Varatuomari Kirsi Swanljung-von Wehrtin työpaikalle paistaa luultavasti tälläkin hetkellä aurinko. Swanljung-von Wehrt työskentelee nimittäin parhaillaan yli kolmentuhannen kilometrin päässä kotikaupungistaan Turusta, mutta hänen työnsä sujuvat siinä missä Turussakin.
Virtuaalilakitoimisto Smartiuksen osaomistajan työvälineet eli matkapuhelin ja kannettava tietokone mahtuivat käsimatkatavaroihin, kun Swanljung-von Wehrt lähti vuoden pimeimmäksi ajaksi Espanjan Aurinkorannikolle.
– Talletin työdokumenttini pilvipalveluun, ja oikeustieteelliset tietolähteet löytyvät netistä, Swanljung-von Wehrt sanoo.
Myös Smartiuksen muu väki iloitsi siitä, että Swanljung-von Wehrt matkasi syyskuun lopulla vuoden pimeimmäksi neljännekseksi aurinkoon.
– Loimme virtuaalilakitoimiston konseptin juuri siksi, että olemme vapaita mitä aikaan, paikkaan ja organisaatiosta tuleviin normeihin tulee.
– Totuttuja kaavoja ei tarvita, onhan maailma muuttunut mobiiliksi, Swanljung-von Wehrt muistuttaa.
Virtuaalista yhteydenpitoa
Haastattelupäivänä Swanljung-von Wehrt ja muut Smartiuksen työntekijät saavat toiminnanohjausjärjestelmäkoulutusta Lyncissä.
– Palaverimme tapahtuvat Lyncissä ja Skypessä eli täsmälleen samoin kuin silloin, kun me kaikki työskentelemme Suomessa omista toimipisteistämme käsin, Swanljung-von Wehrt kertoo.
Reilu vuosi sitten perustetun Smartiuksen perustajista Ville Heikkinen asuu ja työskentelee Oulussa. Managing partner Paula Saarenpään toimipiste sijaitsee Jyväskylässä, ja yrityksen kolmas perustajajäsen Kirsi Swanljung-von Wehrt on työskennellyt tähän saakka niin Turussa kuin vapaa-ajankodissaan Paraisilla.
– Espanjassa teen töitä myös pihalla ja parvekkeella, Swanljung-von Wehrt kertoo.
Kukaan asiakkaista ei hätkähtänyt tietoa siitä, että liikejuristi toimii hetken aikaa Suomen ulkopuolelta käsin.
– Minun ei tarvitse tavata asiakkaitani aina kasvotusten. Yhteydenpitomme tapahtuu joka tapauksessa pitkälti puhelimitse tai sähköpostitse, ja tarvittaessa lennän nopeasti Suomeen.
Toistaiseksi outolintu
Kun ajatus virtuaalilakitoimistosta alkoi muotoutua Swanljung-von Wehrtin, Heikkisen ja Saarenpään mielissä, kolmikko pyrki kustannustehokkuuteen.
– Emme tarvitse yhteisiä toimitiloja siihen, että pystymme kommunikoimaan keskenämme, mutta teemme asiakaskäyntejä toki aina tarvittaessa, Swanljung-von Wehrt sanoo.
Smartiukseen on tullut yrityksen perustamisen jälkeen myös kaksi uutta osaomistajaa, Ville Ranta ja Tuomas Lehtimäki, sekä kaksi muuta juristia.
– Meillä voi olla intressejä kasvaa, mutta kiinnostuksemme kasvuun on valikoivaa. Olemme kaikki kokeneita liikejuristeja, ja toki saattaisimme olla kiinnostuneita myös eri oikeudenalojen edustajista sekä uransa loppupuolella olevien liikejuristien mukaan tulosta.
Virtuaalilakitoimisto mahdollistaa toiminnan niin osa-aikaisesti, päätoimen ohessa kuin täysipäiväisestikin. Toistaiseksi Smartius on Suomessa vielä outolintu.
– En ole kuullut, että täällä olisi ainuttakaan vastaavalla tavalla toimivaa lakifirmaa, Swanljung-von Wehrt sanoo.
Yhteistyötä ja delegointia
Aiemmin Kirsi Swanljung-von Wehrt työskenteli perinteisissä lakitoimistoissa, ja hän on toiminut myös ison yrityksen lakiasiainjohtajana.
Referensseistään ja pitkäaikaisista asiakassuhteistaan huolimatta hän ei kuitenkaan edes harkinnut oman toimiston perustamista.
– Kukaan meistä Smartiuksen perustajista ei olisi halunnut perustaa toimistoa yksin. Arvostamme toistemme tietotaitoutta liikejuridiikan saralta ja haluamme pallotella keissejä toistemme kanssa.
Swanljung-von Wehrt kertoo, että yhteistoiminta mahdollistaa myös esimerkiksi tietyn toimeksiannon osan siirtämisen työtoverille.
– Jos en ehdi itse hoitaa kaikkea, meiltä toinen osaaja löytyy helposti. Toisekseen; jos tiedän, että kollegani hallitsee jonkin erityisalueen vielä minua paremmin, voin kertoa siitä asiakkaalleni, ja voimme koota myös tiimin vaikkapa yritysjärjestelyä varten.
Varsinkin Espanjasta käsin työskennellessään Swanljung-von Wehrt delegoi juristin läsnäoloa vaativia tehtäviä tarvittaessa kollegoilleen.
– Yhteistyötilanteissa kollegani voi laskuttaakin suoraan toimeksiantajaa eikä minua.
Talous osaksi opintoja
Turussa juristiksi opiskellut nainen oli päämäärätietoinen jo opiskeluaikanaan. Hän suoritti kauppatieteiden maisterin tutkinnon lähes samanaikaisesti kuin oikeustieteen opinnotkin.
– Juristille toinen tutkinto on harvoin välttämätön, mutta juuri kaupallisesta tutkinnosta voi olla paljonkin hyötyä. Hyöty tulee näkökulman laajentumisen kautta. Jos juristi ymmärtää yrittäjyyden haasteet yrittäjiä ja yrityksiä koskevia ratkaisuja tehdessään, laaja-alaisella ymmärryksellä voi olla suuri vaikutus jopa kansantaloudellisesti, Swanljung-von Wehrt perustelee.
Hän satsasi myös kielitaitoonsa jo aikana, jolloin kielitaitoa ei oikeustieteellisessä tiedekunnassa vielä korostettu.
– Opiskelin ekonomiksi ruotsiksi Hankenilla ja harrastin kieliä vapaa-ajallani. Englannin kielen erittäin vahvaa taitoa ei voi kyllin korostaa – ainakaan, jos haluaa toimia yritysjuridiikassa.
Swanljung-von Wehrtille englanti onkin ollut pitkään pääkieli työasioissa.
Oikeustieteelliseen koulutukseen varatuomari toivoisi nykyistä enemmän talouteen ja yritystoimintaan liittyviä sisältöjä.
– Juridisilla päätöksillä on aina taloudellinen vaikutus, tehtiin ne sitten yksityisellä tai julkisella puolella.
Swanljung-von Wehrt luennoi viime keväänä yrityskaupoista Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.
– Toivon, että alan opiskelijoille järjestettäisiin lisää käytännön tehtävissä työskentelevien juristien opetusta ja mentorointia, hän peräänkuuluttaa.
Ura ja vanhemmuus
Kun Kirsi Swanljung-von Wehrt valmistui itse oikeustieteellisestä, alalla vallitsi täystyöllisyys.
– Työllistymiskysymykset eivät oikeastaan edes tulleet mieleen, vaan sinne mentiin, minne haluttiin.
Ruuhkavuodet jatkuivat pitkään: kun hänen vanhimmat lapsensa Claes ja Karla olivat jo teini-iässä, syntyi perheeseen vielä iltatähti.
– Isoissa toimistoissa oli tehtävä pitkiä päiviä, enkä olisi selvinnyt niistä ajoista ilman apujoukkoja ja isovanhempia.
Jarrua Swanljung-von Wehrt painoi sen jälkeen, kun hänen puolisonsa menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen.
– Hoidin hetken aikaa hänen kuljetusalan yrityksiään ja sen jälkeen palasin lakipuolelle. Koska silloin kolmivuotias tyttäremme oli jäänyt ilman isää, päätin kuitenkin jonkin ajan kuluttua, että en tee enää yhtä pitkiä työpäiviä kuin aiemmin.
Haastattelupäivänäkin Swanljung-von Wehrt iloitsee siitä, että hän on pystynyt järjestämään työnsä niin, että ennättää myös hakea tyttärensä koulusta.
Kirsi Swanljung-von Wehrt
- Ikä: 52
- Koulutus: oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri, varatuomari
- Ura: liikejuristina Roschierilla, Lukander & Ruoholalla sekä Ernst & Youngilla vuoteen 2007 saakka, Raisio-konsernin lakiasiainjohtajana 2007–2008, yrittäjänä edesmenneen puolison yrityksessä 2009, Fondiassa muun muassa johtoryhmän jäsenenä ja segmentin vetäjänä 2009–2013, virtuaalilakitoimisto Smartiuksen osakkaana ja perustajajäsenenä 2013–
- Turun Linnan rotaryklubin presidentti 2013–2014, aiemmin ammatillisia luottamustoimia, mm. Asianajajaliiton Turun osaston hallituksen jäsenenä sekä liiton valiokuntien jäsenenä
- Perhe: Lapset Claes, Carla ja Katariina
Etätyötä tekee lähes kolmannes palkansaajista
- Etätyön tekeminen Suomessa on seitsenkertaistunut vuodesta 1990 vuoteen 2008.
- Vuonna 2013 etätyötä teki jo 28 % palkansaajista vähintäänkin satunnaisesti työnantajan kanssa sovitusti tietotekniikan avulla. Etätyötä ainakin joitakin tunteja viikossa teki 10 prosenttia.
- Palkansaajista 34 % tekee päätyöhönsä liittyviä töitä kotonaan joskus tai osittain, miehet hieman useammin kuin naiset ja toimihenkilöt useammin kuin työntekijät.
Lähteet: TEMin työolobarometri 2013, Työolotutkimus 2008
Teksti: Leila Itkonen
Kuva: Suvi Elo
