Oikeustieteessä on perinteisesti painotettu normatiivisuutta, mikä luonnollisesti heijastuu oikeustieteelliseen koulutukseen. Kuitenkin lakimiehet kohtaavat työssään hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Tilanteiden hallintaan vaaditaan kykyä tunnistaa erilaisia persoonallisuustyyppejä, jotta tehtävästä voidaan suoriutua parhaalla mahdollisella tavalla.
On hyvä tietää, miten tietyntyyppisiin persoonallisuuksiin mahdollisesti voidaan parhaiten vaikuttaa tai millaisia seurauksia henkilöiden persoonallisuuksista voi olla prosessin kululle. Esimerkiksi neuvottelutilanteessa
asiakkaan narsistisuus tai myötäelämisen kyky vaikuttavat siihen, kuinka vastaanottavainen hän lähtökohtaisesti on sovintoratkaisulle. Psykopaattisille persoonallisuuksille puolestaan tuomioistuimessa totuudessapysymisvelvollisuudella ei ole juuri merkitystä, vaan heille valehteleminen on normaali ja hyväksytty vuorovaikutustapa.
Summa summarum: prosessissa osallisina olevien henkilöiden luonteen ja persoonallisuuden arvioinnin avulla voidaan saavuttaa aivan uusia näkökulmia oikeudenkäyntistrategian laatimiseksi. Tiedot täytyy vain osata yhdistää oikealla tavalla.
Yhdistetystä tietotaidosta voi olla hyötyä myös, kun arvioidaan oikeudellisten asioiden hoidosta koituvia muita kuin oikeudellisia seurauksia asiakkaalle. Olipa sitten kyse esimerkiksi perheoikeudellisten tai työoikeudellisten asioiden juridisesta hoidosta, koituu näistä usein joitakin psykologisia vaikutuksia asiakkaalle. Tyyppiesimerkkinä voi pitää avioeroa ja ositusta: usein prosessi aiheuttaa huomattavaa stressiä ja joskus myös masennusta ja pelkoa. On asiakkaan etujen mukaista, jos hänen asianhoitajansa osaa valmentaa häntä näihin mielen tuntemuksiin ja keskustella hänen kanssaan oikeudellisten ratkaisuvaihtoehtojen mahdollisista muista kuin oikeudellisista seurauksista.
Kehittämämme Law & Mind -ajattelutavan mukaisesti pyrimme työskentelytapaan, jossa kartoitamme erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja siten, että asiakkaan oikeudellisia tavoitteita tarkastellaan suhteessa hänen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsa ja elinympäristöönsä. Selvitämme, millaisia psykososiaalisia vaikutuksia eri ratkaisuilla voi olla asiakkaan tulevaisuudelle.
Lakimiehen kyky tulkita erilaisia vuorovaikutustilanteita
Iso osa lakimiehen työstä on tiedon keruuta. Usein tärkeimpiä lähteitä ovat asianosaiset, koska heiltä löytyy välitön tieto. Suulliset käsittelyt ovat lisääntyneet merkittävästi oikeusjärjestelmässämme. Lakimiehille tämä asettaa uudenlaisia haasteita, koska tapa, jolla asianosasten kuuleminen toteutetaan, muodostuu entistä tärkeämmäksi.
Ihmiset pyrkivät tilanteessa kuin tilanteessa osin tiedostamattaan luomaan tietynlaisen vaikutelman itsestään. Voimme miettiä, mitä tämä henkilö haluaa käytöksellään itsestään viestiä ja saavuttaa. Mikä hänelle on tässä asiassa ja tilanteessa tärkeää? Miten itse eri tavoin toimimalla vaikutan häneen?
Yhden mielenkiintoisen tarkastelutavan tarjoaa se, että ihmisen tunnetiloja on mahdollista tulkita tahdosta riippumattomista kasvonilmeistä. Ihmisellä on seitsemän universaalia perustunnetta ilo, suru, hämmästys, pelko, inho, viha ja halveksunta ja jokainen niistä heijastuu kasvojen lihaksistossa eri tavoin. Teeskennelty tunnetila näkyy kasvoissa eri tavoin kuin aito. Toisen osapuolen kasvonilmeiden tarkkailu edesauttaa hänen tunteidensa, motiiviensa ja sanallisen ilmaisunsa tulkinnassa. Kyvystä "lukea" toisen ihmisen kasvoista hänen tunnetilojaan voi olla etua lakimiehelle niin istuntosalissa kuin sen ulkopuolellakin.
Oikeudenhoidon ja psykologian vuorovaikutusmahdollisuudet
Maissa, joissa suulliset käsittelyt ovat oikeusjärjestelmän keskiössä, ihmisen käyttäytymiseen liittyvien tekijöiden merkitys on ollut pitkään tiedossa ja niitä on myös osattu hyödyntää. On tärkeää, että esimerkiksi lakimiehiä koulutettaessa osataan erottaa lakimiesten tarpeisiin olennainen psykologinen tietotaito ja varmennetaan tarjotun tiedon tieteellinen taso. On tärkeää kuunnella lakimiesten tarpeita ja odotuksia tämänkaltaisesta ammattialojen yhdistämisestä, sillä varmasti uusia sovelluskohteita ja kysymyksiä nousee tulevaisuudessa esiin. Oletettavaa on, että oikeusstrategisiin asioihin kiinnitetään tulevaisuudessa aiempaa enemmän huomiota myös meillä. Niiden laatimisessa on eduksi hyödyntää monialaisuutta ja tilannekohtaista herkkyyttä.
Lakimiehen ja psykologin työt ovat molemmat vahvasti ihmissuhdetyötä. Molemmissa ammateissa tavoitellaan "asiakkaan etua", ja siksi on ilmeistä, että rinnakkaisella asianhoidolla voidaan saavuttaa lukemattomia etuja verrattuna siihen, että asiaa käsittelee kaksi erillistä tahoa.
Perusajatus on, että asiakkaasta voidaan huolehtia kokonaisvaltaisesti huomioimalla sekä hänen oikeudelliset että henkiseen hyvinvointiin liittyvät tarpeensa ja tarkastelemalla niiden vaikutuksia toisiinsa. Olemme etuoikeutetusti perustaneet Suomessa ja käsittääksemme myös koko maailmassa ensimmäisen toimiston, joka yhdistää psykologiset ja oikeudelliset palvelut. Luvassa on niin koulutusta kuin konkreettisten asioiden hoitamista meille läheisten intressiryhmien kanssa.
Helinä Häkkänen-Nyholm
Psykologian tohtori
PsyJuridica Oy
Jan-Olof Nyholm
Varatuomari
PsyJuridica Oy
Lakimiesliiton Koulutuksen brunssiseminaari
Psykologia ja lainkäyttö
asiakkaan käsittely ja kuuleminen oikeusprosessissa 27.1.2011, Helsinki
