Miksi miehet johtavat pörssiyhtiöitä – Missä naisjohtajat ovat?

Suomea pidetään usein tasa-arvon mallimaana. Monessa suhteessa arvio on oikea­an osunut. Naiset ovat laajasti mukana työelämässä, ja tasa-arvolainsäädäntö on kehittynyttä. Miesten ja naisten välisiä palkkaeroja pyritään pienentämään.

Naisjohtajien lisäämistä yrityksissä tiiviisti tukenut Keskuskauppakamari päätti selvittää, onko naisjohtajuuden tilanne niin valoisa kuin päällisin puolin näyttää. Selvitys kattaa kaikki Helsingin pörssissä listatut yhtiöt, ja tiedot perustuvat yhtiöiden nettisivuillaan ilmoittamiin tietoihin. Keskuskauppakamarin selvitys osoittaa, missä naisten urakehityksen lasikatto sijaitsee. Se on pörssiyhtiöiden johtoryhmätasolla liiketoimintojen johtamisen kohdalla. Samalla selvisi, miten juristit ovat sijoittuneet pörssiyhtiöiden johtotehtävissä.

Naisten määrä pörssiyhtiöiden hallituksissa lisääntynyt

Nykyisellään naisia on varsin tyydyttävä määrä erityisesti suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa. Naisten hallituspaikkojen lisääntyminen 2000-luvulla on perustunut konkreettisiin toimenpiteisiin. Niihin kuuluvat valtionyhtiöiden hallitusten kokoonpanoille asetetut tavoitteet ja listayhtiöiden hallinnointikoodiin otettu suositus siitä, että hallituksissa tulee olla molempia sukupuolia. Myös median rooli on ollut merkittävä, ja naisjohtajia koskeva tutkimus on edistänyt asiaa.

Pörssiyhtiöiden hallituksissa naisjäsenten määrä on noussut merkittävästi viime vuosina. Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa on nykyään naisia keskimäärin 18 prosenttia, kun vuonna 2003 naisia oli 7 prosenttia jäsenistä. Suurissa listayhtiöissä naisia on jo yli neljännes kaikista jäsenistä, kun taas pienissä yhtiöissä lukumäärä jää 12 prosenttiin. Naiset puuttuvat pääosin pienistä listayhtiöistä, joilla on tyypillisesti pienet hallituskokoonpanot ja jäsenten vaihtuvuus on rajallista.

Suomi kärkitasolla ja jälkijunassa

Eurooppalaisella tasolla Suomi on kärkimaita kun tutkitaan, miten naiset ovat edustettuina suuryritysten hallituksissa. Edellä ovat vain kiintiölainsäädännön tien valinnut Norja ja Ruotsi, jossa valmisteltiin esitys kiintiöistä, mutta tätä lakia ei koskaan annettu. Sen sijaan Ruotsissa valittiin avoimuuden tie eli siellä tilinpäätöslaki edellyttää, että yhtiö julkistaa toimintakertomuksessaan yhtiön johdon sukupuolijakauman.

Naisjohtajat ovat siis kohtuullisesti mukana listayhtiöiden hallituksessa, mutta loistavat poissaolollaan ylimmästä johdosta ja erityisesti liiketoimintajohdosta. Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista ei yksikään ole nainen. Johtoryhmissä työskentelee kaikkiaan 900 henkilöä. Naisia heistä on 146 eli 16 prosenttia, mutta vain 26 naisella on vastuullaan jokin liiketoiminnan osa-alue. Hyvin usea pörssiyhtiöiden johtoryhmätasolle yltänyt nainen toimii tukitoiminnoissa, kuten viestintä-, henkilöstö- tai lakiasiainjohtajana taikka talousjohtajana. Liiketoiminnan johtamisvastuuta johtoryhmien naisjäsenistä on hyvin harvalla. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että lähiaikoina ei ole odotettavissa merkittävää lisäystä pörssiyhtiöiden naistoimitusjohtajien määrään, sillä toimitusjohtajuuteen kehitytään usein liiketoimintajohtamisen kautta.

Johdolla usein teknisen ja kaupallisen alan koulutus

Yksi syy naisjohtajien vähäiseen määrään piilee koulutuksessa. Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat ovat Suomessa enimmäkseen diplomi-insinöörejä ja kauppatieteen maistereita. Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista 42,7 prosentilla on tekniikan alan koulutus, 45,2 prosentilla kaupallinen koulutus ja 7,2 prosentilla juridinen koulutus. Usealla toimitusjohtajalla on kaksoistutkinto tyypillisen yhdistelmän ollessa diplomi-insinööri ja kaupallisen alan koulutus. Nykyään kauppatieteissä ja oikeustieteessä opiskelijoista suurin osa on naisia, mutta tekniikan opinnoissa aloittaneista naisopiskelijoita on vain noin neljännes. Jos tulevaisuudessakin toimitusjohtajilta vaaditaan teknisen alan koulutusta, näyttää naispuolisten johtajien tie kovin kivikkoiselta.

Juristit hyvin edustettuina

Juristit ovat kohtuullisen hyvin edustettuina pörssiyhtiöiden ylimmässä johdossa. Toimitusjohtajista yhdeksällä on oikeustieteellinen koulutus ja muutamalla toimitusjohtajalla oli muun tutkinnon lisäksi oikeustieteen opintoja. Harvalla juristitoimitusjohtajalla oli – toisin kuin teknisen ja kaupallisen alan koulutuksen saaneilla toimitusjohtajilla – muiden alojen koulutusta.

Noin neljäsosalla pörssiyhtiöistä lakiasiainjohtaja kuuluu yhtiön johtoryhmään. Heistä kolmasosa on naisia. Lisäksi useassa yhtiössä on lakiasianjohtaja laajennetussa johtoryhmässä tai hän kuuluu muuhun johtoon. Johtoryhmissä on myös juristin koulutuksen saaneita varatoimitusjohtajina, talous- ja rahoitusjohtajina sekä hallintojohtajina. Juristin koulutus antaa siis eväät monenlaiseen toimintaan, mutta lienee myös meidän juristien opittava, että poikkitieteellinen opiskelu on kannattavaa.

Kuinka naisten asemaa johtotehtävissä voidaan parantaa?

Suomessa ovat peruspuitteet kunnossa naisten työelämään osallistumiselle, ja naiset ovatkin aktiivisesti mukana työelämässä. Lasten päivähoito, perhevapaat, kokopäiväisen työssäkäynnin traditio ja lapsille järjestetty kouluruokailu ovat tekijöitä, jotka mahdollistavat naisten täysimääräisen panoksen työelämässä. Myös erillisverotus ja yksilöllinen sosiaaliturvajärjestelmä tukevat naisten aktiivisuutta työelämässä. Nämä seikat eivät kuitenkaan johda siihen, että naiset ylenisivät yritysten ylimpään johtoon.

Tilanteelle ei ole löydettävissä yhtä syytä, vaan kysymyksessä on monien tekijöiden summa. Taustalla vaikuttavat ainakin perinteet, asenteet, stereotypiat, naisten koulutusvalinnat, puutteet naisten omassa aktiivisuudessa ja liiallinen itsekriittisyys, vaikeudet sovittaa työ- ja yksityiselämää yhteen, liian vähäinen verkottuminen sekä esikuvien ja käytännön mentorien puuttuminen.

Toisaalta naisten etenemistä pörssiyhtiöiden toimitusjohtajiksi tai johtoryhmiin liiketoimintoja johtamaan ei ole edistetty kohdennetuin toimenpitein, vaan on luotettu siihen, että ajan myötä tilanne muuttuu ja naiset etenevät myös sinne. Keskuskauppakamarin selvityksestä voidaan havaita, että toive on perusteeton, sillä edistystä ei tosiasiassa ole tapahtunut.

Yritysten pitäisikin suunnata huomiotaan siihen, miten päteviä naisia saataisiin enemmän liiketoimintoja johtamaan. Tilannetta voitaisiin parantaa siten, että käytäisiin läpi, onko järjestelmissä, joissa kartoitetaan avainhenkilöitä, sellaisia mekanismeja, jotka suosivat miesten siirtymistä ylimpään johtoon. Myös lakisääteinen tasa-arvosuunnitelma tarjoaa oivan alustan edistää naisjohtajuutta. Sen jälkeen on määriteltävä konkreettiset toimenpiteet, joilla voidaan tukea naisten ylenemistä ylimpään johtoon.

Elinkeinoelämä voisi jatkossa myös harkita avoimuuden lisäämistä niin, että pörssiyhtiöt kertoisivat, kuinka suuri osa niiden ylimmästä johdosta on naisia ja miehiä. Ruotsissa vastaava vaatimus on lakisääteinen, eikä koske pelkästään pörssiyhtiöitä.

 

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n vuonna 2007 antamat 10 toimenpidesuositusta ovat edelleen ajankohtaisia. Suositukset ovat seuraavat:

1) Yhtiön hallitus tekee strategisen päätöksen, jolla parhaat resurssit sukupuolesta riippumatta saadaan käyttöön.

2) Yritys laatii naisten ja miesten tasavertaisiin mahdollisuuksiin tähtäävän suunnitelman.

3) Isoissa yrityksissä nimetään vastuuhenkilö työstämään ideoita ja toimintamalleja henkilöstön monimuotoisuuden turvaamiseksi ja edistämiseksi.

4) Henkilöstön monimuotoisuuden toteutuminen huomioidaan jo hakuprosessissa.

5) Erityisesti uran alkuaikana naisia ohjataan hakemaan monipuolista työkokemusta ja ottamaan vastaan linjatehtäviä.

6) Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on sopivin toimenpitein kannustettava kasvamaan.

7) Yritys tarjoaa rekrytointivaiheessa tasapuoliset mahdollisuudet kummallekin sukupuolelle.

8) Head huntereiden kokoamiin ehdokaslistoihin kiinnitetään rekrytointiprosessin alkuvaiheessa huomiota.

9) Mentori- ja tutorijärjestelmät ovat hyvä tapa seuloa ja kouluttaa mahdollisia uralla etenijöitä.

10) Tyttöjen ajatusmaailmaan pyritään vaikuttamaan jo varhain.

 

Suuri muutos vaatii kuitenkin pidemmän ajan ja toimia varhaisesta koulutuksesta lukien. Naiset ovat edelleenkin selvänä vähemmistönä teknisessä yliopistotasoisessa koulutuksessa. Muita toimia ovat verkottuminen ja mentorointi. Onkin ilahduttavaa, että myös Lakimiesliitto aloittaa juristeille suunnatun metorointiohjelman samoin kuin Keskuskauppakamari naisjohtajille suunnatun mentorointiohjelman.

Keskuskauppakamarin selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.chamber.fi.