Ruotsin Domstolsverket on perustanut Domstolsakademin-nimisen akate-mian kantamaan päävastuun virkatuomareiden ammatillisesta jatkokoulutuksesta 1.1.2010 alkaen.
Ensisijaisena tavoitteena on tarjota kaikille tuomareille sellaista koulutusta, jota he tarvitsevat kyetäkseen ratkaisemaan juttuja itsenäisesti, tehokkaasti ja oikeusvarmasti. Ratkaisujen ei pidä olla vain oikeita, vaan myös kohtuullisessa ajassa annettuja.
Opetusohjelma on suorassa yhteydessä tuomareiden päivittäiseen työhön jakautuen kolmeen tasoon: perus- ja syventävään tasoon sekä erikoistumiseen. Teorian ja käytännön kohtaamista pidetään tärkeänä. Opettajat tulevat tuomioistuimista, yliopistoista sekä viranomaisista.
Toisena pyrkimyksenä on edistää ruotsalaisten tuomioistuimien pysymistä niin houkuttelevina työpaikkoina, että tuomarit voidaan rekrytoida etevimmistä juristeista. Ja kolmanneksi: tuomareiden korkealla ammattitaidolla edesautetaan kansalaisten luottamusta oikeudenhoitoon.
EN:n mukaan oikeudellisten ratkaisujen laatu riippuu pääasiallisesti tuomareiden tasosta ja pätevyydestä. Sen vuoksi pyrittäessä lain oikeaan soveltamiseen jäsenvaltioiden on koulutettava tuomareitaan koko heidän virkauransa ajan. Akatemian ohjelma näyttää täyttävän kaikin puolin EN:n vaatimukset.
Meillä on päällimmäisenä kaksi huolen-aihetta: EIT tuomitsee liian usein valtion maksamaan oikeudenloukkauksen kohteeksi joutuneille hyvityssakkoja. Hovioikeuksissa, Kouvolaa lukuun ottamatta, makaa runsaat 500 yli vuoden vanhaa riita- ja rikosasiaa, mikä ennakoi lisääntyvästi negatiivisia viestejä Strasbourgista. Suullisten pääkäsittelyjen aika näiden osalta on jo mennyt ohi. Kun vertaa saapuneiden juttujen määriä jäsenten lukumäärään, asiantila ei ole – ainakaan vanhojen suhdelukujen valossa – hyväksyttävissä.
Epäkohtia olisi ryhdyttävä purkamaan toteuttamalla tuomareiden ammatillista jatkokoulutusta. Koulutus edellyttää puolueista ja muista intressitahoista riippumatonta tuomioistuimien asiantuntijahallintoa. Se olisi toteutettava kiireellisesti. Radikaalit uudistukset maksavat, mutta ajan oloon ne helpottavat paineita perustaa lisää huonopalkkaisia tuomarinvirkoja. Parempi panna rahat asioiden kunnolliseen hoitoon kuin tyytyä maksamaan kasvavia hyvityssakkoja. Rahakorvauksilla oikeudenloukkaukset eivät tule tasoitetuiksi.
Erkki Rintala
hovioikeuden presidentti
(eläkkeellä)
