Lehtovuoren mielestä siirtyminen asiantuntijasta esimieheksi edellyttää ennen kaikkea sitä, että ymmärtää oman roolinsa ja muuttuneen paikkansa työyhteisössä. Esimiehen rooli on erilainen kuin asiantuntijan rooli, koska esimiehen tehtävänä on huolehtia tiiminsä työnteon edellytyksistä. Esimiehen on kestettävä kritiikkiä ja ristiriitaisia odotuksia. Onnistuakseen hänen tulee olla sekä riittävän lähellä että riittävän kaukana omasta tiimistään. Tämä tekee esimiestyöstä joskus jopa yksinäistä.
Lehtovuoren mukaan ristiriitaisia odotuksia on paitsi roolin haltijalla itsellään myös muilla työyhteisön jäsenillä. Silloin, kun henkilö siirtyy asiantuntijasta entisten kollegoidensa esimieheksi, saattavat entiseen rooliin kohdistuvat odotukset säilyä työyhteisössä varsin pitkään. Myös yksilö itse saattaa jäädä vanhaan asiantuntijarooliinsa kiinni. Tästä syystä esimiesroolin omaksuminen on Lehtovuoren mukaan myös itsetutkiskelun ja pysähtymisen paikka.
Lehtovuori myöntää, ettei roolinvaihdos ole välttämättä helppo tehtävä ja kertoo itsekin tasapainoilevansa erilaisten rooliodotusten parissa lähes päivittäin. Hän on myös itse kulkenut polun asiantuntijasta esimieheksi.
– Nykyinen työni YIT:n Teollisuuden henkilöstöjohtajana on yhdistelmä asiantuntijuutta sekä esimiehen ja johtajan roolia. Joudun siis päivittäisessä työssäni jatkuvasti tasapainoilemaan keskellä erilaisia tilanteita, jotka vaativat näiden roolien yhteen sovittamista. Tunnistan omassa toiminnassani sen, että entinen asiantuntijatehtäväni ja lakimiestaustani elää edelleen vahvasti mukana. Tästä syystä joudun usein pohtimaan, onko minun tehtäväni ratkaista käsillä oleva ongelma vai autanko tiimini jäseniä itse ratkaisemaan sen.
Sisältöosaajasta mahdollistajaksi – tunneäly ratkaisee
Esimiestyön keskeinen oivallus on se, ettei kaikkea tarvitse eikä pidä tehdä yksin. Monelle voi olla helpottavaa oivaltaa, että esimiehenä ei tarvitse olla kaikkitietävä asiaosaaja, vaan asioiden mahdollistaja, Lehtovuori toteaa.
On selvää, että perinteisesti kovina pidetyt asiat, kuten älykkyys, tekninen osaaminen, kovuus, päämäärätietoisuus sekä visiointikyky ovat tärkeitä esimiehen ja johtajan osaamisalueita. Näiden kovien asioiden osaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan onnistumiseen tarvitaan myös tunneälyä. Tunneälyn käsitteen ja yhteyden esimiehen suorituskykyyn esitti Daniel Coleman. Tunneäly koostuu viidestä elementistä: itsetuntemuksesta, itsehillinnästä, motivaatiosta, empaattisuudesta ja sosiaalisista taidoista. Näistä ensimmäiset kolme liittyvät itsensä johtamiseen, loput kaksi toisten johtamiseen. Lehtovuori on pahoillaan siitä, että tunneälyä usein vähätellään niin sanottuna pehmeänä osaamisena. Mitä vaativampiin esimies- ja johtamistehtäviin mennään, sitä ratkaisevammaksi muodostuu tunneälyn merkitys tuloksenteossa. Esimiestyössä on nimenomaan kyse tulosten aikaansaamisesta porukan kautta. Tuloksia ei tehdä yksin. Siksi esimiehen on syytä tuntea itsensä ja tunnistaa oman toimintansa vaikutus muihin sekä osata motivoida muut työskentelemään yhteisten tavoitteiden eteen.
Lehtovuoren viesti on myös se, että hyväkään työyhteisö ei ole ongelmaton. Käytännön työssä se tarkoittaa sitä, että esimies seisoo useimmiten työyhteisön ongelmien ja konfliktitilanteiden keskiössä suodattajana.
– Esimiehen työajasta kuluu keskimäärin 20–40 prosenttia ihmisten välisten konfliktien selvittelyyn. Tähänkin tarvitaan tunneälyä.
Lähtökohtana oma asenne
Tunneälyä ja muitakin esimiestaitoja voi opetella, jos haluaa. Esimiehenä on Lehtovuoren mukaan helpompi toimia, jos hyväksyy omat tietonsa ja taitonsa hyviksi lähtökohdiksi ja on valmis kehittymään. Esimiestaitoja oppii ajan kanssa ja harjoittelemalla. Pitkälle pääsee yksinkertaisilla esimiestyön työkaluilla, avoimuudella ja rehellisyydellä. Palautetta kannattaa pyytää usein. Tukea voi saada muilta esimieskollegoilta tai omalta esimieheltä.
– Vaikka ammatillinen osaaminen ihmisten johtamiseen ja esimieheyteen liittyvissä asioissa onkin tärkeää, on hyvän esimiestyön edellytys aina toisia arvostava asenne ja tahto toimia esimiehenä, hän toteaa.
Lisäeväitä koulutuksesta
Näitä ja monia muita asioita käsitellään Lakimiesliiton urakoulutustilaisuudessa huhtikuussa. Lehtovuori toivoo, että koulutus innostaa, motivoi ja haastaa osallistujat pohtimaan omaa nykyistä tai tulevaa esimiesrooliaan. Koulutustilaisuudessa käsitellään esimiestyön eri osa-alueita, työkaluja sekä vaikeiden tilanteiden hoitamista ja esimiehenä jaksamista.
– Tilaisuudesta saa mukaansa yksinkertaisia ja konkreettisia käytännön työkaluja, joita voi käyttää omassa työssään jo seuraavana päivänä. Lisäksi reppuun saa mukaan käytännön vinkkejä siitä, mistä voi hakea lisätietoa, Lehtovuori lupaa.
