Juristin työ ei ollut minulle mikään lapsuuden unelma. Lukion jälkeen en jaksanut heti hakea tosissani mihinkään, kun isänmaa kutsui. Seuraavana keväänä olin suuntaamassa valtsikkaan, mutta tutustuin myös silloisen tyttöystäväni ostamiin oikiksen pääsykoekirjoihin. Niissä yhdistyi konkretia ja teoria kiinnostavalla tavalla, ja tuntui, että tätä tietoa pystyy oikeasti soveltamaan käytäntöön. Siitä se kipinä lähti.
Tällä hetkellä teen väitöskirjatutkimusta oikeussubjektin käsitteestä Cambridgen yliopistossa Englannissa. Vaikka olenkin erikoistunut teoreettisiin kysymyksiin, minusta on hienoa, että saan aika ajoin autettua ystäviä heidän juridisissa ongelmissaan. Silloin tuntuu, ettei koulutus ole mennyt hukkaan.
Tein oikiksen aikana paljon töitä ja harjoittelujaksoja eri paikoissa aina asianajotoimistosta Euroopan unionin tuomioistuimeen. Töiden kautta opin, että olen tutkijasielu. En halua voittaa vaan ottaa selvää. Oikeustieteen tutkijayhteisö on Suomessa kriittinen ja moniarvoinen, mikä on hienoa.
Jatkuva taloudellinen epävarmuus ja tulospaineet koskevat oikeustieteen tutkijoita samalla tavoin kuin monien muidenkin alojen tutkijoita. Juristi-tutkija on kuitenkin siinä mielessä paremmassa asemassa, että hän pystyy tarvittaessa löytämään töitä muualtakin. Se ei kaikilla aloilla ole itsestään selvää.
Koen, että Lakimiesliitossa yritetään jatkuvasti kehittää uusia tapoja palvella jäsenistöä. Esimerkiksi uusi Toimistolle jatkaja -palvelu vaikutti fiksulta avaukselta.
Tunnen kuitenkin paljon oikkareita ja juristeja, jotka ovat jääneet jo opintojen alkuvaiheessa sivuun ainejärjestönsä toiminnasta. Nähdäkseni oikkarijärjestöt ja Lakimiesliitto eivät onnistu tavoittamaan kaikkia jäseniään tarjoamalla heille mielekästä toimintaa. Siihen pitäisi panostaa.
On häpeäpilkku, että yliopistot ulkoistavat pääsykoekirjojen opetuksen valmennusyrityksille. Tuoreessa kirjassani Haluatko juristiksi? pyrin avaamaan sitä, mistä oikeustieteen opiskelussa on kyse ja miten pääsykokeessa voi onnistua. Ilman maksullisia kursseja voi olla vaikea ymmärtää, millaista osaamista pääsykokeessa edellytetään. Yliopistojen pitäisi kustantaa ilmaisia valmennuskursseja edes nettiluentojen ja -harjoituksien muodossa.
Miten minusta tuli lakimies? -juttusarja juhlistaa Lakimiesliiton 70-vuotista taivalta
Lakimiesuutisten vuoden 2014 numeroissa esiintyy omilla kasvoillaan ja omalla äänellään lakimiehiä, jotka haluavat kertoa siitä polusta, mikä johti lakimiehen ammattiin ja identiteettiin. Henkilöt toimivat monenlaisissa tehtävissä ja urapolut eroavat toisistaan, mutta kaikkia yhdistää koulutustausta ja ymmärrys lakimiesten tekemän työn arvosta. Juttusarja liittyy Lakimiesliiton identiteettityöhön.
Teksti: Visa Kurki ja Maiju Ristkari
Kuva: Martin Bond
