Maailman ensimmäistä naisjuristia lienee mahdoton aivan varmasti jäljittää. Oikeusjärjestelmät ja niiden tulkinta samoin kuin lakimiesprofessio on vaihdellut historian kuluessa eri maissa ja kulttuureissa. Niinpä naisia on luultavasti toiminut juristin toimenkuvaan liittyvissä tehtävissä satunnaisesti eri aikoina.
Italialaista Maria Pellegrina Amorettia (1756–1787) pidetään kuitenkin paitsi Euroopan myös koko sivistyneen länsimaisen maailman ensimmäisenä naisjuristina, joka sai koulutuksensa nykymuotoisessa yliopistossa.
Torinon yliopisto ei huolinut
Maria Pellegrina Amoretti sai todistuksen oikeustieteellisen tutkintonsa (utroque jure) suorittamisesta 25.6.1777 Pavian yliopistossa. Sitä ennen häneltä oli evätty pääsy Torinon yliopistoon.
Amorettin pääsyä opiskelemaan Pavian yliopistoon on pidetty yliopiston silloisen rehtorin keinona kohottaa yliopistonsa alamaihin painunutta arvostusta. Tosin Amoretti oli erittäin lahjakas ja hyvä opiskelija.
Amorettia pidetään kolmantena akateemisen tutkinnon suorittaneena naisena maailmassa. Ensimmäinen oli venetsialainen Elena Lucrezia Cornaro Piscopia, joka suoritti tutkintonsa filosofiassa 1678 Padovan yliopistossa.
Amorettin päättötutkielman aiheena oli myötäjäiset antiikin Roomassa. Opinnäytetyön julkisen tarkistamisen ja valmistumisen ympärille järjestettiin mahtavat juhlat, joista on tarkkoja kuvauksia.
Pääasiallisena syynä juhlallisuuksiin lienevät kuitenkin olleet poliittiset syyt. Paikalla oli muun muassa Itävallan arkkiherttuatar Maria Beatrice d’Este. Tilaisuutta onkin pidetty eräänä viimeisenä Habsburgien valta-asemaa korostavana tapahtumana Italiassa.
Amorettin terveys heikkeni heti valmistumisen jälkeen ja hän kuoli vain 31-vuotiaana. Raskaita opintoja on pidetty yhtenä syynä terveydentilan huononemiseen.
Shakespearen Portia monen naisjuristin esikuva
Juridista koulutusta saaneita naisia on ollut ennen Amorettiakin. Kuka heistä on ensimmäinen, siitä ei ole varmaa tietoa. Sitä paitsi silloisia juristien pätevyyksiä ei voi verrata nykymuotoisiin.
Antiikin Roomassa useat naiset esiintyivät tuomioistuimessa puolustamassa joko itseään tai asiakastaan. Vestan neitsyillä eli Vestan papittarilla oli oikeus vahvistaa esimerkiksi sopimuksia ja testamentteja.
Keskiajalla useat naiset suorittivat jonkinasteisia juridisia tutkintoja muun muassa Bolognan, Padovan ja Pavian yliopistoissa. Renessanssin aikana heillä oli oikeus toimia tuomioistuimissa tuomareina ja asianajajina. Naisjuristeilta evättiin 1600-luvulla oikeus tehdä töitä, vaikka oikeus opiskella juridiikkaa säilyi.
Shakespearen näytelmässä Venetsian kauppias esiintyy Portia, joka puolustaa oikeudessa kiihkeästi ystäväänsä. Hänen monologinsa oikeudenmukaisuuden puolesta on yksi kirjallisuuden tunnetuimpia.
Venetsian kauppias on kirjoitettu ilmeisesti vuosina 1596–1598. Naisjuristi Prospera Porzia Malvezzia, joka vaikutti 1550-luvulla, ja veljensä puolesta oikeudessa vedonnutta Emilia Brembatia on pidetty Portian esikuvina.
Portia on ollut monen naisjuristin esikuva etenkin englantilaisella kielialueella. Vuonna 1908 perustettiin Bostoniin Portia Law School, johon pääsi aluksi vain naisia. Vuonna 1969 nimeksi tuli New England School of Law.
Lue aiheesta lisää Mia Korpiolan kirjoittamasta artikkelista "Ensimmäiset oikeustiedettä opiskelleet naisylioppilaat".
Ote Portian monologista:
”Lain oikeutta vaadit,
mutta muista, / Ett’ ei lain jälkeen
autuaaks meist’ ykskään /
Voi tulla; armoa me rukoilemme /
Ja sama rukous se meitä käskee /
Myös armon töihin. Tällä vaatimustas /
Lieventää koitan; vaan jos pysyt siinä, /
Venetian kovan oikeuden täytyy /
Julistaa päätös kauppiasta vastaan.”
(Suomennos: Paavo Cajander 1927)
