Suomen Lakimiesliiton sääntöjen 2 §:n 1 momentin mukaan ”Liiton tarkoituksena on Suomen lakimieskunnan ammatillisena keskusjärjestönä valvoa lakimiesten sekä vara- ja oikeusnotaarien yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja sekä edistää muitakin lakimieskunnan yhteisiä pyrkimyksiä”.
Lakimiesliitto on ennen muuta työmarkkinajärjestö. Ilman jäseniä ei ole liittoa. Liitto on helpottanut opiskelijoiden siirtymistä varsinaisiksi jäseniksi valmistumisen jälkeen. Tämä onkin kasvattanut liittoon liittyvien vastavalmistuneiden osuutta.
Lopuillaan olevasta vuodesta 2010 ennustettiin maltillisten palkkaratkaisujen aikaa. Niin kävikin. Eikä ensi vuodelta voida sanottavasti parempia palkkaratkaisuja odottaa. Valtion, kuntien samoin kuin useimpien yritystenkin talous on alkavalla kasvu-uralla.
Palkkaa tärkeämpi motivointitekijä yhä useammalle työssä käyvälle ovat tänä vuonna olleet ja tulevat taatusti olemaan ensi vuonnakin työolosuhteet. Jatkuvat organisaatio- ja muut muutokset yhdessä työmäärän aidonkin lisääntymisen kanssa ovat johtaneet työilon katoamiseen. Kaikkien työnantajien arvokkain varallisuus on työstä innostunut ja osaava henkilöstö. Työnantajien tulee huolehtia siitä, että lakimiehillä on mahdollisuus pitää itsensä ajan tasalla tässä jatkuvassa normitulvassa.
Toteuttaakseen alussa mainittua tarkoitustaan Suomen Lakimiesliitto vaikuttaa sääntöjensä mukaan oikeuspolitiikkaan ja lakimieskoulutukseen. Lakimiesliiton tavoitteena on, että lakimiestyövoiman tarpeeseen voidaan vastata välttäen niin yli- ja alikoulututusta kuin nopeita koulutusmäärien muutoksia. Koulutuksen sisältöä on erityisesti kansainvälistymisestä johtuen syytä tarkkailla jatkuvasti.
Lakimiesliiton toiminnasta yhä suurempi osa on oikeuspolitiikkaan vaikuttamista. Käytännössä tämä tarkoittaa ennen muuta erilaisten säädösten sisältöön vaikuttamista. Keskeinen oikeuspoliittinen tavoite Lakimiesliitolla on ollut jo muutaman vuoden ajan kansalaisten oikeusturvan parantaminen.
Lakimiesliitto vaatii, että tasavallan hallituksen vuosien 2011–2015 ohjelmaan tulee kirjata kaksi asiaa:
1. Hallitus esittelee eduskunnalle Oikeusturvaohjelman, jolla vähennetään esitutkinnan, syyteharkinnan ja oikeudenkäyntien viivästymisen kansalaisille, elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle aiheuttamia oikeudellisia ja taloudellisia menetyksiä, ja
2. Hallitus perustaa Euroopan neuvoston suosituksen mukaisen, riippumattoman tuomioistuinviraston, joka vastaa tuomioistuinten resursoinnista ja hallinnosta.
Liitto on myös julkaissut oman Oikeusturvaohjelmansa, jossa esitetään joukko keinoja valtiollisen oikeusturvaohjelman sisällöksi.
Oikeusturvan parantaminen on Suomen Lakimiesliiton ensi vuoden yksittäisistä tavoitteista näillä näkymin keskeisin. On toki muistettava, että oikeusturvan parantaminen vaatii useita toimia ja jatkuvaa toimintaa, samoin kuin se, että Lakimiesliiton toiminnassa lähes kaikki toimet vaikuttavat toisiinsa. Mitä enemmän meitä jäseniä on ja mitä aktiivisempia olemme, sitä enemmän voimme vaikuttaa asioihin. Ja mitä enemmän kykenemme vaikuttamaan asioihin, sitä suuremmaksi jäsenmäärämme kasvaa.
Var står vi nu, vart är vi på väg
Enligt 2 § 1 mom. i Finlands Juristförbunds stadgar är förbundets syfte ”att som facklig centralorganisation för Finlands juristkår bevaka juristernas, vicenotariernas och rättsnotariernas samhälleliga och ekonomiska intressen samt främja också andra för juristkåren gemensamma strävanden”.
Juristförbundet är först och främst en arbetsmarknadsorganisation. Utan medlemmar finns inget förbund. Förbundet har underlättat studerandenas övergång till ordinära medlemmar efter utexamineringen. Detta har också ökat antalet nyutexaminerade som ansluter sig till förbundet.
År 2010, som nu går mot sitt slut, skulle enligt prognoserna bli ett år med moderata löneuppgörelser. Så blev det också. Det är inte heller sannolikt att nästa år för med sig några nämnvärt bättre löneuppgörelser. Statens, kommunernas liksom de flesta företagens ekonomi befinner sig i begynnelsen av ett tillväxtspår.
Allt fler förvärvsarbetande har i år funnit att arbetsförhållandena har varit en viktigare motiveringsfaktor än lönen, och detta kommer garanterat att vara trenden även det kommande året. De ständiga organisationsförändringarna och andra förändringar tillsammans med en även genuint ökad arbetsmängd har lett till att arbetsglädjen har försvunnit. De värdefullaste tillgångarna för alla arbetsgivare än en engagerad och kunnig personal. Arbetsgivarna bör se till att jurister även i detta oavbrutna normflöde har möjlighet att hålla sig uppdaterade.
För att verkställa sitt inledningsvis nämnda syfte påverkar Finlands Juristförbund enligt sina stadgar rättspolitiken och juristutbildningen. Målsättningen som Juristförbundet ställt upp är att kunna tillgodose behovet av juristarbetskraft och samtidigt undvika både över- och underkvalificering och snabba förändringar i antalet utbildade. Innehållet i utbildningen bör iakttas kontinuerligt speciellt med tanke på internationaliseringen.
En allt större del av Juristförbundets verksamhet är påverkande på rättspolitiken. I praktiken innebär detta framför allt att vi påverkar innehållet i olika författningar. Ett centralt rättspolitiskt mål som Juristförbundet har haft redan i ett antal år är att förbättra medborgarnas rättsskydd.
Juristförbundet kräver att man nedtecknar följande två saker i republikens regeringsprogram för åren 2011–2015:
1. Regeringen framställer för riksdagen ett Rättsskyddsprogram, med vilket man minskar de rättsliga och ekonomiska förlusterna som dröjsmål vid förundersökning, åtalsprövning och rättegångar orsakar medborgare, näringslivet och samhället, samt
2. Regeringen inrättar i enlighet med Europarådets rekommendation ett oberoende domstolsämbetsverk som ansvarar för resursallokeringen till och förvaltningen av domstolarna.
Förbundet har också publicerat sitt eget Rättsskyddsprogram, där det framför ett antal metoder som kunde utgöra innehållet i det statliga rättsskyddsprogrammet.
Som det nu ser ut är förbättringen av rättsskyddet Finlands Juristförbunds mest centrala målsättning under det kommande året. Vi bör dock komma ihåg att förbättringen av rättsskyddet kräver flera åtgärder och kontinuerliga handlingar och också att nästan alla åtgärder inverkar på varandra i Juristförbundets verksamhet. Ju fler vi, medlemmarna, är och ju aktivare vi är, desto bättre kan vi påverka. Och ju mer vi kan påverka, desto större blir vårt medlemsantal.
