Mannerheimin Lastensuojeluliitto perustettiin 4.10.1920 kenraali Mannerheimin kotona Helsingin Mariankadulla. Kun perehtyy järjestön alkuaikojen historiaan, 16 perustajajäsenestä nousee ylitse muiden neljä nimeä: ylihoitaja Sophie Mannerheim, hovioikeuden auskultantti Erik Mandelin, lastenlääkäri Arvo Ylppö ja kenraali Mannerheim.
Heistä suurelle yleisölle ehkä tuntemattomimmaksi on jäänyt Erik Mandelin (1887–1953), jolla lastensuojelutyöhön perehtyneenä juristina on ollut ratkaiseva merkitys Mannerheimin Lastensuojeluliiton ensimmäisten vuosikymmenten toiminnassa ja kehityksessä.
Maaliskuussa 1918 Sophie Mannerheim kokosi työryhmän pohtimaan maamme lastensuojeluongelmia. Ryhmän kantavana voimana oli Erik Mandelin, joka toimi tuolloin kouluhallituksen lastensuojeluosaston lainoppineena kouluneuvoksena. Sophie Mannerheim ja Erik Mandelin esittelivät työryhmänsä suunnitelman Sophien veljelle, kenraali Mannerheimille. Suunnitelma oli hyvin laaja ja siihen sisältyi esimerkiksi neuvolaverkoston luominen ja erilaisten laitosten perustaminen.
Kenraali Mannerheim kuitenkin epäröi. Syyksi hän on maininnut muistelmissaan muun muassa suunnitelman laajuuden ja oman perehtymättömyytensä asiaan. Oleellisena sykäyksenä liiton perustamiselle on pidetty Arvo Ylpön mukaantuloa toimintaan.
Perustavan kokouksen jälkeen liiton kanslia perustettiin kenraali Mannerheimin kotiin ja sitä johti Erik Mandelin, joka oli valittu sekä liiton sihteeriksi että kansliapäälliköksi. Jälkimmäistä tointa hän hoiti kuolemaansa saakka.
Arvo Ylpöstä ja Erik Mandelinista tuli hyvä työpari, joka suunnitteli liitolle organisaation ja säännöt. Lastensuojeluliitto haluttiin ulottaa maan kaikkiin kuntiin. Erik Mandelin matkusti jatkuvasti osastoja perustamassa. Työ sujui hyvin, sillä vuoden 1921 lopussa oli perustettu jo 31 osastoa, joissa jäseniä oli yhteensä 9 000.
Mandelinin työtapoja kuvaa hyvin se, että jumalanpalveluksen jälkeen hän käveli kirkon kuoriin ja ilmoitti, että nyt perustetaan Lastensuojeluliiton paikallisosasto. Samalla hän kehotti niitä, jotka eivät ole asiasta kiinnostuneita, poistumaan. Harva kehtasi lähteä.
Mannerheimin ja Mandelinin yhteistyö sujui ilmeisen hyvin, sillä talvisodan aikana Mandelin toimi puolustusvoimain ylipäällikön sihteerinä. Muistelmissaan Mannerheim kertoo Erik Mandelinin olleen ”liiton uupumaton, toimelias kansliapäällikkö”.
Teksti Ritva Juntunen