Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio hämmästelee kuinka kovilla kierroksilla keskustelu seksuaalirikoksista käy.
– Harvoin meillä mikään rikosoikeudellinen asia on politisoitunut tällä tavalla, vaikka mitään dramaattista muutosta rikollisuustilanteessa ei ole tapahtunut, ihmettelee Nuotio.
Hallitus ja oppositio haluavat nyt pikavauhtia kiristää seksuaalirikoksia koskevia lakeja.
– Moraalisessa paniikissa harvoin osataan tehdä viisaita päätöksiä, muistuttaa Nuotio.
Hyväksikäyttötapausten ehkäisemisessä Nuotio näkee tärkeimmäksi sen, että internetissä tapahtuvaan lasten lähestymiseen seksuaalisessa tarkoituksessa eli grooming-ilmiöön paneuduttaisiin kunnolla myös Suomessa.
– Lapsen houkuttelu seksuaalisessa tarkoituksessa on jo meillä rikoslaissa rangaistava teko. Tämä on tärkeä kriminalisointi ja silloin kun havaitaan tällaista toimintaa, siitä pitäisi myös tehdä rikosilmoituksia, sanoo Nuotio.
Törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan vuosittain rangaistuksia noin sata kertaa, mutta valmistelevasta toiminnasta vain alle kymmenen kertaa vuodessa.
Grooming pitäisi siis ymmärtää laajasti ja peli pitäisi päästä viheltämään poikki. Lasten ja vanhempien olisi Nuotion mielestä hyvä tiedostaa, millaisia riskejä netissä toimimiseen liittyy.
– Tämä kohu varmaan kyllä lisää sitä tietoisuutta, uskoo Nuotio.
Turvallisuuspuhe lisääntyy aina hallituskausien lopulla
Turun yliopiston oikeussosiologian professori Anne Alvesalo-Kuusi ja tutkijatohtori Liisa Lähteenmäki ovat tutkineet Suomen Akatemian tutkimushankkeessa turvallisuuspuhetta, joka on lisääntynyt tasaisesti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana myös hallitusten lakihankkeissa ja erityisesti aina hallituskausien loppupuolella.
– Näin vaalien alla kaikki puolueet haluavat olla seksuaalirikosten torjunnan eturintamassa ja poliitikkojen fokuksessa on erityisesti rankaiseva lainsäädäntö ja ulkomaalaisten kriminalisointi, sanoo Alvesalo-Kuusi.
Joissain keskusteluissa ulkomaiden kansalaiset ja erityisesti turvapaikanhakijat on ehditty julistaa jopa kansallista turvallisuutta uhkaaviksi.
– Kun ilmiö määritellään turvallisuutta uhkaavaksi, voidaan ajaa hätätilaratkaisuja ja poikkeuslainsäädäntöä, jopa perusoikeuksiin puuttumista. Näiden toimien vastustaminen on vaikeaa, sillä tuskin kukaan vastustaa turvallisuuden lisäämistä, kertoo Liisa Lähteenmäki.
Kysymys on siitä, millaisilla toimilla turvallisuutta väitetään lisättävän.
– Olisi kuitenkin pohdittava huolella mikä tosiasiallisesti lisää turvallisuutta ja mikä on silkkaa politikointia, sanoo Alvesalo-Kuusi.
Lainsäädännön uudistaminen on käynnissä
Prosessioikeuden professori Johanna Niemi kertoo, että useat tutkijat ja naisjärjestöt ovat jo noin kahdenkymmenen vuoden ajan esittäneet, että seksuaalirikoksia koskevaa lainsäädäntöä on uudistettava.
– Raiskauksen perustunnusmerkistö tulisi muuttaa siten, että ilman suostumusta tapahtuva sukupuoliyhteys ja siihen rinnastettava seksuaalinen kanssakäyminen on raiskaus. Nykyisin tunnusmerkistössä on väkivalta ja pakottaminen, Niemi kertoo.
Lähtökohta lasten kohdalla on Niemen mukaan selkeä: Aikuisen sukupuoliyhteys alle 16-vuotiaan kanssa on törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.
– Olisi kuitenkin syytä käydä keskustelua siitä, tulisiko tunnusmerkistön nimi olla lapsen raiskaus, sanoo Niemi.
Nykylaissa suojaikäraja on 16 vuotta, mutta ikärajan vesittää Niemen mukaan nykyinen tulkinta, jonka mukaan aikuisen tulee olla tietoinen siitä, että lapsi on alle 16-vuotias.
– Jos ikäraja muutettaisiin ehdottomaksi eli aikuinen olisi vastuussa riippumatta siitä, tiesikö hän lapsen iän, säännös muuttuisi huomattavasti tehokkaammaksi ja helpommaksi soveltaa, sanoo Niemi.
Mutta asiat näyttävät vihdoin etenevän. Oikeusministeriön mukaan koko rikoslain seksuaalirikoksia koskeva luku uudistetaan.
– Olemme saaneet väsytysvoiton, sanoo Niemi.
Maahanmuuton yhdistämisen seksuaalirikoksiin Niemi näkee omituisena, koska ongelma on ollut laaja jo paljon ennen turvapaikanhakijoitakin, mutta jos jotain keinoa puuttua turvapaikanhakijoiden tekemiin rikoksiin pitää löytää, niin sellaisen Niemi löytää aikaisempien tutkimustensa perusteella.
– Tärkeintä olisi tehdä perheiden yhdistäminen helpommaksi. Ongelmia tulee kun nuoret miehet lähtevät yksin ilman perheitään. Kun kysyimme laajassa kyselytutkimuksessa nuorilta maahanmuuttajamiehiltä, mitä he Suomessa eniten kaipaavat, vastauksista nousi kaksi asiaa yli kaiken: äitiä ja jalkapalloa. Perheet pitää yhdistää, sanoo Niemi.
