Voiko oikeusvaltion määritellä yksiselitteisesti? Kyllä ja ei. Aloitetaan siitä, miksi ei.
– Globaalilla tasolla, esimerkiksi YK:ssa, aiheesta kiistellään aika paljon. Autoritaariset valtiot, kuten Kiina, puhuvat rule by law -periaatteesta länsimaisen rule of law -periaatteen sijaan. Eli vallanjaon sijaan valtiolla on äärimmäinen valta, sanoo valtio-opin yliopistonlehtori Hanna Tuominen Helsingin yliopistosta.
Määrittelyn haastavuutta länsimaisen raamin sisälläkin tuo esille esimerkiksi Oikeusvaltiollisuus Euroopan unionissa ja Suomessa -selvitys. Sen mukaan kattavaa määritelmää oikeusvaltiosta ei voi lukea lakikirjasta tai EU:n perussopimuksista, eikä missään säännöstekstissä ole olemassa määritelmäksi soveltuvaa erityistä pykälää, momenttia tai artiklaa.
Oikeusvaltion tarkistuslista
Entä sitten kyllä-vastaus: millä perusteella oikeusvaltion määritelmä on selkeä?
– Eri oikeuskulttuureissa sisällytetään käsitteeseen erilaisia ulottuvuuksia, mutta tietyt oikeusvaltion ydinkriteerit ovat selvät, sanoo julkisoikeuden professori Janne Salminen Turun yliopistosta.
Hän viittaa Euroopan neuvoston alaisen, riippumattomista asiantuntijoista koostuvan Venetsian komission vuonna 2016 laatimaan Oikeusvaltion tarkistuslistaan.
Oikeusvaltion viisi pääkriteeriä ovat laillisuus, oikeusvarmuus, toimivallan väärinkäytön estäminen, yhdenvertaisuus lain edessä ja syrjimättömyys sekä oikeuden saavutettavuus.
Listan mukaan oikeusvaltion viisi pääkriteeriä ovat laillisuus, oikeusvarmuus, toimivallan väärinkäytön estäminen, yhdenvertaisuus lain edessä ja syrjimättömyys sekä oikeuden saavutettavuus, joka pitää sisällään sekä oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja puolueettomuuden että oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuuden.
– Listalla on tärkeä institutionaalinen arvo juuri sen takia, että oikeusvaltiokäsitettä käytetään kansainvälisesti niin monilla tavoilla, sanoo Salminen, joka on mukana komissiossa Suomen varajäsenenä.
Erottamaton kolmikko: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio
Toimiakseen oikeusvaltio vaatii rinnalleen myös ihmisoikeudet ja demokratian.
– Demokratia on ihmisten osallistumista ja osallistamista päätöksentekoon, ja ihmisoikeudet suojelevat yksilöitä mielivallalta ja turvaavat ihmisarvon. Oikeusvaltio, demokratia ja ihmisoikeudet ovat toisiinsa kietoutuneita, eikä mikään nouse toisen yli, Salminen sanoo.
Oikeusvaltio, demokratia ja ihmisoikeudet ovat toisiinsa kietoutuneita, eikä mikään nouse toisen yli.
Kolmikon yhteenkuuluvuutta korostaa se, että kaikki ovat YK:n ja EU:n perusarvoja, ja myös ehtoja EU-jäsenyydelle. Hakuprosessin aikana unionin on myös helpointa valvoa ja vaatia ehtojen täyttymistä – kun maa on jo mukana, puuttuminen esimerkiksi oikeusvaltiorikkomuksiin on vaikeampaa, mutta toki mahdollista.
Tarvetta toimiin on: oikeusvaltion tilaa seuraavan World Justice Projectin julkaiseman oikeusvaltioindeksin mukaan kehitys on mennyt alaspäin suurimmassa osassa maailman maita vuodesta 2016 lähtien, ja suuntaus näkyy myös EU:ssa.
Räikein tilanne on Unkarissa, jossa esimerkiksi oikeuslaitos ja media eivät enää ole itsenäisiä ja riippumattomia, ja korruptio on levinnyt laajalle.
Oikeusvaltiossa perustuslaki takaa kaikille ihmisille perusoikeudet, ja myös vähemmistöjen oikeuksien turvaaminen on oikeusvaltion ytimessä.
Hanna Tuomisesta oikeusvaltion haastaminen näkyy paitsi Unkarissa myös muualla Euroopassa varsinkin suhtautumisessa vähemmistöihin: perusoikeuksien rajoittamisena ja syrjintänä. Silmätikkuina ovat usein seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, mutta myös vaikkapa venäjänkieliset vähemmistöt monissa itäisen Euroopan maissa.
– Oikeusvaltiossa perustuslaki takaa kaikille ihmisille perusoikeudet, ja myös vähemmistöjen oikeuksien turvaaminen on oikeusvaltion ytimessä, Tuominen toteaa.
Oikeusvaltiohäiriköt kuriin?
EU:n toimia oikeusvaltiohäiriköiden suitsimiseksi on arvosteltu melko tehottomiksi. Keinoja ovat esimerkiksi komission vuodesta 2020 lähtien kokoama oikeusvaltiokertomus jäsenmaiden tilasta, rikkomismenettelyn perusteella EU-tuomioistuimessa määrätyt sakot sekä parlamentin tekemät lukuisat mietinnöt ja päätöslauselmat.
Tehokkain kurinpalautustoimi näyttää tähän mennessä olleen mekanismi, jolla EU-rahoitus on sidottu oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
EU on yhtä kuin jäsenmaansa, myös oikeusvaltiotoimissa.
Tuominen korostaa, että EU on yhtä kuin jäsenmaansa, myös oikeusvaltiotoimissa.
– Lopulta on kyse siitä, miten yksittäiset jäsenmaat ja jäsenmaiden liittoumat lähtevät haastamaan niitä maita, joissa on oikeusvaltiorikkomuksia. On täysin jäsenmaiden varassa, mitä unionin on mahdollista tehdä.
Suomi on profiloitunut unionissa vahvana oikeusvaltion puolustajana, ja muun muassa puheenjohtajakaudellaan vuonna 2019 Suomi yritti Tuomisen mukaan jossain määrin haastaa esimerkiksi juuri Unkaria.
– Sen jälkeen tuli Nato-prosessi, ja on arvioitu, että Suomi hautasi oikeusvaltiopuheen turvallisuusintressien takia: Unkarilta oli saatava hyväksyntä jäsenyyteen.
Suomen oikeusjärjestelmää vahvistetaan uhkien varalle
Suomella on meriittejä esiintyä oikeusvaltion puolestapuhujana, sillä edellä mainitussa oikeusvaltioindeksissä olemme sijalla 3. Onko Suomi siis turvassa maailman trendeiltä?
– Oikeusvaltio on meillä varsin vakaa, ja ihmiset ovat tietoisia oikeuksistaan. Mutta ei voi katsoa vain nykyhetkeä, vaan pitää jatkuvasti keskustella siitä, onko sisäisiä tai ulkoisia uhkia, joiden suhteen on oltava hereillä, Janne Salminen muistuttaa.
Oikeusvaltio ei ole missään valmis.
Oikeusvaltiollisuus Euroopan unionissa ja Suomessa -selvitys korostaa samaa: oikeusvaltio ei ole missään valmis. Selvitys kokosi WPJ:n oikeusvaltioindeksin ja EU:n oikeusvaltiokertomuksen huomioita Suomen ongelmakohdista, ja esiin nousevat erityisesti oikeusturvan saatavuuteen liittyvät kysymykset. Heikoimpia lenkkejä ovat oikeudenkäyntien kalleus ja kesto riita-asioissa sekä tutkinnan ja menettelyjen tehokkuus rikosasioissa.
Salminen nostaa esille ajankohtaisena aiheena tuomioistuinten riippumattomuuden. Taustalla on korkeimpien oikeuksien presidenttien esiin nostama huomio siitä, että periaatteessa meilläkin voitaisiin nimitysten ja tuomioistuinten jäsenmäärien kautta pyrkiä vaikuttamaan ylimpiin tuomioistuimiin poliittisten vaikuttimien ohjaamina.
On hienoa, että oikeusministeriö asetti työryhmän arvioimaan sitä, onko turva riittävän vahva jatkossakin nykyisen perustuslain puitteissa.
– Tuomioistuimemme ovat riippumattomia, mutta on hienoa, että oikeusministeriö asetti työryhmän arvioimaan sitä, onko turva riittävän vahva jatkossakin nykyisen perustuslain puitteissa. Esimerkiksi Norjassa vastaava prosessi on jo johtanut perustuslain muutoksiin, ja myös Ruotsissa on prosessi käynnissä, Salminen sanoo.
Poikkeusajat ovat vaaran paikkoja
Oikeusvaltion vakaudelle poikkeusolot, siis erilaiset hätätilat ja kriisit, ovat erityisen vaarallisia: ne tarjoavat houkuttelevan mahdollisuuden väärinkäyttää toimeenpanovaltaa.
– On tärkeää nostaa suojaustasoa, vaikkei akuuttia ongelmaa olisikaan – koska muutoksia ei tehdä sitten, kun ongelmia jo on, Salminen toteaa.
On tärkeää nostaa suojaustasoa, vaikkei akuuttia ongelmaa olisikaan.
Tuoreessa muistissa on pandemia-aika poikkeuslakeineen, ja kokemuksista yritetään nyt ottaa oppia ja huomioida ne tekeillä olevassa valmiuslainsäädännön uudistuksessa.
– Valmiuslain uudistus on tärkeää peruslainsäädännön arviointia ja oikeusjärjestyksen vahvistustyötä, Salminen sanoo.
Poikkeusaikoihin liittyen iso oikeusvaltioon liittyvä kysymys on kuluneen vuoden aikana esillä ollut niin sanottu käännytyslaki, jonka kohdalla on keskusteltu paljon kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista – ja niiden rikkomisesta turvallisuuteen vedoten.
– Oikeusvaltiollisuuteen kuuluu selkeästi se, että kansallisessa järjestelmässä on mekanismeja, joilla pyritään varmistamaan, että eurooppaoikeus ja kansainvälinen oikeus toteutuvat, Salminen sanoo.
Oikeusvaltiollisuuteen kuuluu selkeästi, että kansallisessa järjestelmässä on mekanismeja varmistamaan, että eurooppaoikeus ja kansainvälinen oikeus toteutuvat.
– Olen miettinyt paljon sitä, miten tämä varmistetaan Suomessa ja onko tässä tapahtunut muutoksia. Seuraisin tätä kehitystä yhtenä elementtinä sen suhteen, mihin suuntaan oikeusvaltio on meillä menossa.
Myös Hanna Tuominen muistuttaa, että linkittyminen kansainväliseen yhteisöön on erottamaton osa oikeusvaltiota.
– Esimerkiksi EU:n oikeusvaltiohaastajille on tyypillistä, että oikeusvaltion katsotaan kuuluvan kansallisen suvereniteetin piiriin. Eli että valtiot itse päättävät oikeusjärjestelmästään, vallanjaosta, median omistussuhteista ja kansalaisyhteiskunnan toiminnasta, eikä ylikansalliseen valvontaan suostuta.
Arvojen kyseenalaistaminen voi myös vahvistaa niitä
Tuominen korostaa, että tärkeä osa toimivaa demokratiaa – ja oikeusvaltiota – on vapaa ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta. Siksi autoritaarinen hallinto pyrkii yleensä ensimmäiseksi näivettämään ja vaientamaan sen.
– Siinä valossa on ollut mielenkiintoista seurata, kuinka nyt talouskurimuksessa meillä on lopetettu aika isoja valtion tukia merkittäviltä järjestöiltä.
Tuominen näkee kaventumista keskustelu- ja mielipideilmastossa myös työssään yliopistolla. Arkipäivää on esimerkiksi se, että opiskelijajärjestöt yrittävät vaikuttaa siihen, millaista kirjallisuutta kursseihin saa tai pitää sisällyttää. Tällöin takana on ajatus, että vaikkapa rasismia tai kolonialismia kitketään parhaiten rajaamalla näkyvyys vain tietyille ajatuksille ja ihmisille.
Miten opettaa opiskelijoille deliberaatiota eli tasapuolista, avointa ja eri näkökulmat huomioivaa keskustelua osana oikeusvaltion ja demokratian ylläpitoa?
– Yritän jatkuvasti miettiä, miten opettaa opiskelijoille deliberaatiota eli tasapuolista, avointa ja eri näkökulmat huomioivaa keskustelua osana oikeusvaltion ja demokratian ylläpitoa.
Uhkakuvien keskellä Tuomisesta on tärkeä muistaa, että arvojen haastaminen voi johtaa myös hyvään.
– Haastamisen kautta arvojen merkitys konkretisoituu, ja ne voivat itse asiassa vahvistua. Näinhän EU:ssa on nyt tapahtunut: kun oikeusvaltiota on haastettu, unioni on ollut pakotettu tekemään tarkempia määritelmiä siitä, mitä oikeusvaltio käytännössä tarkoittaa. Sitä kautta oikeusvaltiotoimet ovat vahvistuneet.
Oikeusvaltion murentajia ja vahvistajia
Oikeusvaltion tilaa seuraavassa World Justice Projectin oikeusvaltioindeksissä olivat vuonna 2023 kärkikolmikkona Tanska, Norja ja Suomi. Perää pitivät Afganistan, Kambodža ja Venezuela.
Yleissuunta suurimmassa osassa maita on mennyt alaspäin vuodesta 2016 lähtien, mutta parannustakin on tapahtunut: pidemmällä aikavälillä oikeusvaltiota ovat vahvistaneet eniten Uzbekistan, Moldova, Zimbabwe, Kazakstan ja Malesia.
Lue lisää aiheesta:
- Venetsian komissio: Oikeusvaltion tarkistuslista
- Oikeusvaltiollisuus Euroopan unionissa ja Suomessa -selvitys, toim. Juha Raitio, Allan Rosas ja Pekka Pohjankoski, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:39
