Elektronisen lehden aika tulee asettamaan perinteisille lehdille suuren haasteen, mutta todellinen kustannusalan vallankumous on ovella, kun lehtien lukutavat monipuolistuvat. Parhaillaan eletään murroksellista vaihetta, jossa odotellaan eri tahojen seuraavaa siirtoa. Ongelmia kuitenkin esiintyy useilla sektoreilla.
Kuluttajat ovat haluttomia muuttamaan kulutustottumuksia ja maksamaan samasta sähköisestä tuotteesta, kun internetistä saa suurimman osan lehdistä vielä nykykäytännössä ilmaiseksi.
Laitteetkaan eivät ole kehittyneet siihen tahtiin, mitä esimerkiksi vielä vuosituhannen alussa visioitiin. Lisäksi muun muassa erilaisten tietoyhteiskuntahankkeiden linjattomuus on pikemminkin hillinnyt kuin vauhdittanut kehityksen nopeutta.
Uutisen tulevaisuus?
Kuluttamisen, mediatuotannon ja jakelun digitalisoituminen sekä laajakaistaverkkojen ja mobiilin Internetin yleistyminen sallivat yhä vaativampien mediasisältöjen jakelun erilaisiin päätelaitteisiin.
Kuluttaminen muuttuu osallistuvammaksi, yhteisöllisemmäksi, monikanavaiseksi sekä ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Kuluttajan arjessa tämä näkyy siinä, että erilaisten päätelaitteiden määrä kasvaa ja mobiilitoimintojen merkitys korostuu.
Mikäpä olisikaan hienompaa, kuin tilata kesämökillä iltapäivälehdet reaaliaikaisine uutisointeineen sekä muutama viihde- tai ammattilehti omalle päätteelle. Latauksia odotellessa voisi laittaa saunan päälle ja oluet kylmään. Päivän mielenkiintoinen media-anti olisi käsillä muutamassa minuutissa.
Lukuelämyksen jälkeen lehtiä ei tarvitsisi rahdata kierrätykseen tai polttaa, sillä pelkkä laitteen muistin tyhjentäminen riittäisi. Kaikki tämä kuulostaa hyvin yksinkertaiselta, mutta sisällön kannalta lehtien tekijät ovat monien kysymysten edessä.
Reetta Meriläinen kysyi taannoin Helsingin Sanomien blogissa tulevaisuuden lehtien avainkysymykset: ”Tarvitseeko sähköinen lehti uutishierarkiaa? Pitääkö uutisesta ensi silmäyksellä heijastua sen tärkeys, kiinnostavuus tai dramaattisuus (toimituksen tulkintana)? Kuinka pitkälle sähköisen lehden kannattaa kopioida painetun lehden taittomalleja? Voiko pelkkä kuva tai video olla uutinen? Kuinka dynaamisesti uutisen elämä – uutisen kasvaminen tai kutistuminen – voisi näkyä sähkösovelluksesssa?”
Tätä menoa lehtien toimituksista onkin tulossa tehtaita, joissa tuotetaan samasta materiaalista sisältöä erilaisiin kanaviin. Samalla myös perinteinen journalismi tulee pakostakin muuttumaan.
Nettiuutisointi mullisti jo viime vuosikymmenellä perinteistä kustannusalaa ja journalismia monella tapaa. Artikkelien pituudet ovat lyhentyneet ja journalismista on tullut pakostakin iskevämpää. Tälle kehitykselle on helppo ennustaa jatkoa.
Lukulaitteiden invaasio
Todellisen viestinnällisen vallankumouksen yhtenä esteenä on ollut sopivien ja käyttökelpoisten laitteiden puute. Esimerkiksi markkinoilla olevat kirjojen selauslaitteet noudattelevat hyvinkin traditionaalista linjaa ja niiden toimintaperiaatteet mukailevat paljolti kovakantisten kirjojen maailmaa.
Kirjojen maailmasta voikin etsiä vas-tausta kysymykselle ”miten lehtiä luetaan tulevaisuudessa?”. Sekä kirjat että lehdet ovat säilyttäneet perinteisen valta-asemansa maailman mullistuksissa, mutta perinteisinkin kustannusala joutuu nyt miettimään asemaansa uudelleen.
Nuoremmat sukupolvet ovat tottuneet lukemaan uutisensa netistä ja nämä nuoret ovat tulevaisuuden mediamarkkinoiden maksavia asiakkaita. Tässä asetelmassa riittää kustantajille mietittävää.
Ajan murroksellisuudesta kertoo omaa kieltään yhdysvaltalaisen verkkokauppajätin Amazon.comin heinäkuussa julkaisema tiedote, jonka mukaan sähköisten kirjojen menekki olisi jo ohittanut paperisten. Amazon ilmoitti myyneensä kesäkuussa 180 sähköistä kirjaa jokaista sataa kovakantista kirjaa kohden. Yhtiö odottaa sähköisten kirjojen myynnin jopa kolminkertaistuvan tämän vuoden aikana.
Eri lähteiden perusteella Amazonin valikoimat käsittäisivät noin 630 000 Kindle-kirjaa. Luku pitää sisällään tosin vain murto-osan kaikista 15-vuotiaan yhtiön kirjavalikoimista.
Merkittävin muutos suosion kasvulle on Amazonin johtajan Jeff Bezos’n arvion mukaan Kindlen hinnan lasku (noin 200 eurosta reiluun 100 euroon). Samalla Kindle vastasi markkinatilanteeseen, kun kauan odotettu Applen iPad-laite alkuvuodesta lanseerattiin. Epäilijöiden mielestä näytöltään mustavalkoinen ja lähinnä kirjojen lukemiseen suunniteltu Kindle ei pärjäisi kauan markkinoilla.
Epäilyistä huolimatta Kindle-lukulaitteen kysyntä räjähti Yhdysvalloissa ja Amazon ilmoittikin verkkosivuillaan heinäkuussa, että laite oli tilapäisesti loppuunmyyty. Elokuun lopulla lanseerattiin uusi päivitetty ja entistä halvempi Kindle-versio.
Applen johtaja Steve Jobs esitteli puolestaan alkuvuodesta suuren mediakohun ympäröimänä hartaasti odotetun uutuustuotteen iPadin.
Jobs uskoo, että muistikirjan kokoiselle ja noin 700 grammaa painavalle iPadille on kysyntää älypuhelimien ja kannettavien tietokoneiden välimaastossa.
Toiminnoiltaan iPad on todella monipuolinen ja tehoja laitteesta löytyy sen kilpailijoita huomattavasti enemmän. Lukulaitetoiminto on vain yksi iPadin ominaisuuksista. Yleisesti iPadin kompastuskivenä pidetään kovaa hintaa, joka pyörii tehoista ja palveluiden määrästä riippuen Yhdysvalloissa noin 500 dollarista reiluun 800 dollariin.
Kaikesta huolimatta iPad on selkeästi laitetasolla konkreettinen edistysaskel kohti todellista viestinnällistä vallankumousta.
Syyskuun alussa myös Sony esitteli uudet kauppoihin tulevat kosketusnäyttöiset lukulaitteensa, joita ei tosin ole varustettu wlan-yhteyksillä. Loppuvuodesta kauppoihin ilmestyvästä Sonyn Daily Edition -laitteesta wlan- ja 3g-yhteydet pitäisi jo löytyä.
Next Media aukoo uusia ovia
Laitteiden ohella kompastuskiviä viestinnän kannalta uuteen aikakauteen siirtymisessä on tähän asti ollut usein erilaisten hankkeiden kapea-alaisuus. Tieto- ja Viestintäteollisuuden tutkimus Tivit Oy:n Next Media -tutkimusohjelma pyrkii yhdistämään murroksessa olevan median eri toimijat Suomessa ainutlaatuisen laajasti.
Ohjelmassa ovat mukana käytännössä kaikki Suomen keskeisimmät mediatoimijat sekä media-alueen tutkimusorganisaatiot. Tutkimusohjelman tarkoituksena on luoda pohjaa media-alan liiketoimintamalleille, tehostaa digitaalisen median tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä johtaa myös kansainvälisesti tärkeään liiketoimintaan.
Next Median tutkimusteemat keskittyvät seuraavaan neljään kokonaisuuteen: liiketoimintamallit, konseptit ja organisaatioiden kehittäminen; yhteisöllinen vuorovaikutus, yhteisluominen ja mediakokemus; profilointi, kontekstitietoisuus ja sisällön mukauttaminen sekä sisältömassojen haltuunotto, tuotannonprosessit ja välineet.
Uusilla liiketoimintamalleilla, konsepteilla ja teknologialla on tarkoitus helpottaa arkielämää ja tukea vuorovaikutteisuutta. Hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda kaupallista, mutta kuluttajaystävällistä sisältöä kuten esimerkiksi sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja kirjoja jaettavaksi lukulaitteilla.
Kuluttajia yritetään houkutella mukaan helppokäyttöisyydellä, monipuolisuudella ja runsaalla sisällöllä. Yhtenä esimerkkinä eReading-hanke kartoittaa maksullisen sisällön siirtymistä sisällöntuottajalta lukijan lukulaitteeseen, jonka lopullinen konsepti koostunee eri genreistä (muun muassa sanomalehdet, aikakauslehdet ja kirjat).
Tekes rahoittaa tutkimusohjelmaa tänä vuonna 3,8 miljoonalla eurolla. Next Media -tutkimusohjelman johtaja Eskoensio Pipatti mainitsi huhtikuussa Sanoma Oyj:n tiedotteessa, että Tekesin myönteinen rahoituspäätös mahdollistaa ensimmäistä kertaa media-alalla näin suuren ja yhtenäisen panostuksen tutkimukseen.
Kuluttaja päättää tulevaisuudessakin
Summa summarum: miten lehtiä luetaan tulevaisuudessa? Vastauksen tietää jokainen meistä lehden lukijoista. Vaikka kustantajat yrittäisivät tuputtaa kuluttajille mitä hienoimpia teknisiä ratkaisuja, lukevat lehtien kuluttajat uutisensa ja artikkelinsa juuri siinä muodossa, missä itse haluavat.
Perinteinen printtilehti tulee säilyttämään asemansa niin kauan kuin se lyö
luettavuudessaan elektroniset kilpailijansa. Ihminen yleensä valitsee parhaiten toimivat ratkaisut.
Yksi asia on kuitenkin varmaa myös tulevaisuudessa: mielenkiintoinen sisältö käy kaupaksi aina.
Ennuste printtimedian kuolemasta ennenaikainen
Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Kaius Niemi ei usko printtimedian katoavan lähitulevaisuudessa mihinkään, vaikka painetun sanomalehden kuolemaa onkin ennustettu jo pidemmän aikaa.
– Paperinen ”käyttöliittymä” on selkeydessään erinomainen. Lisäksi tuotteen vahvuuksia on sen fyysinen olomuoto, kosketeltavuus ja Helsingin Sanomien kohdalla osien jaettavuus perheenjäsenten kesken, Niemi luettelee.
Esimerkiksi Helsingin Sanomilla on ollut perinteisen printtilehden rinnalla verkossa maksullinen digitaalinen näköislehti useamman vuoden ajan.
– Digilehden etuja on muun muassa se, että vanhoihin lehtiin ja artikkeleihin on helppo palata. Uskon siihen, että nämä kaksi tuotetta pelkästään tukevat toisiaan, Niemi vakuuttaa.
Hänen mielestään niin sanottu internetsukupolvi luo kuitenkin aivan omat haasteensa lehdentekemiselle.
– Kysymys ei liity yksinomaan paperiin vaan nopeampaan elämänrytmiin ja laajempaan mediakuluttamiseen. Jotta sanomalehdet pystyvät puhuttelemaan nuoria myös jatkossa, sanomalehden on kyettävä uusiutumaan ja kehittämään kerrontaansa. Se ei tarkoita viihteellistämistä vaan kerrontatapojen ja visuaalisuuden kehittämistä, Niemi esittää.
Niemen arvion mukaan myös iPadin kaltaiset lukulaitteet tulevat mullistamaan kotitietokoneiden käytön kokonaan ja tämä puolestaan avaa uusia ovia tiedonvälitykselle.
– Nyt tekniikka alkaa lähestyä vaihetta, jossa voimme puhua taiteltavasta älypaperista realistisena mahdollisuutena. Esquire-lehti teki jo kaksi vuotta sitten printtilehden kannen, joka vaihtoi kuvia ja tekstiä sähkömusteen avulla. Myös led-teknologian kehittyminen on tuonut markkinoille taskukokoiset videoheittimet. Voisin kuvitella tilanteen, jossa lehden voi heijastaa pöydälle tai seinälle esimerkiksi matkapuhelimessa olevalla led-tykillä, Niemi visioi.
Niemi korostaa, että sähköinen maailma rikastuttaa journalistista ympäristöä, eikä hän näe kehitystä sisällön suhteen uhkana. Hän uskoo, että lukijakansana suomalaiset myös odottavat tulevaisuudessa edelleenkin laatua sisältöön. Hän luottaa myös siihen, että kaikki pääviestimet tulevat säilymään lähiaikoina, mutta toki niiden toimintaperiaatteet lähestyvät toisiaan.
– Sähköinen sanomalehti voi lähitulevaisuudessa tarjota artikkelien lisäksi esimerkiksi videoita, ääntä, interaktiivista grafiikkaa ja koko joukon jatkuvasti päivittyvää palveluaineistoa. Tämä kaikki haastaa toimitukset tekemään entistä informatiivisempaa ja kerronnallisesti oivaltavaa journalistista sisältöä. Pitkät artikkelit toimivat hyvin myös digitaalisella puolella, kunhan käyttöympäristö takaa riittävän rauhallisen lukukokemuksen, Niemi näkee.
