Lakimiesliiton urakoulutusillassa Helsingissä tarkasteltiin esimiesaseman oikeudellisia kysymyksiä otsikolla Esimiestehtävät – valtaa ja vastuuta. Aiheesta esitelmöivät Tekniikan akateemisten liiton lakimies Juha Teerimäki ja Uuden insinööriliiton johtava lakimies Ari Kiiras.
Urakoulutusilta esimiehen vallasta ja vastuusta oli ensimmäinen erityisesti lakimiehille suunnattu.
– Lakimiehillä valta- ja vastuuasiat ovat keskimäärin paremmin hallussa kuin muilla esimiehillä jo heidän koulutuksensa takia, mutta ei lakimiehillekään järjestetä esimieskoulutusta työnantajien taholta. Siksi tämä kurssi sopii myös lakimiehille. Esityksen tarkoitus on luoda yleiskatsaus siitä, mitä esimiehille kuuluvien asioiden takaa löytyy. Kerromme myös, mistä lisää tietoa saa, kertoo Juha Teerimäki.
Miten määritellään koulutuksen otsikossa mainitut valta ja vastuu esimiehen kannalta?
– Esimiehen valta ja vastuu kulkevat käsikädessä. Valta on suhteellista ja rajoitettua, kiteyttää Teerimäki.
– Valtaa esimiehellä on melko paljon esimerkiksi työhönotossa. Periaatteessa hän voi pitkälti päättää, kenet ottaa töihin ja millä ehdoilla, mutta kyllä tätäkin valtaa lakipykälät rajoittavat. Ennen kuin lähdetään palkkaamaan ulkopuolisia, on katsottava, onko sellaisia työntekijöitä omasta takaa, joille tehtävää täytyy ensin tarjota. Jos samankaltaisista tehtävistä on tuotannollis-taloudellisista syistä irtisanottu edellisen yhdeksän kuukauden aikana työntekijöitä tai jos vastaavissa töissä on osa-aikaisia, heille on ensisijaisesti tarjottava tehtäviä.
– Vastuun puolelle tuleekin paljon enemmän asioita. Laki on siinä mielessä tyly, että se edellyttää kaikkien työsuhteessa noudatettavien pykälien tuntemista. Virheen sattuessa ei paljoa auta, jos esimies sanoo, ettei ole kyseisestä pykälästä kuullutkaan. Vastuu on tuntea lakipykälät ja toimia niiden edellyttämällä tavalla.
Teerimäen mukaan ainakin työsopimuslaki, vuosilomalaki, työaikalaki, työturvallisuuslaki ja laki yhteistoimintamenettelystä täytyy yleisellä tasolla tuntea.
– Valitettavan harvoin esimiehille annetaan opastusta siitä, mitä kaikkea työntekijän osalta pitää työsuhteessa ottaa huomioon. Monia asioita opitaan sitten kantapään kautta.
Esimiehen perustietopaketti
Teerimäki kävi esityksessään läpi työsuhteen elinkaareen liittyviä asioita aina työpaikkahaastattelusta työsuhteen lopettamiseen asti. Väliin mahtuu tietopaketti niin työntekijän koeajasta, määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä kuin salassapitovelvollisuudestakin.
– Nämä ovat kaikki esimiehelle hyvin pitkälle arkipäivän asioita, mutta kokemukseni mukaan kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa saattaa ilmetä ongelmia. Selvästi eniten ongelmia tulee kuitenkin irtisanomistilanteissa.
Teerimäen mukaan irtisanomisissa tapahtuu toisinaan ihan selviä virheitä tai lainvastaisuuksia.
– Jos toimitaan impulsiivisesti, suututaan ja potkaistaan työntekijä saman tien pihalle, eikä tuomioistuimessa irtisanomiselle löydy riittävää perustetta ja irtisanomisen todetaan olleen laiton, se tulee työnantajalle kalliiksi. Irtisanomisasia on esimiehen syytä osata sekä perusteiden että menettelyn osalta. Jos sitä ei hallita ja firma joutuu maksumieheksi, hyvin pian aletaan katsoa, kenenkä syytä kallis lasku olikaan.
Työpaikan vaikeat ongelmat
Ari Kiiras puuttui esityksessään työpaikan suuriin ongelmiin: kiusaamiseen, syrjintään ja häirintään. Teoriaa valottivat case-esimerkit.
– Esimiehellä on äärimmäisen tärkeä rooli henkisessä työsuojelussa. Kiusaaminen, syrjintä ja häirintä ovat henkilötason ongelmia, pelkällä oikeudella ei tapauksissa paljon pelata.
Kiusaamisen muodot voivat olla hyvinkin erilaisia, mutta yhteistä niille on, että käyttäytyminen on kielteistä ja se on jatkunut pitkään. Ongelmana on se, että eri ihmiset reagoivat samanlaisiin tilanteisiin hyvinkin eri tavalla. Ronski kielenkäyttö tai flirttailu voi jollekin olla kiusaamista, jollekin toiselle taas ei.
– Olennaista työpaikan henkisen hyvinvoinnin kannalta on, että vaikeat tilanteet otetaan heti käsittelyyn ja että niistä puhutaan avoimesti. Se juuri on esimiehen tehtävä. Jos asiat jäävät pitkiksi ajoiksi käsittelemättä, ongelmat kumuloituvat ja seuraukset ovat vakavia: koko työyhteisö kärsii, työ kärsii, tulos kärsii.
Avuksi esimiehille Kiiras kehotti hankkimaan aiheeseen liittyvää aineistoa, josta selviää, miten toimia, jos vaikeita tilanteita tulee.
Toisena aiheenaan Kiiras kävi läpi YT-lakiin tehtyjä uudistuksia.
– Aihe on ajankohtainen, koska laki tullee voimaan ensi vaiheessa 1.7. Lakiuudistus on muodoltaan selvempi kuin voimassaoleva laki. Uudistuksen tarkoituksena on painottaa todellista neuvottelua yhteistoimintatilanteissa. Lisäksi lain linjana on selvästi painottaa muita kuin irtisanomiseen liittyviä yhteistoimintaneuvotteluja. Nämä henkilöstön jatkuvaan kehittämiseen ja yhteistyöhön työnantajan kanssa liittyvät asiakokonaisuudet ovat jääneet taka-alalle nykylakia sovellettaessa, kertoi Kiiras.
– Lakiuudistuksessa ylempien toimihenkilöiden kannalta tärkeitä asioita ovat muun muassa irtisanomissuojaa nauttiva yhteistoimintaedustaja, uudet pakkokeinot ja hyvityksen verovapaus. Muutokset ovat kuitenkin kokonaisuudessaan pieniä vaikkakin suunta muutoksilla on oikea.
Tyytyväisiä kurssilaisia
Koulutusiltaan osallistunut Leena Linnainmaa (oik.) oli tyytyväinen illan antiin.
– On erittäin hyvä, että Lakimiesliitto järjestää näitä urakoulutustilaisuuksia. Tämän tyyppiseen koulutukseen olen oikein tyytyväinen, tämä vastasi odotuksiani, kertoi Linnainmaa ja totesi, ettei aikaisemmin ole vastaaviin tilaisuuksiin päässyt, mutta toivoo jatkossa osallistumisen onnistuvan.
– Kokonaisuus oli hyvä. Erityyppisiä asioita tuli käytyä läpi, myös ajankohtaista tietoa YT-lain uudistuksesta. Oli myös mukavaa, että kouluttajilla oli käytännön esimerkkejä. Ne tekivät tiedot eläviksi ja niistä saa paremmin mielikuvaa kuin pelkistä lakipykälistä.
– Meillä monilla juristiesimiehillä on juristialaisia ja siksi on hyvä, että tiedämme mahdollisimman hyvin näistä esille tulleista asioista. Tiedoista on varmasti hyötyä omassa työssäni ja myös silloin, kun puhuu muitten esimiesten kanssa. Esille tuli asioita, joita en ennestään tiennyt, ja muutenkin oli hyvä päivittää tietoja, totesi Linnainmaa, joka toimii apulaisjohtajana Keskuskauppakamarissa.
Sari Kotila (vas.) oli Turusta käymässä Helsingissä ja käytti tilaisuutta hyväkseen osallistumalla urakoulutusiltaan:
– Kurssi oli oikein hyvä. Huomenna on ensimmäinen päiväni tiiminvetäjänä, joten tämä ilta sopi hyvin tähän saumaan. Nyt esitystä kuunteli monestakin syystä eri korvalla, koska näitä asioita nyt tosiaan tarvitsen esimiehenä. Tuli päivitettyä se, mistä tietoa löytyy, ja se, mitä asioita ei ainakaan saa unohtaa.
– Mielenkiintoisinta oli kuulla kiusaamisesta ja häirinnästä; miten helposti isossa porukassa saattaa joutua silmätikuksi, jos ei pysty ihan samaan työpanokseen kuin muut. Tällaisiin asioihin osaa nyt itse paremmin kiinnittää huomiota.
