Tuomariliiton varapuheenjohtaja Minna Hällströmin mukaan tuomareihin kohdistuva epäasiallinen käytös näyttää muuttuneen aikaisempaa aggressiivisemmaksi. Uutta on myös se, että häirintä on entistä useammin tavoitteellista ja järjestäytynyttä. Häirintä tapahtuu usein sosiaalisessa mediassa ja saa suuren yleisön.
Tuomareihin kohdistuva epäasiallinen käytös näyttää muuttuneen aikaisempaa aggressiivisemmaksi.
Myös Suomen Syyttäjäyhdistys selvitti viime syksynä syyttäjien joutumista vihapuheen ja maalittamisen kohteiksi. Kyselyyn tuolloin vastanneista sadasta syyttäjästä 40 oli joutunut työnsä vuoksi epäasiallisen käytöksen kohteeksi.
Suomen Asianajajaliitto selvittää parhaillaan jäsenkuntansa kokemuksia vihapuheesta ja maalittamisesta.
– Tärkeä osa Lakimiesliiton edunvalvontaa on edellyttää, että lainsäädäntö on kunnossa ja työsuojelu toimii myös näiden uusien haitallisten ilmiöiden kohdalla, toteaa Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Antero Rytkölä.
– Työpaikoilla on oltava selkeät toimintamallit siitä, miten työntekijöitä rohkaistaan tuomaan kokemansa vainoaminen heti esille, miten asiasta tehdään työnantajan tuella rikosilmoitus ja millaista muuta tukea työntekijälle tarjotaan asian käsittelemiseksi.
Rytkölä korostaa, että yhteiskunnan pitää reagoida jokaiseen vainoamistapaukseen.
– Juristien vainoaminen on aito uhka oikeusvaltion toimintakyvylle ja sen nauttimalle luottamukselle.
Juristien vainoaminen on aito uhka oikeusvaltion toimintakyvylle.
Vainoamisella pyritään vaikuttamaan siihen, miten rikosten tai muiden asioiden käsittely etenee oikeuskoneistossamme ja esimerkiksi ketkä tuomarit, syyttäjät tai asianajajat suostuvat minkäkinlaisia juttuja hoitamaan.
Muutoksia lainsäädäntöön
Käräjäoikeuksien päälliköt esittivät talvella oikeusministeriölle, että tuomareita ja muita oikeuden jäseniä suojattaisiin netin ja sosiaalisen median halventavaa ja uhkaavaa kirjoittelua vastaan uudella lainsäädännöllä.
Syyttäjille tehdyssä kyselyssä 70 prosenttia oli sitä mieltä, että työssä kohdatun vihapuheen ja maalittamisen eli muun muassa laittoman uhkauksen, kunnianloukkauksen ja yksityiselämää koskevan tiedon levittämisen tulisi olla aina virallisen syytteen alaisia, kun ne nykyisin ovat asianomistajarikoksia.
Työssä kohdatun vihapuheen ja maalittamisen tulisi olla aina virallisen syytteen alaisia.
Oikeusministeriön vastauksen mukaan vihamielistä mediavaikuttamista vastaan on jo sovellettavissa monia rangaistussäännöksiä, eikä välittömiin muutoksiin ole tarvetta.
– Alkaneella hallituskaudella on tärkeää jatkaa keskustelua siitä, onko nykyisessä sääntelyssä aukkoja. Uutta lainsäädäntöä pitää valmistella, jos käy ilmi, etteivät olemassa oleva lainsäädäntö tarjoa riittävää suojaa, Lakimiesliiton Rytkölä toteaa.
