Ennen syyskuun valtio-päivävaaleja Ruotsin tärkeimmät puolueet ottivat ruotsidemokraatteihin aikamoista hajurakoa. Rintamassa oli paljolti myös media.
– Ruotsidemokraatit eivät päässeet television vaalikeskusteluihinkaan. Ja puolueen kannattajat nostivat siitä hirveän metelin, länsinaapurin vaaleja kiinteästi seurannut kansanedustaja Kimmo Sasi toteaa.
Syrjinnästä huolimatta tai juuri sen takia ruotsidemokraatit ylittivät vihdoin valtiopäivien äänikynnyksen ja saivat 20 edustajapaikkaa.
Ja seurasi uusi vääntö.
Ruotsidemokraatteja karsastavat poliittiset voimat lähtivät vaalituloksen selvittyä kehittelemään ajatusta, että pienennettäisiin naapurimaan eduskunnan valiokuntien kokoa.
– Ajateltiin, että näin ruotsidemokraatit voidaan jättää valiokuntien ulkopuolelle, eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan toimiva Sasi sanoo.
Aika nopeasti ymmärrettiin hänen mukaansa kuitenkin se, että "demokratiassa ei voi toimia noin".
Liekö Suomen poliittisesta lähihistoriasta löydettävissä samantyyppisiä pyrkimyksiä sulkea hankalaksi koettuja pienpuolueita valiokuntapaikkojen jaon ulkopuolelle?
– En muista, että olisi koskaan sellaisesta keskusteltu.
Suomi: mallimaa vähemmistöjen kohtelussa
Suomi: syrjäinen maankolkka, jossa metsäläisjuntit ovat elää jököttäneet muita kansoja kohtaamatta. Omienkin kesken on ilmapiiri ollut niin epäsuvaitsevainen, että argumentointi piti vielä niin myöhään kuin vuonna 1918 hoitaa pyssyin ja patruunoin.
Tällä tavoin itsekriittinenhän on monen suomalaisen kansallinen omakuva.
Mutta, mitä vähemmistöihin tulee, julkisoikeuden emeritusprofessori Lars D. Eriksson paukauttaa:
– Olemme pystyneet hoitamaan vähemmistöjä taitavasti.
Ja tässä väittämän perustelu- tai esimerkkiosa:
– Skogilaiset, vennamolaiset ja vähemmistökommunistitkin otettiin aikanaan hallitukseen. Se on tehokas tapa tehdä ääriainekset aseettomiksi.
Perussuomalaiset perustuslakivaliokuntaan
Miten tästä hyvin hallitusta historiasta voisi ottaa oppia nykytilanteessa, kun moni näkee perussuomalaisissa tiettyä yleistä uhkaa?
Eriksson ei olisi hypyn kengässä toivottelemassa perussuomalaisia tervemenneiksi hallitukseen. Mutta:
– Mahdoton ajatus, että heitä ryhdyttäisiin syrjimään. Jos he osoittautuvat yhteistyökykyisiksi, en sulkisi pois, että he tulevat hallitukseenkin.
Ainakin eduskunnan valiokuntiin perussuomalaiset tulee Erikssonin mielestä kelpuuttaa siinä missä muutkin.
– Panisin heidät ennen muuta perustuslakivaliokuntaan, jossa otetaan kantaa peruskysymyksiin. Siellä on pakko miettiä, mitä näkemyksiä edustaa. Se että näkee rajoja olevan olemassa, on murskaavan hyvä opetus.
– Perustuslakivaliokunnan, mutta myös suuren valiokunnan, työssä kävisi persuille myös ilmi se, mikä valtava mekanismi EU on.
Julkisoikeuden emeritusprofessori muistuttaa, että ellei uudessa eduskunnassa päästä puolueiden välillä valiokuntapaikoista konsensukseen, astuu määrääjän rooliin eduskunnan vaalisääntö suhteellista vaalitapaa koskevine säännöksineen.
Tanska, kaikkein taantumuksellisin?
Ahvenanmaalta kotoisin oleva Eriksson on tarkkaillut Ruotsin viimeaikaisia poliittisia tapahtumia tarkalla silmällä.
– Nyt ei pidä ottaa mallia Ruotsista, hän toteaa viitaten siihen, miten ruotsidemokraatteihin on länsinaapurissa suhtauduttu.
– Täysin torjuva asenne ruotsidemokraatteihin voi vain lisätä heidän kannattajiensa syrjäytymisen tunnetta.
Pohjolassa on esiintynyt aikamoisia ilmiöitä. Esimerkiksi Reykjavikin kaupunginjohtoon valittiin keulakuvaksi värikäs mies, jota voisi kutsua komeljanttariksi.
Mutta katse ehkä ennen muuta Tanskaan!
– Tanska on tätä nykyä Euroopan taantumuksellisin maa maahanmuuttajapolitiikassa, Eriksson kärjistää.
– Danske folkepartiet on tavallaan myös vetänyt hallituspuolueet perässään omaksumaan samoja kantoja. Sosiaalidemokraatit, Venstre ja Konservative folkepartiet ovat käytännössä toteuttaneet DF:n maahanmuutto- ja pakolaispoliittiset linjaukset. Tanskan viimeaikaisille vähemmistöhallituksille DF:n parlamentaarinen tuki on ollut poliittinen välttämättömyys.
Mutta. Vielä takaisin Suomeen. Miksi sitten Suomessa persujen kannatus on kohonnut niin perin korkeaksi?
– Poliittinen elämä on lamaantunut, se on täysin latteaa.
Vanha yhteiskunnallinen osallistuja Eriksson tunnustaakin näkevänsä jotain hyvää persujen esiinmarssissa.
Ruotsidemokraatit ja persut: eivät ole samastettavissa
– Ruotsidemokraatteja vastaan noussut rintama kertoo paljon ruotsalaisesta yhteiskunnasta, sen arvoista ja myös blokkipolitiikalle perustuvasta puoluejärjestelmästä, professori Sami Borg Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta toteaa. Hänkin viittaa Ruotsin syksyn 2010 poliittisiin tapahtumiin.
– Tuo rintama kertoo siitä, että ruotsidemokraattien koettiin uhmaavan ruotsalaisen hyvinvointivaltiomallin joitakin hyvin keskeisiä arvoja. Moraalisen paheksunnan rintama kattoi ymmärtääkseni aika kattavasti valtaeliitin median mukaan lukien, Borg lisää.
Miten vertailisit toisiinsa ruotsidemokraatteja ja perussuomalaisia?
– Toki maahanmuuttopoliittisista linjauksista löytyy samankaltaisuuksia, mutta perussuomalaisten tausta on meillä niin moninainen, että vertailu ei ole mielekästä. Paitsi toki perussuomalaisten poliittisille vastustajille.
– Perussuomalaisten yksi keskeinen juuri ulottuu SMP:hen, ja puoluetta leimaa erityisesti myös EU-skeptisyys ja populismi.
Kuitenkaan yleiseen eurooppalaiseen muukalaisvastaiseen oikeistoradikalismiin eivät perussuomalaiset Borgin mukaan puolueena sijoitu tai istu, vaikka puolueen sisällä toimiikin oikeistoradikalistisen ajattelutavan sukulaisvoimia.
Perussuomalainen puolue & Suomi
• perustettu 1995 vaalimaan paljolti samana vuonna kuolleen SMP:n henkistä perintöä
• I puheenjohtaja VT Raimo Vistbacka
• nykyinen puheenjohtaja VM Timo Soini (s. 1962)
• kannatus vuoden 2007 eduskuntavaaleissa 4,1 prosenttia (112 000 ääntä), mikä antoi viisi edustajapaikkaa
• oma ilmaistu tavoite vuoden 2011 eduskuntavaaleissa 15 paikkaa
• Suomen väestöstä ulkomaan kansalaisia 2009 kaikkiaan 155 705 eli 2,9 prosenttia
(lähde: Tilastokeskus)
Ruotsidemokraatit & Ruotsi
• puolue perustettu 1988 – juurien sanotaan olevan rasistisena pidetyssä Bevara Sverige svenskt -liikkeessä
• nykyinen puheenjohtaja ylioppilas Jimmie Åkesson (s. 1979)
• kannatus vuoden 2010 valtio-päivävaaleissa 5,7 prosenttia (340 000 ääntä), mikä antoi 20 edustajapaikkaa
• Ruotsin väestöstä ulkomaan kansalaisia 2009 kaikkiaan 602 893 eli 6,5 prosenttia
(lähde: Statistiska Centralbyrån via Tilastokeskus)
Lisätietoja aihepiiristä:
esim. Magdalena Jaakkola: Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta. Asennemuutokset 1987–2007. Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009)
Käsiteltäköön ruotsidemokraatteja kuten muita puolueita
– Ruotsidemokraattien kanssa pitää keskustella, ja heitä pitää käsitellä niin kuin kaikkia muitakin puolueita.
Näin soisi Ruotsin lehdistöasiamies Yrsa Stenius median suhtautuvan Ruotsin politiikan outoon lapseen: ruotsidemokraatteihin eli Sverigedemokraterna-puolueeseen.
Puolue sai syksyn valtiopäivävaaleissa 20 paikkaa, ja ponnahti vaa'ankieliasemaan länsinaapurimme politiikassa.
– Heihin on suhtauduttava asiallisesti, Stenius tähdentää lisäten, että näin ei aina esimerkiksi vaalien alla tapahtunut.
– Puoluetta vainottiin ja jahdattiin, ja se ärsytti heidän valitsijoitaan.
Joillakuilla ruotsidemokraattien johtomiehillä voi sanoa olevan natsitaustaa. Mutta: puolueen peruskannattajalla, herra tai rouva Svenssonilla, ei tätä taustaa ole, Stenius muistuttaa.
Ruotsidemokraattien menestystä on edesauttanut se, että Ruotsi on paljolti epäonnistunut maahanmuuttopolitiikassaan.
– Integraatio on epäonnistunut monilla paikkakunnilla. On syntynyt suuri syrjäytyneiden joukko, Stenius sanoo vannoen työn nimeen.
– Työ on paras tapa integroida ihmisiä.
Superkatastrofi, toitottaa media
Haastattelu tehtiin joitain päiviä Tukholman joulukuisen pommiräjähdyksen jälkeen.
Lehdistöasiamies Stenius, jolla on takanaan journalistisia työvuosia niin helsinkiläisen Arbetarbladetin kuin tukholmalaisen Aftonbladetin päätoimittajana, on kriittinen Ruotsin median tapaan käsitellä irakilaisperäisen miehen tapausta.
Tietynlainen spekulaatiojournalismi alkoi heti rehottaa:
Käsittelyssä oli sellaista makua, että ihan varmasti takana on laajempia juonia. Ja että toinen isku voi tapahtua milloin tahansa.
Stenius näkee huomattavan eron ruotsalaisten ja suomalaisten tiedotusvälineiden käyttäytymisen välillä. Tämä tuli esiin joulun 2004 tsunamikatastrofinkin tapauksessa.
– Ruotsin media haki äkäisenä viikkokaudet syntipukkeja. Suomen lehtien sisältöjä hallitsivat suru ja kaipaus.
Taustalla on sekin, että suomalaiset ovat Steniuksesta ruotsalaisia suvaitsevaisempia.
– Ruotsalaiset ovat kamalia moralisteja.
Vähän tapaus kuin tapaus on Ruotsin mitä kaupallistuneemmalle medialle helposti aina superkatastrofi.
– Katson aina mielelläni Helsingin Sanomia: siellä suhteutetaan asiat yleensä oikein.
Kuriiritko ne kohta kuljettavat?
Entä Malmön tapaus, joka huipentui syksyllä 2010? Poliisi näyttää saaneen lopulta marraskuussa kiinni miehen, joka tähtäili aseellaan nimenomaan maahanmuuttajia.
– Käsittely oli aika asiallista, Stenius kiittelee tällä kohdin Ruotsin tiedotusvälineitä.
– Media oli tietoinen siitä, että jos tapausta paisutellaan, ovat maahanmuuttajat todella vaarassa.
Vastuu tuntuu Steniuksesta sen sijaan puuttuvan niiltä nuorilta nettihirmuilta, joiden mukaan "kaiken pitää olla julkista" ja joille "informaatio on rajatonta".
– Julkisuuskulttuuri on rajussa muutoksessa netin myötä.
Tämä kehitys – jonka yksi olennainen osa on Wikileaks-ilmiö – johtaa helposti lopulta päinvastaiseen suuntaan kuin nuo netin nuoret ja innokkaat haluavat: entistä suljetumpaan yhteiskuntaan.
– Kohta on pakko salata vähän kaikki. Vähän joka paperiin präntätään: top secret. Ja kuriirit matkustavat vieden perille salaisia papereita.
Millaisena Ruotsin lehdistöasiamies, pressombudsman, näkee journalismin tulevaisuuden?
– Uutiset välittyvät ihmisten tietoon yhä enemmän esimerkiksi netin ja blogien kautta. Ja laatujournalismissa nousee keskiöön yhä enemmän kommentointi.
