|
Miltä tulevaisuuden juristi näyttää
Akateemisista vastavalmistuneista oikeustieteen kandidaattien työllistymistilanne näyttää hyvältä. Ainakaan Kluuvin työvoimatoimistossa ei korkeakouluneuvoja Riitta Ylätalon mukaan tämän alan työttömiä juurikaan näy. – Laadullista työllistymistä on tosin vaikea mitata, eli välttämättä työttömien vähyys ei kerro siitä, että kaikki valmistuneet juristit olisivat sijoittuneet oman alansa töihin. Toisaalta uskon, että tällä alalla opinnot ja työtehtävät kyllä kohtaavat melko hyvin. Työttömyysjaksot jäävät myös lyhyiksi: 70 prosenttia työnhakijoista työllistyy alle kolmessa kuukaudessa. Vankka juridinen peruskoulutus ja osaaminen on jatkossakin työnsaannin lähtökohta. Se on kuitenkin vain yksi etappi elämänmittaisessa projektissa. – Juristin tutkinto on hyvä yleistutkinto, joka tarjoaa työelämässä monia mahdollisuuksia sekä vasta-alkajalle että uralle etenevälle. Perustutkinnon hankkineella on laajat mahdollisuudet sijoittua eri sektoreille, niin yksityiselle kuin julkisellekin puolelle, toteaa EK:n apulaisjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen, jolla itsellään on monivuotista kokemusta juristien rekrytointitilanteista. Koulutus on siis pääomaa, jota kannattaa kerätä monipuolisesti. Vasta valmistumisen jälkeiset valinnat varsinaisesti määrittävät lopullisen sijoittumisen työelämään. – Erikoistuminen on päivän sana myös juristien kohdalla. Eri oikeuden aloilla ja sektoreilla on omat vaatimuksensa. Vankan pohjakoulutuksen päälle on hyvä lähteä keräämään erikoisalojen tietotaitoa. Juristi ei ole koskaan valmis ja tämän huomaa kyllä jo heti ensimmäisessä työpaikassa. Uutta opeteltavaa on aina ja opintojen hyödynnettävyyskin voi osoittautua rajalliseksi, Inkeroinen muistuttaa. Jatkuva työssä oppiminen ja lisäkouluttautuminen onkin tänä päivänä työelämän arkea – myös juristeilla. Tehtävät muuttuvat ja osaaminen vanhentuu. Yliopiston oven sulkeminen ei siis automaattisesti tarkoita opiskelun päättymistä: tästä eteenpäin oppia vain ammennetaan luentosalien ja seminaarien sijaan suoraan työelämästä. Elinkeinoelämän vaatimukset Väestön ikääntyessä ja eläköityessä työmarkkinoilla avautuu nuorille juristeille tuoreita mahdollisuuksia. Elinkeinorakenteen ja yritysten toimintaympäristöjen muutoksen myötä myös kokemusta omaamattomilla vasta-alkajilla on mahdollisuus näyttää kyntensä uusilla aloilla. Varsinkin kansainvälistyminen ja talouselämän verkottuminen lyövät haastetta peliin. – Ammattitaitovaatimusten kautta katsottuna globaalistuminen edellyttää juristeiltakin entistä vankempaa kielitaitoa ja kykyä toimia kansainvälisillä markkinoilla. Talouden verkottuminen lisää yritysten välistä yhteistoimintaa ja siihen liittyvän juridiikan hallintaa. Kilpailulain- ja hankintalainsäädännön merkitys kasvaa. EU:n päätöksenteko- ja toimintamekanismit on syytä hallita, samoin EU-lainsäädäntö, niin voimassaoleva kuin valmisteltavakin, Eeva-Liisa Inkeroinen luettelee. Riitta Ylätalo on samoilla linjoilla: – Nuoret pärjäävät työmarkkinoilla konkareiden rinnalla nimenomaan kielitaidolla ja kansainvälisyydellään. Yhä useampi käy opintojensa aikana vaihdossa tai tekee jopa koko tutkintonsa ulkomaisessa yliopistossa. Henkilökohtaiset ominaisuudet Pelkällä nippelitiedolla tai lakikirjojen pänttäyksellä ei kuitenkaan pitkälle pötki, mikäli työnhakijan motivaatio ja kommunikaatiotaidot eivät ole kohdallaan. Sekä Inkeroinen että Ylätalo korostavat, että nykypäivän työmarkkinoilla henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on mitä suurimmissa määrin merkitystä. – Hierarkiat madaltuvat, toiminnat verkottuvat ja kilpailu kasvaa. Tässä tilanteessa työmarkkinat toimihenkilöistyvät ja varsinkin sosiaaliset taidot korostuvat. Tarvitaan kykyä kommunikoida, viestiä ja olla vuorovaikutuksessa niin omassa työyhteisössä kuin asiakkaan ja eri sidosryhmienkin kanssa. Esimiestehtävissä kommunikaatiotaidot korostuvat entisestään. Hyvällä ulosannilla ja kauniilla käytöksellä saattaakin olla kahden tiedoiltaan tasavertaisen työnhakijan erottelussa ratkaiseva osuus. Yliopisto-opinnoissa pääpaino on pitkälti asiaosaamisessa, joten vuorovaikutustaitoja on opiskeltava muualla elämässä. Myös Lakimiesliitto järjestää jäsenistölleen esiintymistaidon kursseja. – Aloitteellisuus, määrätietoisuus, tavoitteellisuus ja monipuolisuus ovat kaikkien työnantajien peräänkuuluttamia ominaisuuksia. Näitä on hyvä hakemuksessa osoittaa ihan konkreettisilla maininnoilla työtä tukevasta harrastustoiminnasta ja muusta elämästä. Ihminen on kokonaispaketti, joten vapaa-ajankin toiminnot kertovat persoonasta paljon. Kohtuullisuus on kuitenkin kunnioitettavaa, joten mikään superharrastaja ei tarvitse olla, Inkeroinen täsmentää. Persoonaan liittyy myös ulkoinen olemus. On selvää, että juristeilta edellytetään työelämässä asiallista ja tilanteeseen sopivaa pukeutumista. Pukukoodit vaihtelevat kuitenkin yrityksestä ja työn sisällöstä riippuen. Sukkahousujen tai kravatin värin valinnassa tarvitaankin tilannetajua, joka sekin hioutuu lopullisesti vasta työssä ollessa. Kontakteja ja motivaatiota Lamavuosien jälkeen työnhakijasta tuli aktiivinen etsijä. Myös Eeva-Liisa Inkeroinen kannustaa aktiivisuuteen. Avoimia hakemuksia voi lähetellä, mutta hakemuksen perään kannattaa hänen mielestään kuitenkin kysellä maltillisesti. – Soittelu voi saada kahdenlaista suhtautumista osakseen. Hakijaa joko pidetään innokkaana ja aktiivisena tai sitten soittelu häiritsee muutenkin aikaa vievää rekrytointia. Suosittelen tässä varovaista linjaa. Kluuvin työvoimatoimiston Riitta Ylätalo suosittelee varsinkin opintojen aikana hankittujen kontaktien hyödyntämistä: – Erilaisissa harjoitteluohjelmissa työnnetään jo jalkaa työelämään ja verkotutaan. On myös syytä muistaa, että kaikki avoimet paikat eivät välttämättä tule Helsingin Sanomiin tai työministeriön nettisivuille. Työpaikat pitää tänä päivänä itse kaivaa. Työkokemusta omaamaton vastavalmistunut juristi erottuu persoonallisella mutta asiallisella hakemuksella. Arvosanoillakin on toki merkitystä, kun työnantaja käy paksua hakemuspinoa läpi. Varsinkin nuorten arvosanat kiinnostavat. Huippuluokkaa ei tarvitse olla, mutta erityisosaaminen kannattaa ehdottomasti mainita. Haastattelutilanteessa hakijan persoona ja sosiaaliset taidot ajavat yleensä arvosanojen ohi. – Motivaatio on tärkein. Työnantaja kyllä vaistoaa, onko hakija oikeasti kiinnostunut juuri tästä paikasta, Inkeroinen summaa. Mikäli työnhaku ei heti tärppää, voi hakeutua 3–6 kuukautta kestävään työelämävalmennukseen. Se on tarkoitettu työttömille työnhakijoille, joilla on oikeus työmarkkinatukeen tai työttömyyspäivärahaan. – Jotain kannattaa joka tapauksessa tehdä. Jo puolen vuoden tyhjä pätkä CV:ssä näyttää pahalta, Riitta Ylätalo toteaa.
|
