Tuorein suomalainen television lakisarja on tuotantoyhtiö Yellow Film & TV:n Pohjolan laki. Sen ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin Elisa Viihde Viaplay -suoratoistopalvelussa loppuvuodesta 2020.
Teppo Airaksisen ohjaaman draamasarjan pääosassa on näyttelijä Lauri Tilkasen tulkitsema asianajaja, joka sarjan alussa työskentelee asianajajavaimonsa perheen asianajotoimistossa ja on nousemassa yhtiön osakkaaksi.
Sarjan kehittänyt pääkäsikirjoittaja Juha Karvanen kertoo, että lakimaailman todenmukaista kuvaamista varten taustatyö tehtiin huolella. Karvanen ja sarjan muut käsikirjoittajat Tiina Tanskanen, Daniela Hakulinen ja Anna Brotkin tutustuivat asianajotoimistojen työhön, seurasivat oikeudenkäyntejä käräjäoikeudessa ja haastattelivat asianajajia.
Kävimme muutamassa asianajotoimistossa, haastattelimme 5–6 asianajajaa ja luimme kirjallisuutta fiktiosta lehtijuttuihin ja Finlexiin.
– Kävimme muutamassa asianajotoimistossa, haastattelimme 5–6 asianajajaa ja luimme kirjallisuutta fiktiosta lehtijuttuihin ja Finlexiin, Karvanen kertoo.
Kaikki televisiosarjan kuvitteelliset oikeustapaukset tarkistettiin muun muassa tuotantoyhtiön omalla juristilla, Laura Teirikolla.
Televisiossa juristin työn todellisuutta tiivistetään
Televisiosarjassa jokainen kohtaus ei voi olla täysin totuudenkaltainen, sillä katsoja nukahtaisi oikeusprosessin venyessä. Käsikirjoittajien tehtävä on ”tiivistää aikajanaa”.
– Yksi haastateltu sanoi, että asianajajan työ on niin paljon paperityötä ja istumista, että kukaan ei jaksaisi sitä katsoa. Halusimme hypätä tarinassa oikeustapauksiin niin, että päästään keskelle draamaa. Vähensimme työnteon näyttämistä ja toimme hahmojen muuta elämää mukaan, Karvanen kertoo.
Halusimme hypätä tarinassa oikeustapauksiin niin, että päästään keskelle draamaa.
Karvasen mukaan faktojen tarkistus on käsikirjoitustyössä normaalia.
– Tavoitteemme oli, että tiedämme ne kohdat, joissa olemme muokanneet todenmukaisia toimintatapoja draamallisemmiksi.
Haastatellut juristit myös kertoivat käsikirjoittajille, mitä eivät voisi lakidraamassa nähdä.
– Ne olivat asioita, joita näemme esimerkiksi amerikkalaisissa lakisarjoissa, kuten The Good Wife: Asiakkaat kävelevät aivan suoraan sisään asianajajan työhuoneeseen, jossa on lasiseinät. Salassapitovelvoitteen vuoksihan kumpikaan ei ole mahdollista, Karvanen sanoo.
Lauri Tilkanen näyttelee Pohjolan laki -sarjassa asianajaja Matti Pohjolaa.
Käräjäoikeuden epädramaattisuus yllätti
Pohjolan laki -sarjassa asianajotoimiston perijätärtä näyttelevä Iida-Maria Heinonen kehuu, että Eeva Bensonin rooliin oli helppo hypätä, kun työryhmä oli tehnyt taustatyön huolella.
– Sarja on hyvin rakennettu, ja oikeudenkäynteihin on saatu imua. Paljon merkitystä on sillä, että kohtauksia kuvattiin kahdella kameralla tavanomaisemman yhden sijaan, ja siten rytmitykseen oli käytössä paljon ”katetta”, hän kertoo.
Myös Heinonen jutteli oikeiden asianajajien kanssa, joita hän bongaili käräjäoikeuden aulasta taustatyötä tehdessään.
Hän halusi muun muassa tietää, miten sallittua tunteiden näyttäminen on asianajajille, ja kuinka paljon todistajien kuulemisessa käytetään psykologista painostusta.
– Huomasin, kuinka paljon piti tarkistaa mielikuvia, jotka olivat syntyneet amerikkalaissarjoista. Opin, että varakkuus näkyy selvästi liikejuristien vaatetuksessa, mutta esimerkiksi pikkurikoksesta syytettyä puolustavan oikeusavustajan asusta ei välttämättä ollenkaan.
Huomasin, kuinka paljon piti tarkistaa mielikuvia, jotka olivat syntyneet amerikkalaissarjoista.
Oikeissa käräjäoikeuden istunnoissa Heinosen yllätti niiden epädramaattinen tunnelma.
– Tuntui, että tuomari ja muut toivoivat kaikille osapuolille hyvää lopputulosta. Lämminhenkinen jutustelu näpistetyn kinkkupaketin kohtalosta sai jopa koomisia piirteitä.
Vaikeinta roolissa oli se, miten hahmolle rakennetaan ammattiminä maailmasta, joka oli itselle vieras.
– En halunnut lähteä näyttelemään valmista mielikuvaa asianajajan ammatista, vaan yritin luoda ihmisen, joka toimii ammatista käsin. Korostin hahmon viileyttä ja asiallisuutta, koska sukuun kohdistuvan katseen alla ajattelin hänen oppineen pitämään itsensä kasassa.
En halunnut lähteä näyttelemään valmista mielikuvaa asianajajan ammatista, vaan yritin luoda ihmisen, joka toimii ammatista käsin.
Asianajajien maailmaan tutustuminen on kiinnostanut Heinosta kuvausten jälkeenkin.
– Uusi sana oli ”laskutusherkkä”, se kuulemma kuvaa asianajajia, jotka ovat tietoisia asiakkaan maksukyvystä. Ja Helsingin käräjäoikeuden sali oli kuvauspäivinä lauantaisinkin todella kuumottava paikka! Sinne en haluaisi koskaan päätyä syytettynä.
