Markku Fredman: Asianajajakin voi olla vaikuttaja

Fredman vei tapauksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) saakka. Se oli Suomen ensimmäinen EIT-juttu. Kozlov sai hyvän kohtelun palautuksen jälkeen, eikä ihmisoikeusloukkausta todettu.

Tähän päivään mennessä Markku Fredman on hoitanut jo tuhansia toimeksiantoja – niin rikos-, riita- kuin hallintopuolellakin. Parhaillaan mies viimeistelee prosessioikeuden alaan kuuluvaa väitöskirjaansa.

Pykälöikäämme.

1. luku: Juristiksi ajautumisesta

1 §. Lapsuuden unelma. Muistan yhä, kuinka 12-vuotiaana kavereitteni kanssa leikin oikeudenkäyntejä kerros­talomme polkupyörävarastossa. Meillä oli vanha lakikirja, josta luimme kovaan ääneen hassuja pykäliä.

2 §. Valaistuminen. Arpa oli heitetty jo siellä polkupyörävarastossa. Juristin ammatin ylväyden tajusin lopullisesti Heikki Karapuun valtio­sääntöoikeuden luennoilla. Myös keskustelut asianajaja Matti Wuoren kanssa vakuuttivat minut siitä, että asian­ajajakin voi olla merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja.

2. luku: Lainsäädännöstä

1 §. Kiva laki. Perustuslaki. Olen hieman hämmentynyt viime aikojen väitteistä, että perustuslaki olisi yhteiskunnallisen kehityksen jarru. Sehän on suuren yhteisymmärryksen vallassa rakennettu kokonaisuus.

2 §. Kamala laki. Lähtökohdiltaan tosi upean esitutkintalain tulkinta­käytäntö. Laki on täynnä kuolleita kirjaimia. Lisäksi siellä on paljon pykäliä, joita tulkittaessa poikkeuksesta on tullut pääsääntö: ”Näin on meneteltävä, ellei…”

Onneton on se juristi, joka vetoaa varmuuden vuoksi kaikkeen mahdolliseen.

3. luku: Lakimiehistä eliölajina

1 §. Taitava juristi. Etevä juristi osaa erottaa oleellisen epäoleellisesta. Jo parin virkkeen perusteella hän tajuaa, millä oikeudenalalla liikutaan ja mitkä säädökset asiaa koskevat.

2 §. Tomppeli juristi. Ainakin asianajopuolella onneton on juristi, joka vetoaa joka paikassa varmuuden vuoksi kaikkeen mahdolliseen. ”Päämieheni kiistää olleensa tapahtumapaikalla. Toissijaisesti hän katsoo, että kyse on hätävarjelusta.”

4. luku: Riitajutuista

1 §. Tarpeelliset riidat. Tarpeelliset käräjäriidat ovat kiistoja, joita ei saada sovituksi. Yksi hyvä syy olla sopimatta on se, että jokin uusi laki tarvitsee ennakkopäätöksen. Olisi hölmöä sopia uuden lain tulkinnoista tietämättä lainkaan sitä, millaiseksi asiaa koskeva tuomioistuinkäytäntö muodostuisi.

2 §. Turhat riidat. Monet perintöriidat. Käräjille viedään juttuja, joiden käyttövoimana ovat loukatut tunteet, jopa lapsuudesta kumpuava sukuriita.

5. luku: Rikosjutuista

1 §. Hyvät trendit. Pidän kovasti EU:n direktiiveistä, jotka yhden­mukaistavat eurooppalaisia rikos­prosesseja. Uhri-, avustaja-, tulkkaus-, tiedonsaanti-, syyttömyysolettama- ja alaikäisiä koskevat direktiivit. Kaikkialla Euroopassa on siis jokin ennustettava vähimmäistaso, jolla sinua kohdellaan.

2 §. Huonot trendit. Rikollisuuden arkipäiväistyminen. Kukaan ei jaksa nostaa meteliä vaikkapa polkupyörävarkaudesta. Poliisi antaa todistuksen tutkintapyynnöstä, ja vakuutusyhtiö maksaa. Kukaan ei odota, että rikollisuudelle tehtäisiin jotakin.

6. luku: Asiakkaista

1 §. Ihanneasiakas. Ihminen, joka on jo etukäteen miettinyt millaista asian­ajajaa hän tarvitsee. Hän antaa toimeksiannon ja luottaa asianajajansa kykyyn hoitaa juttu parhaalla mahdollisella tavalla.

2 §. Inhottava asiakas. Hän on epäluuloinen kaikesta. Lopulta hän kiukuttelee laskustani, joka sisältää kymmeniä vastauksia loputtomiin sähkö­postiviesteihin.

7. luku: Väitöskirjan kirjoittamisesta

1 §. Mukavinta. Väitöskirjani pohjautuu myös omiin kokemuksiini ja havaintoihini. Käyn akateemista keskustelua oman työni kautta. Väitös­tilaisuus saattaa olla jo loppukevään aikana.

2 §. Murheellisinta. Tutkimustyön aikataulutus. Asianajajan hommista ei voi jäädä virkavapaalle. Asiakaskunta murenisi taivaan tuuliin.

8. luku: Omasta urasta

1 §. Makein voitto. Hienoin voittoni on isyyden vahvistamista koskeva täysistuntoratkaisu KKO 2012:11. Ajallinen kannerajoitus katsottiin perustuslain vastaiseksi.

2 §. Karvain tappio. Koko uran kannalta karvaimmat tappiot olen kokenut lainvalmisteluhankkeissa. Suomalaisessa prosessissa käytäntö ei välttämättä muutu heti kun laki on muuttunut. Käytäntö muuttuu usein vasta sitten, kun uudesta laista on saatu ennakkopäätös.

9. luku: Pienet suuret asiat

1 §. Mielimauste. Mustapippuri.

2 §. Herkkuruoka. Liha omasta grillistä.

3 §. Paras juoma. Raikas valkoviini.

4 §. Kaunein kukka. Gerbera.

5 §. Väri ylitse muiden. Sininen.

6 §. Rakkain romaani. Kjell Westön teos Älä käy yöhön yksin.

7 §. Musiikin helmi. Laila Kinnunen.

8 §. Esikuva. Nelson Mandela. Häkellyttävä elämäntarina.

9 §. Elämän tarkoitus. Elämä on elämistä varten.