Vanhan sanonnan mukaan hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Entä jos suunnittelu tehdään salassa, nopeasti ja keskeisiä sidosryhmiä kuulematta? Näin on toimittu valtioneuvoston rakennepoliittiseen ohjelmaan liittyvän niin sanotun korkeakoulujen hakijasuman purun kanssa.
Lopputuloksen laatu saadaan tietää viimeistään kevään kehysriihen jälkeen, mutta tähän mennessä nähdyn perusteella odotukset eivät ole korkealla.
Yllättävälle käänteelle ei perusteita
Suomessa koulutusmääriä suunnitellaan varsin tarkasti alakohtaisen työvoimatarpeen perusteella. Käytännössä on toimittu niin, että hallituskauden alkuvaiheessa hyväksytään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Kesu, jossa alakohtaiset painotukset on määritelty. Niiden taustalla taas on vahva ennakointitieto muun muassa tulevista työvoimatarpeista.
Siksi olikin todellinen yllätys, kun budjettiriihen yhteydessä elokuussa 2013 esiteltiin laaja toimenpidekokonaisuus, jossa koulutuspolitiikan osalta vaadittiin muun muassa määräaikaista sisäänottojen lisäämistä “työelämän kannalta keskeisillä aloilla”. Oli selvää, ettei hiljattain hyväksytyn Kesun jälkeen ollut voinut tapahtua työvoiman kysynnän suhteen mitään sellaista yllättävää, joka perustelisi koulutusmäärien voimakkaan lisäämisen.
Kyse olikin jostain ihan muusta: laaja-alaisesti erilaisia politiikkatoimia listanneeseen pakettiin voitiin ujuttaa mukaan kaiken muun ohella opetus- ja kulttuuriministeriön kiistanalaisiakin poliittisia tavoitteita. Yksi näistä tavoitteista on koulutusmäärien sääntelyn höllentäminen erityisesti muutamilla aloilla. Oikeustiede on näiden alojen joukossa.
Valmistelun edetessä on olennaiseksi noussut tulkinta siitä, mikä on lopulta työelämän kannalta keskeinen ala. Onko se ala, jolla on työvoiman tarvetta? Tai ala, jonka vastavalmistuneiden osaamista tarvitaan uusien työpaikkojen synnyttämiseen, yritystoimintaan ja innovointiin? Vai onko se vain ala, jonne on paljon hakijoita? Asiasta ei ole saatu täyttä selvyyttä ministeriön suunnalta. Selvää on, ettei alan kova suosio hakijoiden keskuudessa ole minkäänlainen perustelu. Takavuosien suosittujen kulttuurialojen ylikoulutuksen jäljet ovat karmaisevat.
Siksi onkin perusteltua vaatia ministeriöltä päivitettyä arviota tulevaisuuden työvoimatarpeista ennen lopullista päätöksentekoa. Muuten kyseessä on politikointi ilman asiaperusteita.
Yhdessä asiassa on kuitenkin annettava opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä valtioneuvostolle kokonaisuudessaan kiitosta. Oli nimittäin täysin perusteltua jättää lopullinen päätöksenteko kevään kehysriiheen eikä runnoa päätöstä marraskuun lopussa, kun rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta muutoin päätettiin. Otettiin aikalisä, mitä Lakimiesliitto pitää eräänlaisena edunvalvonnan torjuntavoittona.
Liitolla on vielä mahdollisuus vaikuttaa asiaan. Myös opetus- ja kulttuuriministeriöllä on mahdollisuus arvioida tarkemmin kuinka suurin lisäyksiin nyt onkaan tarvetta – tai valtiolla varaa.
Kestävyysvajeen ja koulutusmäärien erikoinen yhteys
Rakennepoliittisen ohjelman tarvetta on perusteltu kestävyysvajeella. Valtioneuvoston mukaan toimenpidekokonaisuus kuroo kestävyysvajeen umpeen, kun se toteutetaan kokonaisuudessaan.
Valtiontalouden tilanne on totta kai vakautettava, mutta samalla on pohdittava vakavasti, ovatko kaikki toimenpiteet todellakin perusteltavissa kestävyysvajeella. Useilla akateemisilla aloilla työttömyys on ollut selvässä nousussa, hienoisesti myös lakimiesten osalta. Miten valtiontalouden kestävyyttä parantaisi se, että nykyistä useampi kalliin yhteiskunnan rahoittaman koulutuksen saanut olisi työttömänä?
Ei kestävyysvajeella pidä voida perustella mitä tahansa. Kehysriihessä tehtävä päätös pitää kyseenalaistaa, jos sen perusteet ovat huterat. Tähän Lakimiesliitto on valmis.
29.8.2013
Hallitus sopii budjettiriihessä rakenneuudistusohjelmasta.
Virkamiesvalmistelu ja hallituksen salaiset neuvottelut.
29.11.2013
Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta.
Kehysriihen valmistelujen yhteydessä päätetään ”lisäysohjelman kestosta, laajuudesta ja rahoituksesta”.
Maaliskuu 2014
Hallituksen kehysriihessä lopullinen päätös.
2014 tai 2015
Lisäysohjelmaa ryhdytään toteuttamaan, jos siihen päätetään ryhtyä.
