Esplanadin lehmukset ja kaupungin vilinä luovat kauniin maiseman ikkunan takana. Helsingin Mikonkadun työhuoneessaan istuva toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen kertaa viime vuosien aikana työelämässä tapahtuneita muutoksia. Vanhala-Harmanen luotsaa henkilöpalveluyritys Opteamia ja näkee läheltä, mitkä ovat tämän hetken työelämän trendit.
– Työmarkkinoiden suurin ongelma on kohtaanto-ongelma. Avoimien työpaikkojen määrä kasvaa jatkuvasti, mutta silti työttömät eivät työllisty helposti.
Vanhala-Harmanen kertoo, että kun aikaisemmin oli selkeästi joko työttömyyttä tai työvoimapulaa, nyt ne ovat yhtä aikaa läsnä. Tämä tuo omat haasteensa myös rekrytointiyrityksille. Mitä ongelmalle voisi tehdä?
– Kotimaisen työvoiman parempi liikkuvuus olisi yksi selkeä ratkaisu. Moni työnhakija ei silti ole valmis vaihtamaan asuinpaikkaansa.
”Työmarkkinoiden suurin ongelma on kohtaanto-ongelma.”
Vanhala-Harmanen kertoo esimerkin Valmet Automotiven rekrytoinneista, joita Opteam on hoitanut.
– Uudenkaupungin autotehtaalta on löytynyt töitä työnhakijan lisäksi myös mahdolliselle puolisolle, jolloin koko perhe on päässyt muuttamaan. Osaaminen tai koulutus eivät ole olleet ongelmia, sillä alkuun on päässyt autotehtaan järjestämällä lyhyellä koulutusjaksolla.
Opteam on tuonut eri yrityksille tarvittaessa työvoimaa myös ulkomailta, esimerkiksi sairaanhoitajia ja kokkeja Filippiineiltä. Henkilöpalveluyrityksellä on 32 kotimaan toimiston lisäksi tytäryhtiöt Puolassa ja Slovakiassa.
– Haluamme olla mukana pitämässä työpaikkoja Suomessa. Jos emme löydä asiakkaillemme työntekijöitä kotimaasta, etsimme heitä myös ulkomailta.
Keikkatyömalli asiantuntijoille?
Opteam on vuonna 1999 perustettu perheyritys ja Minna Vanhala-Harmanen sen ensimmäinen ulkopuolinen toimitusjohtaja. Tämän vuoden alussa Opteam liittyi osaksi Barona Group Oy:tä siten, että Opteam ja sen tytäryhtiö Psykologitoimisto Cresco jatkavat erillisinä yhtiöinä ja omina brändeinään.
Opteam paitsi välittää vuokra- ja keikkatyötä, hoitaa myös perinteistä suoraa rekrytointia. – Saamme paljon toimeksiantoja siltä pohjalta, että asiakasyritykset eivät itse tavoita oikeaa työntekijää. Tietyillä aloilla, kuten metallialalla, osaajia on vaikea löytää.
Tyypillinen keikkatyöntekijä taas on ravintolan tai kaupan alalla työskentelevä opiskelija, joka haluaa itse päättää, missä ja milloin työskentelee.
Voisiko tämä sama keikkatyömalli toimia myös asiantuntija-ammateissa? Vanhala-Harmasen mukaan näin jo tapahtuukin. Esimerkiksi hän ottaa juristien secondment-järjestelyt, joita ei vain helposti mielletä vuokratyöksi.
Lisäksi monet rekrytointiyritykset välittävät jo nyt asiantuntijoita asiakasyrityksiin töihin, Opteamkin esimerkiksi oman Luova-ohjelmansa kautta viestinnän, markkinoinnin ja muotoilun alalla.
Vanhala-Harmanen uskoo, että tulevaisuudessa yhä useampi työntekijä saa toimeentulonsa monesta kanavasta. Toimeksiannot eri projekteissa tulevat pääosin yrittäjäpohjalta, mutta sen lisäksi hankitaan lisätienestiä esimerkiksi alusta- ja jakamistalouden kautta.
Työoikeus vei mennessään
Ennen Opteamia Minna Vanhala-Harmanen työskenteli asianajotoimisto Castrén & Snellmanissa ja sen jälkeen Elinkeinoelämän Keskusliitossa.
Työpaikka Suomen vanhimmassa asianajotoimistossa oli toteen käynyt unelma. Vanhala-Harmanen tiesi jo nuorena haluavansa lakimieheksi ja nimenomaan asianajajaksi.
– Pidin työskentelystä asianajotoimistossa ja nautin joka hetkestä, mutta työoikeus vei mennessään, Vanhala-Harmanen kertoo.
Siirtyminen Elinkeinoelämän Keskusliiton palvelukseen oli lopulta luonteva askel uralla. Toimiminen elinkeino- ja työmarkkinapoliittisena asiantuntijana sekä myöhemmin EK:n hallituksen jäsenenä avasivat näköalapaikan suomalaiseen työelämään.
Vaikuttaminen yhteiskunnallisiin asioihin on Vanhala-Harmaselle ominaista muutenkin, sillä hän on aikoinaan toiminut myös Tuusulan kuntapolitiikassa.
Työllistämistä tulisi helpottaa
Nykyisessä työpaikassaan Opteamissa Minna Vanhala-Harmanen saa luontevasti yhdistettyä mielenkiintonsa kohteet, työelämäasiat ja vaikuttamisen.
– Työni on täydellinen yhdistelmä työoikeutta ja yhteiskunnallista vaikuttamista – oli kyseessä sitten eläkeläisten työnvälityksen suunnittelu tai sähköisen palkkatiedon luominen.
Vanhala-Harmasen mukaan byrokratiaa vähentämällä voitaisiin monin tavoin helpottaa työllistämistä. – Moni työnhakija ei voi esimerkiksi ottaa keikkatyötä vastaan työttömyyskassan laskenta-ajan vuoksi.
Vanhala-Harmanen muistuttaa myös, että pikkuhiljaa työ pakenee työsuhteista ainakin osittain. – Vuokratyötä ei sen vuoksi pitäisi nähdä negatiivisena ilmiönä, vaan päinvastoin se voi olla tässä pakenemisilmiössä viimeinen turvasatama. Vuokratyössä noudatetaan työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia, maksetaan palkkaa ylityö- ja vuosilomakertymineen ja työeläkettäkin kertyy samalla, kun työnhakijalle etsitään koko ajan seuraavaa työsuhdetta.
Tarvitaanko sukupuolikiintiöitä?
Elinkeinoelämän Keskusliiton hallituksessa Vanhala-Harmanen oli joukkonsa ainoa nainen. Hän uskookin, että monissa tehtävissä tarvitaan esimerkin näyttäjiä, minkä jälkeen muidenkin on helpompi tulla perässä.
“Johtuuko yhteiskunnan rakenteista, että moni nainen ei välttämättä edes halua johtotehtäviin?”
– Toisaalta: johtuuko yhteiskunnan rakenteista, että moni nainen ei välttämättä edes halua johtotehtäviin? Tai onko niin, että johtavassa asemassa oleva nainen joutuu oikeasti tekemään ympäripyöreitä päiviä – ja jos on, onko se välttämätöntä?
Kysymystä pörssiyhtiöiden hallitusten naiskiintiöistä Vanhala-Harmanen pohtii hetken. – Ehkä muutosta ei tapahdu, jos joukossa ei ole erilaisia ja eri ikäisiä ihmisiä. Jollain tavalla tilannetta on muutettava. Toisaalta jo asioista puhuminen avoimesti saattaa edesauttaa muutoksen tapahtumista. Tällöin ei kiintiöihin tarvitsisi välttämättä edes mennä.
Työelämää ja perhettä tukevat ratkaisut
Oman urapolkunsa Minna Vanhala-Harmanen näkee hyvin luontevaksi eikä hän koe tehneensä uhrauksia tai kompromisseja elämässään.
– Minulla on ollut fantastisia työtehtäviä ja ihania työyhteisöjä, olen aina rakastanut työtäni eikä työskentely ole koskaan tuntunut vastentahtoiselta. Toki tähän saattaa vaikuttaa se, että minulla ei ole koskaan ollut kunnon harrastusta, Vanhala-Harmanen toteaa naurahtaen.
Lisäksi selkeät perheeseen liittyvät ratkaisut jo uran varhaisessa vaiheessa ovat tuoneet oman helpotuksensa. Erityisesti Minna Vanhala-Harmanen on tyytyväinen siihen, että he miehensä kanssa aikoinaan palkkasivat lastenhoitajan, joka haki lapset päivähoidosta. Myös siivous on ollut jo pitkään ulkoistettu.
– Näillä ratkaisuilla olen välttynyt monilta painetilanteilta ja siltä ajatukselta, että minun pitäisi olla jonakin hetkenä jossain muualla.
Myös oikeat ihmiset ovat olleet korvaamattomana apuna. – Omalla urallani on ollut erityisesti upeita miehiä, jotka ovat tukeneet minua. Oma aviomies ennen kaikkea, mutta myös Opteamin perustaja Mika Eskola, joka on ollut vahvasti valmentamassa tietäni toimitusjohtajuuteen. Heille olen hyvin kiitollinen.
Kiinnostus vaikuttamiseen on saattanut siirtyä jo seuraavallekin sukupolvelle, molemmat Minna Vanhala-Harmasen lapset ovat nykyään kunnan nuorisovaltuuston jäseniä. – Selvästi heille on jotakin omista toimintatavoistani ja kiinnostuksistani periytynyt.
