Kuka?
Marja Riihijärvi
s. 27.3.1964
Työtehtävät:
• Kanadan oikeusministeriön asianajaja (councel with the Department of Justice)
Perhe: mies Don, financial advisor,
ja tytär Amanda 13 v
Harrastus: lenkkeily, hiihto, melominen, lukeminen, puutarhanhoito
Valmistuttuaan oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin Yliopistosta vuonna 1990 Marja Riihijärvi lähti jatko-opiskelemaan Masters of Law -tutkintoa University of British Columbiaan (UBC) Vancouveriin. Vuonna 1992 Riihijärvi palasi Suomeen auskultoimaan Vantaan tuomiokuntaan. Hänen silloinen kanadalainen poikaystävänsä ja tuleva aviomiehensä alkoi samaan aikaan suorittaa MBA-tutkintoa Helsingin kauppakorkeakoulussa.
Vuonna 1995 tuli ajankohtaiseksi valita Suomen ja Kanadan välillä.
– Harkitsimme vakavasti Suomeen jäämistä, mutta Suomi oli pahimman laman kourissa eikä Donille löytynyt mieluista työpaikkaa täältä, Riihijärvi kertoo. Pariskunnalle syntyi saman vuoden elokuussa nyt 12-vuotias Amanda-tytär, ja syksyllä nuori perhe asettui lopullisesti Vancouveriin.
Riihijärvi sai kanadalaisen lakimiestutkinnon kahden vuoden lisäopintojen jälkeen.
– Opiskelu oli rankkaa, Riihijärvi muistelee ja jatkaa: – Aamupäivät olin luennoilla, iltapäivät hoidin Amandaa kotona ja illat opiskelin taas tiiviisti. Don oli päivät töissä, ja hän oli hoitovuorossa iltaisin. Onneksi minulle oli jo kehittynyt juridinen ajattelutapa, mikä helpotti opintoja.
Lakimiestutkintoa seurasi pakollinen vuoden auskultointi, jonka Riihijärvi suoritti Kanadan suurimmassa asianajotoimistossa McCarthy Tétrault´ssa. Auskultoinnin jälkeen hän jatkoi samassa firmassa asianajajana hoitaen lähinnä rakennusriitoja.
Kova kilpailu ja arvomaailma stressaavia
Auskultantteja ja nuoria asianajajia arvioitiin säännöllisin väliajoin.
– Pudotuspeli oli rankkaa. Kahdeksasta auskultantista oli vuoden päästä jäljellä puolet. Kolmen ja puolen vuoden päästä meitä oli enää kaksi, Riihijärvi kertoo. Vähintään kahdeksan vuotta kestävä ankara työputki kohti toimiston osakkuutta ei tuntunut houkuttelevalta. Suuren asianajotoimiston arvomaailma oli hänelle vieras ja stressaava.
– Auskultanteille lupailtiin viiden viikon vuosilomaa, mutta käytännössä lomaa pidettiin vain muutama päivä. Oli suorastaan ylpeilyn aihe, ettei pitänyt vuosikausiin lomaa. Äitiyslomalta saatettiin palata töihin jo kahden viikon jälkeen, vaikka periaatteessa oli oikeus vuoden vapaaseen.
Lyhyemmän työviikon toivossa Riihijärvi siirtyi seuraavaksi pienempään asianajotoimistoon, jossa oli tarjolla rakennusjuttujen lisäksi hänelle mieluista ympäristöoikeutta. Työsopimukseen kirjattiin nelipäiväinen työviikko, mutta todellisuus oli toista.
– Tein enemmän työtunteja kuin koskaan aikaisemmin, mutta ansiotaso oli pudonnut kolmasosalla.
Kanadan kansalaisuus auttoi uudelle uralle
Asianajotoimistoihin kyllästynyt Riihijärvi oli valmis ottamaan uralla seuraavan askeleen ja siirtyi vuonna 2001 Kanadan oikeusmisteriön (Department of Justice) palvelukseen. Työkokemus rakennusjuridiikasta auttoi paikan saamisessa ja Riihijärvi palkattiin hoitamaan isoa kahden miljardin dollarin ryhmäkannetta, jossa kosteusvaurioista kärsineet asunnonomistajat vaativat korvauksia valtiolta. Riihijärvi oli juuri sopivasti saanut Kanadan kansalaisuuden, joka on edellytyksenä valtion virkoihin nimittämiseen.
Riihijärvi on löytänyt oikeusministeriöstä unelmatyöpaikkansa.
Oikeusministeriön palveluksessa on yli 2000 asianajajaa, joista Vancouverissa työskentelee noin 200. He edustavat Kanadan valtiota ja eri ministeriöitä oikeusjutuissa, jotka vaihtelevat tuotevastuusta kansainväliseen merenkulkuoikeuteen ja ihmisoikeuskanteista markkinointirikkomuksiin. Viime vuosina pinnalle ovat nousseet ympäristöoikeusasiat, joihin Riihijärvi on erikoistunut. Riihijärven juttuihin kuuluu muun muassa ympäristövahinkokanne, jossa liikenneministeriö vaatii satojen miljoonien korvauksia saastutetun maa-alueen siivouskustannuksista. Hänellä on myös hoidettavana useita hallintokanteita, joissa hän puolustaa uhanalaisten lajien rauhoittamiseen liittyviä ympäristöministerin päätoksiä.
Erityisen kiinnostavia ovat Riihijärven mukaan alkuperäiskansaoikeuteen liittyvät jutut. Brittiläisen Kolumbian pinta-alasta noin 70 prosenttia on jonkin, noin 200 Brittiläisessä Kolumbiassa asuvan alkuperäiskansan (intiaanit, inuitit) vaatimusten kohteena. Vaatimus voi liittyä itse alueen hallintaan tai luonnonvarojen hyödyntämisoikeuteen, kuten kalastamiseen, metsästykseen tai metsänhakkuuseen. Koska monet vaatimuksista kohdistuvat luonnonvarojen käyttöön, Riihijärvi on joutunut ympäristöjutuissaan perehtymään jatkuvasti laajentuvaan alkuperäiskansaoikeuteen, joka perustuu pitkälti Kanadan Korkeimman oikeuden päätöksiin. Oikeusministeriön lakimiehille järjestetään jatkuvasti koulutusta, jonka avulla he osaavat ottaa alkuperäiskansojen kulttuureihin liittyviä erityispiirteitä huomioon.
– Olen oppinut valtavasti Kanadan historiasta, eri alkuperäiskansojen kulttuureista ja arvomaailmasta. Oikeusprosessissa pyritään kohtelemaan alkuperäiskansojen edustajia kunnioittavasti. Jopa viikonpäivillä, kellonajoilla tai ilmansuunnilla on merkitystä siihen, miten esimerkiksi todistajankuulustelu oikeudessa järjestetään, Riihijärvi kertoo innostuneena.
Riihijärven asiantuntemus on johtanut yllättäviin liittymiin myös Suomen saamelaisten oikeuksiin. Hän kertoo:
– Vuonna 2002 tutustuin Vancouverissa kahteen jatkotutkintoaan tekevään Suomen saamelaiseen ja sitä kautta löysin itseni laatimasta kirjelmiä aina KHO:hon saakka Utsjoella sijaitsevan saamelaisten pyhän lähteen suojelemiseksi lähdettä uhanneelta vedenpullotusyritykseltä. Juttu päättyi voittoisasti ja opin enemmän saamelaisuudesta ja saamelaisista kuin konsanaan Suomessa asuessani.
Suuria ja pitkäkestoisia juttuja valmistellaan 2–5 lakimiehen tiimeissä. Asiakirjoja kertyy valtavasti. Riihijärven mukaan internetin, elektronisten tietokantojen ja asiakirjahallintajärjestelmien hallinta on nykyään itsestäänselvyys työssä menestymiselle.
– Jopa iäkkäämpien lakimiesten on ollut pakko sopeutua tekniseen kehitykseen.
Kallis prosessi heikentänyt kansalaisten oikeuksia
– Lakimiehenä voi tuntea ylpeyttä, kun kehittää omalle kannalleen niin vakuuttavat perustelut, että se voittaa oikeudessa. Common law -järjestelmässä on jopa mahdollista luoda uutta oikeutta omilla argumenteilla. Lakimiehen näkökulmasta juridiikka onkin erittäin mielenkiintoista ja haastavaa, sillä parhaat argumentit edellyttävät luovuutta ja uskaltamista poiketa tutuista rakenteista ja käsitteistä, Riihijärvi kertoo työnsä huippuhetkistä, mutta vakavoituu: – Toisaalta tämä järjestelmän joustavuus myös pitkittää juttuja ja prosessin kalleuden vuoksi yksittäisen kansalaisen on usein vaikea saada oikeutta. Rikosjutuissa on olemassa maksuton oikeudenkäynti, mutta nyt Brittiläisessä Kolumbiassa vallassa oleva konservatiivihallitus on heikentänyt maksuttoman oikeudenkäynnin saatavuutta siviilijutuissa.
Hän jatkaa, että Brittiläisen Kolumbian asianajoliitto on nostanut maksuttoman oikeudenkäynnin heikentämisen johdosta kanteen Brittiläisen Kolumbian hallitusta vastaan. Liitto perustaa vaatimuksensa perustuslakiin, koska sen mielestä kansalaisilla on oltava tosiasiallinen mahdollisuus puolustaa oikeuksiaan tuomioistuimessa.
Korkein oikeus takaa oikeuden jatkuvuutta
Riihijärvi kertoo myös, että Korkein oikeus toimii Kanadassa usein jatkuvuutta turvaavana tekijänä poukkoilevassa kaksipuoluejärjestelmässä.
– Kun vallassa ovat vuoroin konservatiivit, vuoroin vasemmalle kallellaan olevat liberaalit, periaatteessa lainsäädäntö voisi heittelehtiä ääripäästä toiseen vaalikausien mukaan.
– Korkeimman oikeuden tuomarit ovat virassaan kuitenkin pitkään ja perustelevat päätöksiään usein kansalaisten perustuslaillisilla oikeuksilla. Tämän vuoksi konservatiivihallitus ei ole esimerkiksi uskaltanut kumota homoseksuaalien avioliitto-oikeutta, jonka Korkein oikeus on hyväksynyt kansalaisten samanarvoisen kohtelun perusteella. Hän lisää, että kaikkia Korkeimman oikeuden omaksuma rooli ei miellytä. Sitä syytetäänkin usein sekaantumisesta liikaa lainsäädäntöön.
Suomen oikeuden trendien seuraaminen on Riihijärvestä edelleen kiinnostavaa.
– Suomen ja Kanadan oikeusjärjestelmät ovat lähentymässä toisiaan. Suomessa ennakkotapaukset ovat saaneet suuremman merkityksen kuin ennen. Kanadassa taas kasuistinen, yksittäisiin tapauksiin perustuva ajattelutapa on väistymässä ja yleiset opit ja periaatteet ovat valtaamassa alaa. Kodifioidun oikeuden määrä lisääntyy jatkuvasti ja lainsäädäntötyössä on nähtävissä pyrkimys siirtyä pitkistä yksityiskohtaisista pykälistä kohti kattavampia käsitteitä ja periaatteita. Myös perusoikeuskeskustelussa on molemmissa maissa esillä kovin samanlaisia ongelmia, kuten rajanveto oikeuslaitoksen ja lainsäätäjän roolien välillä. Ja vaikka Suomen alkuperäiskansaoikeus onkin vielä kanadalaisen juristin nakökulmasta katsottuna lapsenkengissä, ajatusten ja ideoiden vaihto yliopistojen ja asianajajien välillä tulee varmasti antamaan uutta ajattelemisen aihetta Suomessa ja muissa pohjoismaissa saamelaisoikeutta hoitaville juristeille.
Tyytyväinen lakimies on poikkeus
– Olen siitä poikkeuksellinen lakimies, että viihdyn työssäni erinomaisesti. Meillä on työpaikalla tosi hyvä henki, ja tiimityöskentely onnistuu erinomaisesti. Monet kolleegani ovat siirtyneet oikeusministeriöön yksityiseltä puolelta ja osaamme arvostaa joustavia työaikoja ja muita valtion työntekijöilleen takaamia etuja. Lisäksi suuri osa jutuista on kansallisesti merkittäviä ja valtalehtien etusivuilla. On siis helppo viihtyä ja pysyä motivoituneena. Sen sijaan suurin osa tuntemistani yksityisellä puolella työskentelevistä lakimiehistä on tyytymättömiä työhönsä, Riihijärvi kertoo.
Tutkimusten mukaan Kanadassa lakimiehet ovatkin maan onnettomimpia ammattikuntia. Avioero, alkoholismi ja stressisairaudet ovat arkipäivää suurelle osalle heistä. Syynä ovat tiukka kilpailu ja stressaava työ.
– Koska työn ja perheen yhteensovittaminen on erittäin vaikeaa, naisia on poistumassa ammatista kokonaan. Laki takaa nykyään vuoden palkallisen vanhampainloman, mutta eri asia on, kuinka moni asianajaja uskaltaa hyödyntää oikeuttaan.
Valtion työsuhde-etuihin kuuluu vuoden vanhempainloman lisäksi muun muassa oikeus hoitovapaaseen, jota voi käyttää myös ikääntyvien vanhempien hoitamiseen. Vanhempainlomalta paluun jälkeen on automaattinen oikeus tehdä 3- tai 4-päiväistä työviikkoa. Pitkää vanhempainlomaa ja hoitovapaata käyttävät hyväkseen niin miehet kuin naisetkin Riihijärven työpaikalla. Oikeusministeriön juristeilla on neljän viikon vuosiloma ja lisälomaa saa ylityötunneista. Joustava työaika takaa sen, että joka kolmas perjantai on vapaapäivä.
Kääntöpuolena mielenkiintoiselle työlle ja joustaville työoloille on matala palkkataso, joka on noin puolet suurten asianajotoimistojen palkoista.
– Palkkataso on kuitenkin kohtuullisen hyvä esimerkiksi suomalaisiin virkamiehiin tai pienempiin kanadalaisiin asianajotoimistoihin verrattuna. Kunnon kesälomia ja pitkiä viikonloppuja ei sitä paitsi ainakaan omalla kohdallani voi rahalla korvata.
Riihijärvi on menestynyt työssään niin hyvin, että esimiestaso on ottanut puheeksi ylentämisen lakimiestiimiä johtavaksi lakimieheksi. Tämä ei kuitenkaan häntä ainakaan vielä kiinnosta.
– Johtavien lakimiesten työhön liittyy suurempi vastuu. He joutuvat myös usein puolustamaan korkeita virkamiehiä ja poliitikkoja, jotka ovat yksinkertaisesti tehneet virheitä. Minua ei politikointi kiinnosta, vaan haluan tehdä puhdasta juridiikkaa.
Vancouverissa on hyvä elää
Riihijärven mukaan Vancouverissa on maahanmuuttajien helppo tutustua toisiinsa.
– Muutettuani sain helposti ystäviä, koska moni muukin oli samassa tilanteessa kuin minä: kaukana kotoa, sukulaisista ja ystävistä.
Monikulttuurisuus näkyy muun muassa siinä, että kaupungissa on runsaasti etnisiä ravintoloita.
– Muutenkin ravintolakulttuuri on rennompi ja arkipäiväisempi kuin Suomessa. Ulkona syöminen on edullista, ja perheellämme on usein tapana syödä ilta-ateria ravintolassa arkisinkin.
Riihijärvi lisää, että monikulttuurisuus opettaa lapsetkin automaattisesti suvaitsevaisiksi.
– Kouluissa on eri kansallisuuksia, uskontoja ja ihonvärejä edustavia oppilaita. Niissä voi opiskella tavallisimpien eurooppalaisten kielten lisäksi vaikkapa mandariinikiinaa tai japania.
Koulut ovat maksuttomia ja kaikilla lapsilla on oikeus käydä koulunsa joko englannin tai ranskan kielellä. Riihijärven Amanda-tytär on ranskankielisessä koulussa ja puhuu ranskaa suomen ja englannin ohella.
Vuoden 2010 talviolympialaisten lähestyminen näkyy asumisen hinnan nousuna Vancouverissa.
– Onneksi ostimme talon jo seitsemän vuotta sitten. Nyt meillä ei olisi siihen enää varaa, sillä halutuimmilla alueilla omakotitaloon ei enää riitä kahden kovapalkkaisenkaan ammattilaisen ansiotaso.
Vancouver antaa myös hyvät mahdollisuudet koko perheelle harrastaa liikuntaa ja nauttia luonnosta. Meri on lähellä, ja vuorilla voi kesäisin vaeltaa ja talvisin lasketella tai hiihtää murtomaahiihtoa.
Yhteydet kotimaahan tiiviit
Myös Riihijärvelle on tärkeää, että oma tytär oppii suomea ja että perheellä on tukiverkko myös vanhassa kotimaassa.
– Vietämme vuosittain kesällä 2–4 viikkoa Suomessa sukulaisten ja ystävien luona. Serkut ja ystävien lapset alkavat olla siinä iässä, että voivat tulla muutaman viikon vastavierailulle Kanadaan. Haluamme myös, että Amanda käy lukioaikana Helsingissä vuoden koulua. Suunnittelen ottavani virkavapaata töistä ja tulen mukaan.
Riihijärvi on tyytyväinen elämäänsä Kanadassa, mutta naurahtaa lopuksi: – Jos olisin tiennyt etukäteen, kuinka raskasta opiskelu ja ensimmäiset vuodet asianajotoimistoissa tulisivat olemaan, en olisi muuttanut Kanadaan. Onneksi olin sen verran tietämätön ja naiivi, että uskalsin lähteä.
