Oikeusministeriö asetti keväällä 2018 työryhmän selvittämään tuomioistuinten tuomareiden ja lakimiesten palkkausjärjestelmän kehittämistä ja uudistamista. Työryhmän puheenjohtajana toimi hallitusneuvos Lauri Liusvaara oikeusministeriöstä ja sen jäseninä muun muassa päätoiminen pääluottamusmies Sari Aho Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:stä sekä varapuheenjohtaja Minna Hällström Tuomariliitosta.
Työryhmä jätti mietintönsä marraskuun alussa 2020.
Työryhmä tutki tuomarien nykyiseen virkaehtosopimukseen (VES) perustuvan palkkausjärjestelmän perusteita ja kipupisteitä sekä vertaili lakipalkkauksen ja nykyisen järjestelmän soveltuvuutta.
Työryhmä myös pohti, miten tuomareille kompensoitaisiin se työ, joka ei liity varsinaiseen lainkäyttöön, ja millaisia palkitsevia elementtejä voisi soveltaa tuomareiden palkkaukseen heidän riippumatonta asemaansa vaarantamatta.
Yhteistä palkkamallia ei työryhmässä löytynyt.
Yhteistä palkkamallia ei työryhmässä löytynyt. Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jore Tilanderin mielestä on kuitenkin hyvä, että tällainen komitea ja paperi saatiin aikaiseksi. Se on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan.
– Paperiin kirjattujen keskeisten argumenttien ohella se iso asia, jota ei lausuttu, on tuomarien palkkojen jälkeenjääneisyys. Palkkakehitys on ollut hitaampaa kuin esimerkiksi syyttäjillä, yksityisen puolen lakimiehistä nyt puhumattakaan.
Tuomaredien palkkakehitys on ollut hitaampaa kuin esimerkiksi syyttäjillä, yksityisen puolen lakimiehistä nyt puhumattakaan.
Valtion työmarkkinalaitos ja JUKO antavat mietinnöstä lausuntonsa oikeusministeriölle. Jatkokeskustelut käydään Tuomioistuinviraston kanssa, josta tuli vuoden vaihteessa myös VES-neuvotteluosapuoli.
– Tuomioistuinviraston pitää ottaa asiassa koppi ja käynnistää tarvittavat uudistushankkeet ja neuvottelut. Alkuvuoden aikana selviää, miten tässä edetään. Neuvottelut käydään JUKOn mandaatilla, mutta Lakimiesliitto osallistuu niihin aktiivisesti, Tilander sanoo.
Tuomariliiton tavoitteena lakipalkka
Tuomariliiton Minna Hällström sanoo, että liitto on vuosien mittaan yrittänyt tuloksetta kehittää palkkausta ministeriön kanssa. Työryhmä saatiin perustettua, kun JUKO nosti samapalkkakanteen työtuomioistuimessa.
Työryhmässä Tuomariliitto jätti mietintöön eriävän mielipiteen. Sen mielestä palkkauksesta tulee säätää erillisellä lailla VES-järjestelmän sijasta.
Liitto katsoo lisäksi, että samassa oikeusasteessa samaa tai samanarvoista työtä tekevät tuomarit tulisi sijoittaa samaan palkkaluokkaan, ja että vuosien myötä lisääntyvä ammattitaito tulisi korvata kehittämällä kokemuslisäjärjestelmää ja muita lisiä.
Lakipalkka on jo käytössä korkeimpien oikeuksien tuomareilla.
– Lakipalkka on jo käytössä korkeimpien oikeuksien tuomareilla. Tuomioistuinviraston johtokunta puolsi lausunnossaan 19.10.2019 lakipalkkaa ja totesi, että erillisen lain säätäminen toteuttaisi parhaiten uudelle palkkausjärjestelmälle asetettavat vaatimukset. Myös tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea kannatti vuonna 2003 palkkauksen perusteiden määrittämistä lailla.
Tavoitteena on lakipalkan kautta edistää oikeusvaltioperiaatetta ja turvata tuomioistuinten riippumattomuutta. Myös kansainväliset suositukset lähtevät siitä, että tuomarien palkkauksesta pitäisi säätää erillisellä lailla.
– Palkoista sopiminen VES-järjestelmässä on ristiriidassa riippumattomuusvaatimuksen kanssa, Hällström sanoo.
Tuomariliitto ei jaa epäilyä, että lakipalkka vaarantaisi tuomareiden riippumattomuutta.
– Tämä tarkoittaisi, että korkeimpien oikeuksien tuomarit eivät olisi nyt riippumattomia. Emme näe perusteita sille, miksi muun tuomarikunnan palkkauksesta säädettäisiin eri tavalla kuin korkeimmissa oikeuksissa.
Miksi muun tuomarikunnan palkkauksesta säädettäisiin eri tavalla kuin korkeimmissa oikeuksissa.
Riippumattomuuden vaatimus poissulkee joka tapauksessa tulospalkkiot ja VES-järjestelmälle tyypillisten henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin perustuvien palkanosien käytön.
Hällström ei näe ongelmana myöskään tuomareiden työtaisteluoikeudesta luopumista, eikä perustuslakivaliokuntakaan ole nähnyt estettä työtaisteluoikeudesta luopumiselle.
– Työtaistelutoimenpiteiden ei ole katsottu sopivan yhteen korkeimpien oikeuksien valtiosääntöoikeudellisen aseman, riippumattomuuden ja häiriöttömän toiminnan vaatimuksen kanssa. Tämä pätee mielestäni kaikkiin tuomareihin.
Miten kokemus kompensoidaan?
Tuomareiden nykyisessä palkkausjärjestelmässä ei ole mekanismia, joka turvaisi palkankorotukset työn vaativuuden kasvaessa.
– Työnantaja ei ole myöskään tehnyt mitään korjatakseen tätä epäkohtaa, Hällström huomauttaa.
– Samaan aikaan työnantajalla on ollut rahaa muiden virkamiesten palkkojen korotuksiin työn vaativuuden kasvaessa. Tulevassa palkkausjärjestelmässä tulee joka tapauksessa olla tällainen mekanismi.
Tällä hetkellä työkokemuksen perusteella kertyvät ikälisät ovat ainoa tuomareiden palkkaa korottava elementti.
Työkokemuksen perusteella kertyvät ikälisät ovat ainoa tuomareiden palkkaa korottava elementti.
Tuomareilla on käräjäoikeuksissa ja hallinto-oikeuksissa kaksi ja hovioikeuksissa kaksi palkkaluokkaa. Ne menevät lomittain, ja niiden puitteissa on periaatteessa mahdollista edetä palkkauksessa, myös oikeusasteesta toiseen ja takaisin siirtymällä.
– Hakijoiden ansioituneisuus arvioidaan virkaa haettaessa. On kuitenkin täysin työnantajan päätettävissä, perustetaanko ylemmän vai alemman palkkaluokan virka. Lisäksi palkkatasoa heikentää määräaikaisten virkojen perustaminen vain alempiin palkkaluokkiin. Palkkojen jälkeenjääneisyys ei ole omiaan houkuttelemaan päteviä hakijoita tuomarinuralle tai pysymään sillä.
Palkkojen jälkeenjääneisyys ei ole omiaan houkuttelemaan päteviä hakijoita tuomarinuralle tai pysymään sillä.
Vaativuusluokittelu vaikeaa
Käsiteltävät asiat on jaettava tuomioistuimissa lähtökohtaisesti sattumanvaraisesti. Jakamisessa voidaan ottaa huomioon asian vaatima erityisasiantuntemus.
Hällström suhtautuu kuitenkin kriittisesti mahdollisuuteen jakaa kaikki asiat tuomareille niiden vaativuuden perusteella ja pitää ongelmallisena tällaisen luokittelun käyttämistä palkkauksen perusteena.
– Käytännössä on vaikea tietää etukäteen asian vaativuutta. Eri tuomioistuinten asiaryhmien arvottaminen keskenään on myös vaikeaa. Kollegiaalisissa tuomioistuimissa asioiden jakaminen niiden vaativuuden perusteella on vielä ongelmallisempaa, koska kokoonpanossa on usein alemmassa ja ylemmässä palkkaluokassa olevia tuomareita.
Syyttäjien palkkausjärjestelmässä on pystytty varmistamaan palkan kehittyminen työn vaativuuden kasvaessa.
Ylemmissä palkkaluokissa olevalla syyttäjällä on parempi palkka kuin samaa juttua käsittelevällä käräjätuomarilla, jolla on vastuu koko oikeusprosessista.
– Ylemmissä palkkaluokissa olevalla syyttäjällä, kuten erikoissyyttäjällä, on parempi palkka kuin samaa juttua käsittelevällä käräjätuomarilla, jolla on vastuu koko oikeusprosessista.
Moniportaiseen vaativuusluokitukseen perustuva palkkausjärjestelmä lisäisi merkittävästi tuomarivalintalautakunnan ja tuomioistuinten työtä sekä määräaikaisten virkojen määrää entisestään.
Lakipalkan harhat
Työryhmän puheenjohtaja Lauri Liusvaara uskoo, että VES-järjestelmää voidaan kehittää vastaavalla tavalla kuin lakipalkkaa. Hän myös pitää vääränä kuvitelmaa, että lakipalkka poistaisi kertaheitolla kaikki tuomarien palkkaukseen liittyvät ongelmat.
Ratkaistavaksi jää joka tapauksessa muun muassa työn määrään, vaativuuteen ja hallinto- ja esimiestehtäviin liittyviä kysymyksiä.
– VES-järjestelmässä ollaan osapuolten yhteisen tahdon varassa. Sen sisällä on mahdollisuus kehittää ja innovoida uutta ja muuttaa tai olla muuttamatta sopimuksia. Lakipalkka on viime kädessä valtioneuvoston käsissä ja poliittista päätöksentekoa reunaehtoineen, ja siten se on ongelmallinen riippumattomuuden kannalta, Liusvaara kuvaa.
Lakipalkka vie työtaisteluoikeuden.
– Lakipalkka vie työtaisteluoikeuden, eikä työntekijä voi hakea VES-puolen tavoin muutosta virka- ja palvelussuhteen ehdoista tehtyihin ratkaisuihin. Nämä ovat isoja periaatteellisia ja perusoikeudellisia kysymyksiä, jotka eivät ole yksiselitteisiä EU:nkaan suuntaan.
Erilliskompensaatiot keskustelussa
Yhtä mieltä työryhmässä oltiin siitä, että tuomarien, varsinkin aloittavien tuomarien, palkkatasoa voidaan pitää alhaisena ja palkkakehitystä hitaana.
– Muualla valtiolla tehtävän vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen lisät ovat enimmillään kolmannes palkasta. Palkkakehityksessä päästään sen vuoksi nopeammin eteenpäin, kun näitä tekijöitä voidaan arvioida. Tuomareiden kohdalla se ei ole mahdollista riippumattomuuden takia, Liusvaara kommentoi.
Vaikka yhteistä, kaikille sopivaa palkkamallia ei työryhmässä löytynyt, paperissa kuitenkin avattiin erilliskompensaatioita muista kuin lainkäyttötehtävistä, erilaisia lisiä ja tapoja niiden rakentamiseksi.
– Kyllä vaihtoehtojakin on, myös työajan osalta. Ja jos työtä on paljon, lakipalkka ja raha eivät ole ainoat keinot ratkoa sitä ongelmaa. Eikä lakipalkka auta siinä, että tuomareilla on erilaisia tehtäviä lainkäytön rinnalla.
Kokemuslisäjärjestelmän edelleen kehittäminen oli yksi mietinnössä esiin nostettu mahdollisuus.
Jos tehtävien vaativuutta ei riippumattomuuden takia voi arvioida, millä perusteella jostain tehtävästä maksetaan palkkio ja toisesta ei?
– Erillislisäjärjestelmäkään ei ole ongelmaton. Jos tehtävien vaativuutta ei riippumattomuuden takia voi arvioida, millä perusteella jostain tehtävästä maksetaan palkkio ja toisesta ei?
Liusvaara muistuttaa, että VES-palkkauksessa jaetaan sitä rahaa, joka on käytettävissä. Uudistukset rahoitetaan siirtämällä resursseja VESin sisällä paikasta toiseen tai käyttämällä virastoeriä tai muuta VESiin saatua varallisuutta.
Lakipalkka ei ole hana, joka avataan ja josta valuu riittävästi resursseja.
– Voidaan toki käydä keskustelua, mikä tuomarin oikea palkka on, ja onko se jälkeenjäänyt vai ei. Tekemiemme selvitysten perusteella meillä on käsitys, että VES-palkattujen tuomarien palkkakehitys on ollut aavistuksen verran parempi kuin lakipalkalla palkattujen. Lakipalkka ei ole hana, joka avataan ja josta valuu riittävästi resursseja.
Miten prosessi jatkuu?
Neuvotteluviranomaisen rooli on nyt siirtynyt Tuomioistuinvirastolle, jolle mietintö ja siitä annetut lausunnot luovutetaan.
– Nykyinen VES on voimassa vuoden 2022 helmikuun loppuun saakka. Virkaehtosopimuksia luonnollisesti kehitetään jatkossa, ja seuraava virastoerä tulee toukokuun alussa 2021, mutta sen prosessin läpiviemisestä vastaa jo Tuomioistuinvirasto, Liusvaara sanoo.
Jatkossa Tuomioistuinvirasto ratkoo, mitkä ovat seuraavat askelet palkkauksen kehittämisessä.
– Tämä mietintö oli tavallaan ministeriön testamentti, jossa purettiin auki niitä keskeisiä kysymyksiä, joiden kanssa vuodet ovat menneet. Jatkossa Tuomioistuinvirasto ratkoo, mitkä ovat seuraavat askelet palkkauksen kehittämisessä. Toki mekin heitä siinä työssä tuemme.
Tuomareiden lähtöpalkat palkkaluokittain
T11: 4 731,58 e/kk
T12: 4 931,87 e /kk
T13: 5 096,94 e/kk
T14: 5 370,12 e/kk
