Pörssiyhtiön osakkeenomistajalle yhtiössä tehtävät päätökset ja niihin vaikuttaminen näyttävät kaukaisilta asioilta. Osakkeenomistajat saattavat seurata omistamiaan yhtiöitä, mutta yhtiöiden liiketoiminnallisiin ratkaisuihin kanta muodostetaan kurssikehityksen kautta. Hyvä osoitus tästä oli Nokian linjaus lähteä strategiseen yhteistyöhön Microsoftin kanssa älypuhelinten ohjelmistoalustoissa. Strategisesta valinnasta seurannut noin 20 prosentin kurssilasku tuli monelle sijoittajalle pettymyksenä – varsinkin jos osakesalkkua ei oltu osattu hajauttaa kunnolla. Nokian liiketoiminnallinen ratkaisu nosti keskusteluun osakkeenomistajien roolin pörssiyhtiössä. Yhtiöoikeuden näkökulmasta voidaan kysyä, mitkä ovat ne sääntelykeinot, joilla osakkeenomistajaa suojataan riskeiltä.
Yhtiöoikeuden kannalta mielenkiintoisia ovat perinteisesti olleet ne osakkeenomistajan riskit, joihin osakkeenomistaja saa oikeussuojaa osakeyhtiölain vähemmistönsuojasäännöksistä. Keskeisiä suojanormeja väärinkäytösten varalle ovat toiminnan tarkoitus ja yhdenvertaisuusperiaate, jotka estävät epäoikeutetun edun antamisen yhtiön tai tiettyjen osakkeenomistajien kustannuksella joillekin osakkeenomistajille tai kolmannelle. Tällaisia väärinkäytösten tyyppitapauksia ovat esimerkiksi epäasianmukaisesti kolmannen hyväksi hinnoitellut liiketoimintatransaktiot (yhtiö myy alihintaan/ostaa ylihintaan), suunnatut osakeannit, jotka eivät täytä painavan taloudellisen syyn kriteeriä, sekä perusteeton voitonjaon rajoittaminen vähemmistön loukkaamiseksi. Vähemmistönsuoja ja sitä toteuttavat päätöksen moite- ja vahingonkorvausnormit rajoittavatkin mahdollisuutta tehdä edellä kuvattuja yhtiön sinänsä tavanomaisia toimia tavalla, joka loukkaa vähemmistöosakkeenomistajia.
Väärinkäytösten esiintyminen pörssiyhtiöissä on kuitenkin nykyisellään harvinaista. Tosiasiassa pörssiyhtiön osakkeenomistajan riskit kohdistuvatkin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta Nokiaa koskevan esimerkin tavoin yhtiön liiketoiminnallisiin valintoihin ja siihen, millaisella ansaintalogiikalla yhtiö toteuttaa toimintansa tarkoitusta. Osakkeenomistajan tulee ottaa huomioon, ettei yhtiöoikeudellinen vähemmistösuoja kohdistu osakeomistuksen liiketoiminnallisiin riskeihin. Käytännössä ainoat tavat, joilla osakkeenomistaja voi reagoida huonoina pitämiinsä liiketoiminnallisiin valintoihin, ovat äänestäminen jaloilla eli osakkeiden myyminen arvopaperimarkkinoilla ja sijoitusten tehokas hajauttaminen, jonka avulla osakkeenomistaja suojautuu yksittäiseen yhtiöön liittyvältä liialliselta riskiltä.
Osakkeiden myyntimahdollisuus markkinoilla ja sijoitusten hajauttaminen ovat nousseet keskeiseen rooliin osakesijoittajien riskienhallinnassa, koska liiketoimintaan liittyvät riskit ovat korostuneet oikeudenloukkausten vähentyessä. Samalla perinteisten oikeudellisten riskienhallintamekanismien, kuten päätöksen moitteen tai vahingonkorvauksen, merkitys osakkeenomistajan kokonaisriskien hallinnassa on pienentynyt. Huolimatta siitä, ettei sääntely suoraan kohdistu osakeomistuksen liiketoiminnallisiin riskeihin, antaa arvopaperimarkkinoihin kohdistuva sääntely välillistä suojaa osakkeenomistajalle silloin, kun hän käy kauppaa osakkeillaan. Väärinkäytösten kielto, riittävä markkinainformaatio ja sijoittajien tasapuolinen kohtelu turvaavat markkinoiden toimintaedellytyksiä eli lähinnä osakkeiden asianmukaista hinnoittelua sekä riittävää likviditeettiä.
Osakekurssin laskut avaavat sijoittajille myös mahdollisuuksia, ja esimerkiksi suomalaiset sijoittajat lähtivät aktiivisesti ostamaan Nokian osakkeita kurssin romahdettua. Motiivina tuskin oli halu pitää yritys ja sen työpaikat Suomessa, vaan toive osakekurssin noususta uudelleen aiempiin korkeuksiin. Jokainen sijoittaja haluaa olla onnistuja – häviäjä ei kukaan.
OTK, VTM Veikko Vahtera
Veikko Vahteran väitöskirja Osakeomistuksen riski ja sääntely (Lakimiesliiton Kustannus) tarkastetaan Turun yliopistossa 2. huhtikuuta.
