, jonka jutut tulevat vastaan myös sosiaalisen median kanavissa.
– Kokonaiskokemuksen kannalta ”puoliksi raskas” – vähän printtiä ja vähän verkkoa – on huonoin vaihtoehto. Kannattaa panostaa kunnolla sekä verkkoon että printtiin, jonka keskiössä on hyvä taitto ja hieno visuaalisuus sekä syvälliset jutut. Esimerkiksi longplay-sisältöä tuottavat julkaisut kuten Kuukausiliite ja Suomen Kuvalehti pärjäävät hyvin, Tolvanen sanoo.
Eri puolet tukevat toisiaan, mutta joissain asioissa verkon ylivoima on selkeä. Tiettyyn aiheeseen liittyvää artikkelia tai tietoa ei tarvitse kaivella selaamalla vanhoja lehtiä, kun tieto löytyy verkosta helposti hakemalla. Erityisesti sosiaalisen median eri kanavien yhteisöissä, pääsee myös käymään keskustelua ja vaihtamaan ajatuksia muiden kanssa. Kyse ei ole enää pelkästä sisällöstä, vaan myös palvelusta ja keskustelusta ihmisten välillä.
– Voisi ajatella, että lehti voi olla merkittävämpi kuin koskaan aiemmin – vaikuttaminen vain tapahtuu eri tavalla ja eri kanavissa, Tolvanen pohtii.
