Miksi naisen ääni on hiljainen?

Blogit ja kolumnit
21.02.2022 • Susanna Reinboth

Perjantai 7. tammikuuta: 48 prosenttia. Lauantai 8. tammikuuta: 58 prosenttia. Sunnuntai 9. tammikuuta: 40 prosenttia. Helsingin Sanomien laskuri kertoo, kuinka suuri osuus hs.fi:n jutuissa mainituista henkilöistä oli naisia edellisen 24 tunnin aikana. Laskuri otettiin käyttöön vuonna 2017.

Naisten näkyvyyteen uutisissa on kiinnitetty viime vuosina erityistä huomiota. Monissa tiedotusvälineissä, HS:n lisäksi esimerkiksi Ylessä, naisten prosentuaalista osuutta seurataan tarkkaan. Toimituksissa pyritään aktiivisesti siihen, että sukupuolet näkyisivät jutuissa yhtä paljon.

Toimituksissa pyritään aktiivisesti siihen, että sukupuolet näkyisivät jutuissa yhtä paljon.

Toistaiseksi algoritmi ei osaa ottaa huomioon muunsukupuolisia. Se myös tekee virheitä. Kun kirjoitin juttua eräästä murhaoikeudenkäynnistä, ihmettelin koneen näyttämää lukua uutisen sukupuolijakaumasta. Vilkaisin koneen laskelmat ja hirnahdin. Algoritmi tulkitsi surmapaikan mieheksi. Viking Sally.

Naisten näkyvyys uutisissa on viime vuosina noussut. En ole täysin vakuuttunut siitä, että se on pelkästään toimitusten ansiota.

Suuri syy lukujen muuttumiseen on Suomen naisvaltainen hallitus. Hallituksen sukupuolijakauma on tällä hetkellä naisten hyväksi 11–8. Naisministerit ovat lisäksi näkyvissä rooleissa, erityisesti uutissivuja pari vuotta hallinneen koronaviruspandemian kannalta.

Suuri syy lukujen muuttumiseen on Suomen naisvaltainen hallitus.

Uutisten sukupuolijakauma heijastelee osittain ympäröivää yhteiskuntaa. Se on ymmärrettävää: toimittajan ydintehtäviin kuuluu tivata vastauksia päättäjiltä. Toimittaja ei tällöin voi valita haastateltavan sukupuolta.

Miesten laariin ropisee herkästi pisteitä esimerkiksi rikosuutisissa, tuomitut kun sattuvat olemaan enimmäkseen miehiä. Urheilusivuja miehet ovat perinteisesti hallinneet, mutta tähän on kiinnitetty erityistä huomiota. Naisten urheilusaavutukset alkavat saada ansaitsemaansa näkyvyyttä – ja todistavat vääräksi väitteen, ettei naisten urheilu kiinnostaisi.

Yleisö reagoi herkästi, jos jutusta puuttuvat naiset.

Yleisö reagoi herkästi, jos jutusta puuttuvat naiset. Näin kävi esimerkiksi kollegalleni Mikko Gustafssonille. Hän jalkautui Kankaanpäähän tekemään reportaasia, kun useita paikkakunnan miehiä oli vangittu epäiltyinä terroristisen teon suunnittelusta.

Jutusta nousi Twitterissä jonkinmoinen äläkkä. Mediavaikuttaja Kaarina Hazard kyseli, miksi jutussa ei esiintynyt yhtään naista.

”Jäi harmittamaan itseäkin. Kukaan juttuun haastatelluista naisista ei halunnut esiintyä nimellään, mutta tietysti kirjoittajan eli siis minun olisi pitänyt etsiä niin kauan, että tällaista tilannetta ei olisi syntynyt”, Gustafsson vastasi.

Gustafsson törmäsi ongelmaan, joka on tuttu varmasti jokaiselle toimittajalle. Jostain syystä naiset kieltäytyvät haastattelusta herkemmin kuin miehet. Ilmiö näkyy myös asiantuntijahaastateltavissa. Joskus nainen on sitä mieltä, ettei hän ole paras asiantuntija analysoimaan puheena olevaa teemaa, vaikka hän olisi objektiivisesti arvioituna siihen erittäin pätevä. Näppituntuma kuitenkin on, että ilmiö on vähenemässä.

Naisten ääni saatiin kuuluviin vasta, kun tiedotusvälineet lähettivät paikalle naistoimittajia.

Suorastaan kiusallista naisten äänen hiljeneminen oli uutisissa, jotka kertoivat Talebanin valtaannoususta Afganistanissa. Uutisissa haastateltiin myös tavallisia kadunmiehiä. Moni näytti iloitsevan siitä, että maahan oli palaamassa kuri ja järjestys.

Taustalla häilyi usein haastateltavan vaimo burkassaan. Häntä miestoimittaja ei saanut haastatella, koska aviomies kielsi.

Naisten ääni saatiin kuuluviin vasta, kun tiedotusvälineet lähettivät paikalle naistoimittajia. Afganistanilaisten naisten näkökulma olikin kovin erilainen kuin heidän maanmiestensä.

Susanna Reinboth, oikeustoimittaja, Helsingin Sanomat, susanna.reinboth@hs.fi