Nostalgisia paluita
Ranskalaiskirjailija Maurice Leblanc (1864–1941) loi herrasmiesvaras Arsène Lupinin yli sata vuotta sitten. Hurmaava veijari tekee paluun Kaisa Siveniuksen uusissa suomennoksissa. Arsène Lupin – Mestarivarkaan kootut kertomukset sisältää parikymmentä somasti vanhahtavaa tarinaa.
Leblancin sympaattinen herrasmiesvaras olisi tuskin onnistunut säilyttämään charmiaan ilman televisiota ja valkokangasta: Lupinin viehätys perustuu ennemminkin televisiosarjan ja elokuvan synnyttämiin mielikuviin kuin alkuperäisiin teksteihin. Niinpä on hauska lukea, millaisena kirjailija sankarinsa näki.
Maurice Leblanc, Arsène Lupin – Mestarivarkaan kootut kertomukset, suomennos Kaisa Sivenius, Teos.
Perhe, muuri ja puolue
Eugen Rugen esikoisromaani Vähenevän valon aikaan palkittiin viime vuonna Saksan suurimmalla kirjallisuuspalkinnolla. DDR:ään sijoittuva sukutarina seuraa Umnitzerin perheen vaiheita vuodesta 1952 vuoteen 2001.
Romaanihenkilöillä on ollut vastineensa Uralilla vuonna 1954 syntyneen, DDR:ssä kasvaneen ja 1988 länteen loikanneen Rugen elämässä. Se selittänee traagisten henkilöhahmojen rakastettavuuden ja riemastuttavuuden: piirteitä karrikoidessaan ja tapahtumia värittäessään kirjailijalla on selvästi ollut haikean ilkikurinen ja lämmin pilke silmäkulmassa.
Umnitzereiden perhesuhteet ovat mutkikkaita, isien ja poikien aatemaailmat törmäävät ja itse kunkin elämä on täynnä pettymyksiä. Silti Rugen romaani on hulvattoman hauska, kutkuttavia oivalluksia vilisevä lukukokemus.
Eugen Ruge, Vähenevän valon aikaan, suomennos Liisa Ryömä ja Robert Ryömä, Atena.
Veristä historiaa
Vilmos Csaplár (s. 1947) sai vuonna 2010 Unkarissa arvostetun kirjallisuuspalkinnon. Csaplárin Hitlerin tytär on kiidätys ensimmäisen maailmansodan vuosista Unkarin kansannousuun 1956.
Unkarilaisten kansallisia kipupisteitä korventava teos polveilee moneen suuntaan, hyppelehtii tapahtumasta ja paikasta toiseen, sekoittaa estoitta tarua ja totta – ja vilisee väkeä. Mukana on myös Jolán, Adolf Hitlerin tytär, jonka olemassaolosta isä ei tiedä ja joka Unkarin juutalaiseksi kirjattuna on joutua Auschwitziin.
Csaplár osaa kuvata julmuutta ja kammottavuuksia armottoman taitavasti ja terävästi. Vaivatonta hänen kylmäävään kyytiinsä hyppääminen ei kuitenkaan ole, sillä Hitlerin tytär vaatii lukijalta paneutumista ja syventymistä.
Vilmos Csaplár, Hitlerin tytär, suomennos Outi Hassi, WSOY.
Paineita pikkukaupungissa
Aivan helppolukuinen ei ole myöskään Monika Fagerholmin Lola ylösalaisin, mutta arvostetun suomenruotsalaisen kirjailijan lukijakunta tietää, mitä odottaa. Eikä persoonallinen tyyli tälläkään kertaa petä.
Psykologisessa romaanissa liikutaan kahdessa aikatasossa. Jana Marton palaa 17 vuoden jälkeen kotikaupunkiinsa osallistuakseen Minnie Petterssonin syysillallisille. Vanhat tapahtumat nousevat esiin, sillä Flemming Petterssonin murhaa ei koskaan saatu selvitetyksi. Juuri Jana vuonna 1994 löysi ruumiin. Mitä Estonian uppoamisen syksynä oikein tapahtui?
Monika Fagerholm, Lola ylösalaisin, suomennos Liisa Ryömä, Teos.
Arveluttavaa etiikkaa
Yhdysvaltalaisen Elizabeth Handin tehokas ja synkkä dekkari Pimeää kohti piipahtaa Helsingissä, jossa viisikymppinen Cass tarkistaa, ovatko suomalaisen valokuvaajakollegan veriset taidevalokuvat aitoja. Erikoisia henkilöhahmoja, pakanauskontoja, black metal -musiikkia ja Islannin talouskriisiä yhdistelevä teos on paljon kirjoittaneen Handin ensimmäinen suomennos.
Brittidekkaristi Peter Jamesin Roy Grace -sarjaa suomennetaan nopeaan tahtiin. Kuolema ei käy kauppaa on sarjan viides osa, englanniksi luetaan jo sarjan kahdeksatta osaa. Koukuttavassa dekkarissa selvitetään laitonta elinkauppaa.
Elizabeth Hand, Pimeää kohti, suomennos Juha Ahokas, Like.
Peter James, Kuolema ei käy kauppaa, suomennos Leena Mäntylä, Minerva.
