Lakimiesliitto on viime vuosina nostanut voimakkaasti esiin maalittamisen erittäin haitallisena yhteiskunnallisena ilmiönä. Maalittaminen on järjestelmällistä toimintaa, jolla pyritään vaientamaan ihmisiä tai vaikuttamaan heidän toimintaansa uhkailemalla tai esimerkiksi levittämällä heidän yksityistietojaan.
Maalittaminen kohdistuu niin julkisen kuin yksityisen sektorin toimijoihin. Oikeudenhoidon ammattilaisiin kohdistuessaan se vaarantaa pahimmillaan oikeusvaltion toiminnan.
Lakimiesliitto ajaa maalittamisen kriminalisointia, sillä kriminalisointi toisi ilmiön tunnistettavaksi ja tekisi ilmiöstä puhumisen helpommaksi. Myös työyhteisöjen mahdollisuudet tunnistaa ilmiö entistä paremmin helpottuisivat. Työnantajien on lisäksi annettava riittävää tukea tilanteissa, joissa työntekijä joutuu maalittamisen kohteeksi.
Kriminalisointi toisi ilmiön tunnistettavaksi ja tekisi ilmiöstä puhumisen helpommaksi.
Oikeusministeriön vuonna 2020 julkaiseman selvityksen mukaan lainsäädäntöön ei maalittamisen osalta nähdä kuitenkaan muutostarpeita.
Lakimiesliitto on aiheesta eri mieltä: rangaistussäännöstä tarvitaan sekä oikeudenhoidon ja hallinnon toimintakyvyn että esimerkiksi sananvapauden turvaamiseksi.
Lakimiesliitto ei ole mielipiteineen yksin. Myös lukuisat muut oikeudenhoidon toimijat ja esimerkiksi akavalaiset liitot ovat nostaneet esille maalittamisen ongelmia sekä lainsäädännön ja työsuojelun kehittämistarpeita.
Lähtötilanne: Vihapuhe yleistyy
Vihapuhe ja maalittaminen ovat yleistyneet 2010-luvulla. Pahimmillaan ne voivat olla uhka demokratialle. Maalittamisen kohteeksi ovat joutuneet niin viranomaiset, oikeudenhoidon ammattilaiset, tutkijat, poliitikot kuin tavalliset sosiaalisen median käyttäjätkin.
Lakimiesliitto ja muut järjestöt tarttuvat toimeen
Lakimiesliitto teki ensimmäiset kannanotot aiheesta vuonna 2019. Aihe oli esillä myös liiton samana vuonna pitämässä mediatilaisuudessa. Lakimiesliiton hallituksen silloinen puheenjohtaja Antero Rytkölä piti maalittamista muutenkin voimakkaasti esillä oman kautensa aikana. Liiton tuore hallituksen puheenjohtaja Marika Valjakka on jatkanut samaa työtä.
Lakimiesliitto teki ensimmäiset kannanotot aiheesta vuonna 2019.
Samaan aikaan myös muut toimijat ja järjestöt alkoivat puhua asiasta ja vaatia toimenpiteitä maalittamisen ehkäisemiseksi. Esimerkiksi poliisit ja monet oikeusalan järjestöt ovat asettuneet tukemaan Poliisihallituksen, Valtakunnansyyttäjänviraston (nykyisin Syyttäjälaitos) ja käräjäoikeuksien laamannien lakiesitystä maalittamisen kriminalisoinniksi.
Liitto nostaa aiheen julkiseen keskusteluun
Maalittaminen oli Lakimiesliiton aiheena esimerkiksi vuoden 2019 Lakimiespäivässä ja vuoden 2020 SuomiAreenassa. Aihe herätti paljon kiinnostusta sekä yleisössä että mediassa. Muun muassa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kommentoi, että maalittamiseen ja muuhun uhkailuun suhtaudutaan hallituksessa vakavasti.
Tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa
Lakimiesliitto on tehnyt aiheen tiimoilta tiivistä yhteistyötä jäsenjärjestöjensä ja Akavan kanssa.
Tuoreimpana esimerkkinä on Akavan piirissä toteutettu kattava selvitys ilmiön laajuudesta akavalaisilla aloilla. Tulokset julkaistiin huhtikuussa 2021.
Lisäksi liitto on tehnyt vuoden 2021 alkupuolella yhteistyötä muun muassa Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn kanssa.
Työnantajilla tulee olla selvät toimintatavat maalittamisen kohteeksi joutuneen työntekijän suojaamiseksi.
Vaikuttamistyö jatkuu
Lakimiesliitto piti maalittamisen torjuntaa esillä kevään puoliväliriihen vaikuttajatapaamisissa. Yhteistyö jäsenjärjestöjen kanssa jatkuu myös tiiviinä. Kriminalisoinnin ohella liitto korostaa työsuojelullisten keinojen merkitystä. Työnantajilla tulee olla selvät toimintatavat maalittamisen kohteeksi joutuneen työntekijän suojaamiseksi.
Päämääränä maalittamisen kriminalisointi
Kriminalisointitavoitteen ohella työsarkaa riittää siinä, että maalittaminen tunnistettaisiin ilmiönä työpaikoilla ja sen kohteeksi joutuneille olisi tarjolla tarvittavaa tukea.
Juttuun on haastateltu Lakimiesliiton viestintäjohtaja Janne Laukkasta.
