Kotitalouksille tärkeä uutinen on ansiotuloveron lasku. Kun työnantajien sosiaalivakuutusmaksuja kevennettiin ja siirrettiin palkansaajien maksettavaksi, kompensoitiin muutosta verohallinnon lakimuutospäällikön Elena Vigrenin mukaan nostamalla ansiotuloveroasteikon tulorajoja runsaan prosentin verran. Samalla kevennettiin eläkeläisten verotusta ja vapautettiin alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevat sairausvakuutuksen päivärahamaksusta.
Veronmaksajain Keskusliiton lakiasian johtaja Vesa Korpela kertoo ansiotulojen huojennuksen keventävän palkansaajien maksurasitusta 515 miljoonaa euroa. Yksittäisen palkansaajan näkökulmasta verohyöty on kuitenkin pieni, sillä verot ja maksut laskevat viime vuoteen nähden noin puoli prosenttiyksikköä.
– Yksilötasolla puhutaan kympeistä tai satasista, joten ostovoima ei mahdottomasti parane. Etelänmatkaa tällä summalla ei osteta, Korpela toteaa.
Perintö- ja lahjavero keveni
Kuluttajien verotus kevenee myös kaikissa perintö- ja lahjaveroasteikon portaissa. Jatkossa lahjaveroa maksetaan 4 000 euron sijaan vasta 5 000 euroa maksavasta tai sitä arvokkaammasta lahjasta. Lisäksi ylin veroprosentti laski lahjaveron ensimmäisessä veroluokassa 20 prosentista 17 prosenttiin ja perintöverotuksessa 19 prosenttiin. Perintö- ja lahjaverotuksen toisessa veroluokassa ylin veroprosentti laski 36 prosentista 33 prosenttiin.
Perintöverotuksen puolisovähennystä korotettiin 60 000 eurosta 90 000 euroon ja alaikäisyysvähennystä 40 000 eurosta 60 000 euroon. Sen sijaan kuoleman johdosta maksettavien vakuutuskorvausten osittainen verovapaus poistuu, mutta tämä muutos tulee voimaan vasta vuonna 2018.
OmaVero-palvelu käyttöön
Elena Vigren pitää yritysverotuksen keskeisimipinä muutoksina OmaVero-palvelun käyttöönottoa sekä yritysten maksamien oma-aloitteisten verojen sähköistä ilmoitusvelvollisuutta. Jatkossa oma-aloitteiset verot, kuten arvonlisäverot ja työnantajasuoritukset, ilmoitetaan lähtökohtaisesti sähköisesti. Helmikuun alusta lähtien myös tilinumero on pitänyt ilmoittaa Omavero-palvelussa.
– OmaVeron käyttöönotto ei vaadi erityistoimia. Yrityksen aiemmin käyttämällä verotilillä olevat valtuutukset pysyvät samoina, palveluun kirjaudutaan kuten ennenkin ja toiminnot ovat pitkälti samat kuin verotilissä. Oma-aloitteisia veroja voi ilmoittaa myös verohallinnon ilmoitin.fi-palvelun ja taloushallinnon ohjelmistojen kautta, Vigren kertoo.
OmaVeron käyttöönotto ei vaadi erityistoimia.
Sähköisellä ilmoitusvelvollisuudella pyritään vähentämään virheitä ja nopeuttamaan käsittelyä sekä ehkäisemään väärinkäytöksiä ja identiteettivarkauksia.
Maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys laajeni
Enintään 500 000 euron liikevaihdolla pyörivät yritykset voivat valita, tilittävätkö ne myyntien ja ostojen arvonlisäveron maksu- vai suoriteperusteisesti. Ennen vuodenvaihdetta menettely on ollut mahdollinen vain sellaisessa yritystoiminnassa, johon ei sovelleta kirjanpitolakia, kuten yksityiset maa-, metsä- ja kalatalouden harjoittajat. Samanlainen mahdollisuus on ollut toimijoilla, joille kirjanpitolaki mahdollistaa maksuperusteisen tilinpäätöksen tekemisen, esimerkiksi ammatin- ja liikkeenharjoittajilla.
Maksuperusteinen tilitys kohdistetaan sille kuukaudelle, jonka aikana yritys saa maksun myynneistään tai maksaa ostamansa tavaran tai palvelun. Jos yritys valitsee maksuperusteisen tilityksen, sitä sovelletaan myös ostojen ajalliseen kohdistamiseen. Poikkeuksena ovat maa-, metsä- ja kalatalouden harjoittajat sekä liikkeen- ja ammatinharjoittajat, joita voidaan pitää mikroyrityksinä. Ne voivat tehdä vähennykset suoriteperiaatteella, mutta tilittää myynnin verot vasta maksun saatuaan.
– Veromuutoksen tavoitteena on ollut pienyritysten maksuvalmiuden parantaminen, Vigren sanoo.
Korpela suhtautuu maksuperusteiseen tilitykseen osakeyhtiön arvonlisäverotuksessa varauksella. Hän kuitenkin uskoo, että osalle yrityksistä se tuo etua.
– Huonossa tapauksessa yritykset joutuvat rahoittamaan arvonlisäveroa omasta pussistaan, kun asiakkaat eivät maksa laskuja ajoissa. Tällaisessa tilanteessa maksuperusteinen tilitys on eduksi. Toisaalta osakeyhtiön on tehtävä myös ostojen arvonlisäveron vähennys vasta sen kuukauden tilityksessä, jossa ostolasku on maksettu. Pienille, palveluja myyville yhtiöille, joilla on myyntiin suhteutettuna vain vähän arvonlisäverollisia ostoja, muutos on oikein hyödyllinen. Tällainen tilanne on muun muassa asianajajilla, Korpela sanoo.
Yhä useampi voi valita verokauden pituuden
Aikaisempaa useammat pienyritykset voivat jatkossa valita verokaudekseen kuukauden sijaan neljänneskalenterivuoden tai kalenterivuoden. Verokauden pituutta koskeva päätös sitoo yritystä aikaisemman kolmen vuoden sijaan vain vuoden.
Neljänneskalenterivuosimenettely on mahdollinen yrityksille, joiden liikevaihto on enimmillään 100 000 euroa. Aiemmin ylärajana oli 50 000 euroa. Satunnaisesti palkkaa maksavan, työnantajarekisteriin kuulumattoman työnantajan on kuitenkin tehtävä ilmoitus kaikilta niiltä kuukausilta, joina palkkaa tai työkorvauksia on maksettu. Arvonlisäverotuksessa yrityksen on mahdollista siirtyä kalenterivuosimenettelyyn, jos liikevaihto on enintään 30 000 euroa.
– Tavoitteena on pienten yritysten hallinnollisen taakan keventäminen. Yrityksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin vain, jos verokauden pituutta halutaan muuttaa, Vigren sanoo.
Tavoitteena on keventää pienten yritysten hallinnollista taakkaa.
Joustoa virheiden korjaamiseen
Korjaukset oma-aloitteisten verojen ilmoituksiin tulee tehdä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta, johon kuuluvalta verokaudelta vero olisi tullut ilmoittaa ja maksaa. Kun verokauden ilmoituksen on tehnyt ajallaan, siinä olevat virheet voi korjata myöhästymismaksutta 45 päivän kuluessa.
– Virhe korjataan toimittamalla uusi ilmoitus siltä verokaudelta, jona virhe on tapahtunut. Samalla ilmoitetaan virheen syy. Vielä viime vuonna voimassa olleesta lisäilmoitusmenettelystä luovuttiin, Vigren kertoo.
Taloudellisesti vähäisten virheiden osalta otetaan käyttöön kevennetty menettely. Tämä tarkoittaa sitä, että aiemmalla verokaudella tapahtunut virhe voidaan korjata meneillään olevan verokauden veroilmoituksessa. Tällöin ilmoitettavan veron määrää muutetaan virheen suuruuden mukaisesti.
– Muutokset ovat tehneet virheiden korjaamisesta joustavampaa, helpompaa ja halvempaa. Verottaja on tullut tässä veronmaksajaa vastaan, Korpela kiittelee.
