Juristin tärkeimpiä tehtäviä on kyetä argumentoimaan omat kantansa ja vakuuttaa kuulijansa, olipa kyseessä päämies, tiedeyhteisö tai oikeusjutun hävinnyt osapuoli.
– Auskultointi kehittää esiintymis- ja sosiaalisia taitoja, jotka ovat tässä työssä olennaisia, käräjätuomari Pekka Määttä Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta perusteli auskultoinnin hyötyjä Lakimiesliiton maaliskuisessa seminaarissa.
– Jos ei ole auskultoinut, on vähän kuin työkalupakista puuttuisi yksi työkalu. Jokaisen juristin on hyvä tietää, miten tuomioistuin ja tuomarit toimivat, mitä ja miten he ajattelevat, mitä kannattaa sanoa ja mitä ei. Vaikka tuomioistuinharjoittelu ei heti realisoidu palkkapussissa, se opettaa valtavasti asioita, joita voi hyödyntää tulevaisuudessa, Määttä jatkaa.
Auskultointiin kannattaa panostaa
Määtän mukaan auskultointiin hakeminen on kuin minkä tahansa työn hakemista.
– Kerää mahdollisimman paljon tietoa paikoista joihin haet ja vakuuta, että olet juuri se henkilö, jonka paikka tarvitsee, Määttä neuvoo.
Lisäksi tarvitaan näyttöä tehokkuudesta, kuten opintojen suorittamisesta tietyllä tavalla, työkokemuksesta ja muista aktiviteeteista. Hakemus kannattaa kirjoittaa selkeällä asiakielellä ja välttää liikaa innovatiivisuutta, Määttä suosittelee.
– Jos esimerkiksi hakuprosessissa on epäselvyyttä, kannattaa olla itse aktiivisesti yhteydessä käräjäoikeuksiin ja kysyä siltä, joka tietää.
Jotta auskultoinnista saisi eniten irti, tarvitaan aikaa ja asennetta.
– Väitöskirjaa ei kannata viimeistellä samaan aikaan ja perhetilanteen olisi hyvä olla tasapainossa. Auskultoimaan on menty oppimaan ja olemaan aktiivinen. Asioiden valmistelu ja päätöksenteko vaativat aikaa, joten työpaikalta ei saa olla kiire pois, Määttä sanoo.
– Kun asenne on kohdallaan, rutiininomaiset jututkaan eivät ole tylsiä. Parhaassa tapauksessa niistä saaduilla opeilla voi elättää itsensä koko loppuelämänsä.
Jo kahvipöytäkeskusteluista lisäoppia
Vantaan käräjäoikeudessa parhaillaan käräjänotaarina työskentelevä Marjo Rantala haki auskultoimaan saadakseen kokemusta lain soveltamisesta käytännössä. Harjoittelunsa ensimmäistä kolmannesta suorittavalle, ennen auskultointiaan julkisella sektorilla työskennelleelle Rantalalle kokemus on jo nyt ollut todella antoisa.
– Olen päässyt tekemään, tutkimaan ja ottamaan vastuuta omasta työstäni. Kahvipöytäkeskusteluissa taas saa valtavasti näkemystä kokeneilta ja eri taustoista tulevilta tuomareilta ja muilta työntekijöiltä, hän kuvailee.
Rantala kehottaa selvittämään omat motivaatiotekijät ja miettimään, mitkä oikeasti ovat aitoja syitä jättää hakematta auskultointiin.
– Se, että et halua tulevaisuudessa tuomariksi, ei mielestäni sitä ole. Toki hakeminen vaatii panostusta, samoin tulotason putoaminen vuodeksi on ratkottava, sillä tyypillisesti auskultantti on jo ollut työelämässä ennen harjoittelujaksoaan ja tottunut toisenlaisiin tuloihin.
Auskultointi kasvatti ammattilaisena ja ihmisenä
Asianajaja, VT, Tatu Oikarinen asianajotoimisto Bird & Birdiltä on Rantalan kanssa samoilla linjoilla.
– Työskentelen riitajuristina, joten tuntuu melko mahdottomalta ajatukselta, etten olisi auskultoinut. Koen saaneeni harjoitteluajalta valtavasti pääomaa.
Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa auskultoinut Oikarinen työskenteli ensimmäiset kuusi kuukautta hakemuskansliassa vanhempien notaarien kanssa. Työnkuva laajeni nopeasti yksinkertaisista hakemusasioista, kuten avioeroista muun muassa summaaristen eli riidattomien velkomusasioiden käsittelyyn. Lisäksi hän hoiti hakemuskanslian asiakaspalvelua, seurasi istuntoja, piti pöytäkirjaa ja laati yhteenvetoja. Harjoittelun puolivälistä työnkuvaan tulivat mukaan yksinkertaiset riita-asiat sekä lopulta kolmen tuomarin tai lautamieskokoonpanossa käsitellyt rikokset, joista voidaan määrätä vankeutta.
Oikarinen kertoo kehittyneensä auskultoinnin aikana sekä ammatillisesti että ihmisenä.
– Tutustuin monipuolisesti tuomioistuimen toimintaan ja sain ammatillista vahvuutta ja varmuutta sekä asiasisältöjen että prosessin osalta. Käräjäsalin kynnys madaltui ja pöydän toisella puolella oppi erottamaan, mikä on olennaista asian ratkaisemisen kannalta. Niin ikään erilaisten ihmisten ja monenlaisten elämäntilanteiden kohtaaminen oli hyvin mieltä avaavaa. Asioita ei voi arvottaa vain rahassa, Oikarinen toteaa.
Uudistunut auskultointi
Vuoden 2011 lokakuussa voimaantulleella auskultointiuudistuksella haluttiin muun muassa yhdenmukaistaa tuomioistuinharjoittelun valintaprosessia ja -kriteerejä sekä auskultanttien toimenkuvaa. Tuomioistuinharjoittelun uudistusta käsiteltiin oikeusministeriön asettamissa työryhmissä vuosina 2007–2011.
– Lakimiesliitolla oli kolme päätavoitetta auskultoinnin uudistamisessa. Halusimme, että sen pitää säilyä kaikille juristeille tarkoitettuna yleisharjoitteluna riippumatta siitä, mitä he ovat tehneet ennen auskultointia tai mihin aikovat työllistyä sen jälkeen. Auskultoinnista ei haluttu niin sanotusti tuomariputken alkupäätä, Lakimiesliiton oikeuspoliittisena asiamiehenä ja tuomioistuinharjoittelun kehittämistyöryhmän jäsenenä tuolloin työskennellyt Mikko Salo kertoo.
– Lisäksi halusimme turvata auskultointipaikkojen säilymisen 160:ssa vuotta kohden sekä parantaa auskultanttien palkkausta.
Salon mukaan auskultanttien toimivaltuuksien lisääminen ja aikaistaminen koettiin yleisesti järkeväksi, samoin heidän työnsä ohjaamiseen tarkoitetun tutortuomarijärjestelmän kehittäminen yhdenmukaiseksi. Suurin kiista syntyi siitä, pitäisikö harjoittelua laajentaa käräjäoikeuksista myös hovi- ja hallinto-oikeuksiin.
Auskultanttien palkkaukseen uudistus ei tuonut helpotusta. Sen sijaan hakuprosessiin liittynyttä villiä meininkiä on onnistuttu kitkemään muovaamalla hakuprosessia yhteisvalinnan tyyppiseen, kerran tai kahdesti vuodessa tapahtuvaan avoimeen hakuun sekä lisäämään auskultanttien ohjausta harjoittelujakson aikana.
Käräjätuomari Pekka Määtän mielestä auskultointiin tarvitaan ennen kaikkea aikaa ja asennetta.
Lakimiesliiton oikeuspoliittinen asiamies Eero Blåfield kertoi tapahtuman tulleen nopeasti täyteen.
Marjo Rantala pääsi auskultoidessaan tekemään, tutkimaan ja ottamaan vastuuta.
TIETOPAKETTI AUSKULTOINNISTA
Lakimiesliiton auskultointiseminaarin tavoitteena oli tarjota auskultointia harkitseville nuorille juristeille ja opiskelijoille tietoa ja näkemyksiä auskultoinnista.
– Auskultointiin liittyvät käytännöt vaihtelevat käräjäoikeudesta toiseen, eikä harjoittelun sisällöstäkään ole tarjolla kattavaa tietopakettia, seminaarin järjestelyistä vastannut, Lakimiesliiton oikeuspoliittinen asiamies Eero Blåfield kertoo.
– Mielestäni tapahtuma oli onnistunut. Uskon, että osallistujat saivat varsin hyvän käsityksen siitä, mitä auskultointi pitää sisällään, miten hakuprosessi toimii, sekä perusteluja sille, miksi ylipäätään kannattaa auskultoida. Tosin osallistujien kysymyksille olisi ollut hyvä varata reilummin aikaa, hän pohtii.
Seminaariin tuli nopeassa tahdissa 150 ilmoittautumista, eivätkä kaikki halukkaat tilasyistä mahtuneet mukaan. Vastaavaa tilaisuutta suunnitellaan kuitenkin jo ensi syksyksi.