MLL:n liittovaltuuston puheenjohtaja Kaija Kess Apua arjen töihin

Kuka on Kaija Kess

Syntynyt: 1961, Pori
Asuu: Hämeenlinnassa
Koulutus: Varatuomari, asianajaja
Nykyinen työ: Asianajaja, Asianajotoimisto Bützow Oy, 1.1.2009 alkaen osakas ja hallituksen jäsen.­ Erikoisalana työoikeus työnantajan näkökulmasta ja julkinen hankintaoikeus.
Luottamustehtävät: Mannerheimin Lastensuojeluliiton littovaltuuston puheenjohtaja 2009–2011, MLL:n Hämeen piirin puheenjohtaja, Kotineuvola Oy:n hallituksen jäsen ja Hämeen Lasten Säätiön varapuheenjohtaja, Hämeen kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja.
Perhe: Aviopuoliso, VT Matti Kess ja kolme poikaa sekä perhoskoira
Harrastukset: Lastensuojelu, maanpuolustus ja Suomen historia.

Lastensuojelua harrastuksenaan pitävä varatuomari Kaija Kess, 47, on tuore Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) liittovaltuuston puheenjohtaja. Kolmen pojan äiti on ollut mukana MLL:n toiminnassa jo vuodesta 1990 lähtien. Lisäksi Kess toimi vuosina 1994–1998 liiton lakimiehenä.

– Asianajajana lapsioikeuden puolelta minulle tulee hoidettavaksi vaikeita tapau­ksia kuten huoltoriitoja ja rikoksia, joissa lapsi on uhrina. Näiden asioiden hoitamisen koen sydämenasiakseni, Kess toteaa.

Kessin työsaralla on kuitenkin myös kaksi sellaista ammatillista painopistettä, jotka eivät liity lapsiin ja heidän asemaansa: julkiset hankinnat ja työoikeus työnantajan kannalta. Lisäksi hän kouluttaa asianajajaksi poikkeuksellisen paljon, eli kolmasosa hänen työstään on yritysten ja yhteisöjen kouluttamista.

Lasten asialla lapsesta lähtien

Kess kertoo ajautuneensa lasten asioiden pariin jo lapsuudessaan. Hänen äitinsä oli kätilö ja perhe asui terveystalossa, jonne heidän lisäkseen oli muuttanut myös terveyssisar perheineen.

– Näiden perheiden elämä pyöri lasten ja perheiden ympärillä. Vapaa-aikanaankin kätilö- ja terveyssisaräidit hoitivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton vapaaehtoistyötä. Itselleni ei lapsena koskaan valjennut, mikä osa oli äidin työtä ja mikä kuului harrastukseen.

– Olin itse mukana jopa äitiysvalmennuksessa omalla pienellä patjallani, Kess muistelee lapsuuttaan.

Ehkäisevä kodinhoito tarpeen

Kessin mukaan lasten asema Suomessa on kaksijakoinen.

– Osittain tilanne on erittäin hyvä, mutta meillä on yhteiskunnassa todella vakavia puutteita, joihin pitäisi nyt herätä.

Kessin mukaan lapsiperheille kohdistettu kotipalvelu on kutistettu lähes nollaan.

– Perheet saavat apua ainoastaan silloin, kun ovat jo joutuneet lastensuojelun piiriin. Tämä on aivan liian myöhäinen vaihe ja voi pahimmillaan johtaa lasten huostaanottoon.

Kessin mielestä ennaltaehkäisevä kotiapu voisi monissa tapauksissa pelastaa perheitä ajautumasta liian tiukille. Jo pelkkä siivous- tai ruoanlaittoapu voi auttaa vanhempia kriiseissä.

Luokkayhteisöt kunniaan

Kess on huolissaan myös luokkayhteisöjen murenemisesta koululaitoksessa.

– Miksi luokkayhteisöt on hajotettu aineoppimisen vuoksi? hän kysyy ja ­jatkaa:

– Minusta olisi tärkeää pitää luokkayhteisöt koossa ainakin murrosiän yli. Tänä aikana opitaan sosiaalisia taitoja ja tulemaan toimeen sellaistenkin henkilöiden kanssa, jotka eivät ole ystäviä.

Nykyisillä keinoilla ei kiusaamista saada Kessin mukaan kitkettyä pois.

– Nykyinen systeemi on siihen liian hajanainen, hän tarkentaa.

Hän muistuttaa, että pelkästään korjaaviin toimiin keskittyminen ei riitä, vaan perusasioita painottamalla voitaisiin ehkäistä esimerkiksi psykiatrisen hoidon tarpeen kasvua. Ennaltaehkäisy on pitkälti ollut kansalaisjärjestöjen sarkaa, ja Kess muistuttaa, että myös yhteiskunnan tulisi tarttua tähän työhön.

Kaija Kessin mielestä Suomessa ehdittiin tuudittautua siihen, että kaikki on hyvin eikä ennaltaehkäisevää työtä tarvita.

– Kaikki oli itsestään selvää eikä nähty, että ennaltaehkäiseminen vaatiikin panostuksia eli kouluterveydenhoitoa, hammashuoltoa ja lapsiperheiden kotipalvelua.

Hänestä onkin väärin, että yhteiskunnan järjestelmään otettuja, hyviä menetelmiä on ryhdytty rapauttamaan.

– On taas järjestöjen aika ryhtyä huutamaan ja tekemään. Välissä voidaan kuitenkin menettää monia ikäluokkia, eikä meillä ole pienenä maana varaa hukata yhtään ikäluokkaa, Kess sanoo.

Valtakunnallisuus voimavarana

MLL:n liittovaltuuston uutena puheenjohtajana Kess haluaa kehittää liiton toimintaa kahdesta näkökulmasta.

– Tavoitteena on säilyttää järjestön valtakunnallisuus. Se on meille valtava voimavara, hän toteaa ja mainitsee MLL:n toimivan Suomen jokaisessa kunnassa.

– Tämän ansiosta meillä on mahdollisuus toimia lähellä perheitä ja lapsia.

Myös MLL:n 30 vuotta sitten aloittama tukioppilastoiminta on levinnyt hyvin laajalle Suomessa.

– Tarkoituksena on saada tukioppilastoimintaa kattavasti myös lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin.

Lasten työturvallisuus kuntoon

– Viime lamasta meillä on surullisia kokemuksia siitä, miten pysyviä jälkiä se jätti lapsiperheisiin. Toivottavasti olemme nyt valmiimpia, Kess toteaa.

Hänen mukaansa valmiinaolo edellyttää sitä, että lasten ja perheiden hätä nähdään ja tunnistetaan.

Kessille tulee hoidettavaksi paljon vaikeita tapauksia esimerkiksi lasten huoltajuusriidoissa, jotka olisi voitu hoitaa myös ilman lakimiestä esimerkiksi sosiaalitoimessa.

– Sosiaalitoimen työvoiman vaje vaikuttaa tällä hetkellä niin, ettei perheitä ehditä neuvoa ja auttaa sovintovaiheessa. Työvoimapulan vuoksi asiat ohjataan käräjäoikeuteen. Käräjäoikeudessa asioita käsittelevät juristit, minkä vuoksi se ei ehkä ole luontevin paikka sovinnon hakuun. Onneksi yksittäiset asianajajat ja tuomarit kokevat hyvin tärkeäksi sovittelevan roolin.

Kaija Kess korostaa myös, että lasten fyysinen ja psyykkinen koskemattomuus on yksi ehdottoman tärkeistä asioista nyky-yhteiskunnassa.

– Lasten työturvallisuuteen tulisi suhtautua yhtä vakavasti kuin aikuisten työturvallisuuteen. Esimerkiksi homekoulujen ja koulukiusaamisen osalta näin ei valitettavasti ole käynyt.

Kess toteaa myös, että lapsiin kohdistuvien seksuaalirikostapausten määrä on huolestuttavasti kasvanut.

– Onko tämä seurausta yhteiskuntamme yliseksualisoitumisesta? Kess kysyy.

 

Suhteista ei enää hyötyä tarjouskilpailussa

Suomi sai kesällä 2007 uuden julkisia hankintoja koskevan lain, ja Kaija Kessin mukaan sekä hankintayksiköt että palvelujen tarjoajat ovat nyt reilun vuoden opetelleet lain soveltamista.

– Avoimuus on lisääntynyt huomattavasti, Kess toteaa.

– Valintakriteerien asettaminen on yhä vaikea asia, eli sen määrittäminen, mitä hankinnan kohteelta edellytetään.

Julkisia hankintoja tehdään kolmella eri kentällä: valtiossa, kunnissa ja seurakunnissa. Erityisesti kuntien ja seurakuntien hankintakentät ovat hyvin pirstaleisia.

– Tarjoajat, useimmiten pk-yritykset, ovat olleet eksyksissä, koska ne eivät kaikesta koulutuksesta huolimatta ole ymmärtäneet uutta menettelyä. Ne voivatkin pudota pois kilpailutuksesta puhtaasti tietämättömyyttään. Pk-yritykset eivät esimerkiksi seuraa HILMAa (hankintailmoitukset.fi).

Kaija Kess toteaa, että hänen työsarkansa julkisten hankintojen parissa on suurelta osalta koulutusta ja konsultointia. Tavoitteena on, ettei jouduta markkinaoikeuteen.

– Vähitellen aletaan herätä havaitsemaan, miten hyvä väline uusi menettely onkaan, mutta se edellyttää myös paljon työtä. Hankalinta on nimenomaan hyvän hankinnan määritteleminen.

Kess toteaa, että pk-yrityksissä on usein kiire, minkä vuoksi aina ei ehditä osallistua koulutuksiin. Lisäksi osa on suhtautunut asiaan liian huolettomasti, eikä ole ymmärtänyt, miten sitovia tarjouspyynnöt ja määräajat ovat.

– Vanhoilla suhteilla ei ole enää merkitystä. Joku on voinut tehdä tietylle kaupungille 20 vuotta rakennustöitä, mutta tämän lain jälkeen tällä ei ole enää mitään merkitystä. Tarjouspyyntöön pitää muiden lailla vastata. Kess muistuttaa.

– Monissa tilanteissa olen joutunut toteamaan yrittäjälle, ettei hän ole toiminut niin kuin tarjouspyynnössä vaaditaan ja on siksi pudonnut tarjousvertailusta pois. Markkinaoikeuteen meno ei enää auta.

 

Työpaikkakiusaaminen murentaa

Yksi työoikeuden tärkeistä ja isoista kysymyksistä tällä hetkellä on henkinen väkivalta työpaikalla eli työpaikkakiusaaminen. Vaativaa on jo sen määrittely, mitä työpaikkakiusaaminen on tai ei ole. Työpaikkakiusaamista on, kun työyhteisön jäsen on jatkuvan ja systemaattisen kielteisen, loukkaavan tai alistavan käytöksen kohteena ja hän ajautuu puolustuskyvyttömään asemaan tai häneen kohdistuu kielteisiä seuraamuksia.

– Meillä on olemassa selkeät säädökset, joita jokainen yritys tai yhteisö voi soveltaa itselleen. Niiden taustalla on työsopimuslain ja työturvallisuuslain normit. Tämä ei ole mitään pehmeää lainsäädäntöä, vaan psyykkisen työsuojelun säännöt ovat hyvin velvoittavia, Kaija Kess korostaa.

Nämä säännökset ovat syntyneet 2000-luvun uudistuneen työoikeuden vaikutuksesta, ja Kessin mukaan varsinkin vanhemmalle väelle henkisen työsuojelun painottaminen tulee usein yllätyksenä. Heidän ajatusmaailmansa muuttamisessa esimerkkien käyttö on osoittautunut hyväksi välineeksi. Myös työterveyshuollon ja työoikeusjuristin yhteistyö on hyvä yhdistelmä.

Kessin mukaan työpaikkakiusaamisen rajanvedossa olennaista on mieltää se, ettei esimiehelle kuuluva työnjohto-oikeus­ ole kiusaamista.

Kaija Kess uskoo, että työpaikkakiusaaminen on lisääntynyt sekä mies- että naisvaltaisilla työpaikoilla. Pahimmillaan se voi hänen mielestään johtaa mielenterveyden murentumiseen ja monen elämän rikkoutumiseen.

 

Ei saa käyttää keppihevosena

– Minusta työyhteisöissä tulisi kirkastaa työnantajan ja työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia. Pitää myös muistaa, että oikeudet ja velvollisuudet koskevat tasavertaisesti kaikkia, suosikkijärjestelmiä ei saa olla, Kess luettelee työpaikkakiusaamista ehkäiseviä keinoja.

Lisäksi hän korostaa asioista puhumisen merkitystä.

– Muistettava on, että kun kyse ei ole työpaikkakiusaamisesta, sitä ei myöskään saa käyttää keppihevosena. Esimerkiksi esimiestä vastustetaan tai toinen työntekijä pyritään savustamaan ulos väitteillä kiusaamisesta. Työpaikan henkinen väkivalta on niin vakava asia, ettei sitä saa käyttää väärin, Kess painottaa.

Kaija Kess kertoo nähneensä myös sitä, että työpaikan valtataistelu kanavoidaan väitteiksi työpaikkakiusaamisesta. Hänestä tämän ilmiön edessä on syytä vakavoitua ja eritellä tarkkaan, mistä ­oikein on kyse.

– Tyhjänpäiväinen väittäminen syö valtavasti työpaikan voimavaroja.

Kess ei usko, että työpaikan henkistä väkivaltaa pystytään koskaan kitkemään täysin, mutta sitä voidaan kuitenkin vähentää hyvillä vuorovaikutustaidoilla ja rehtiydellä.

– Esimiehiltä se vaatii sitä, että ilmiön mahdollisuus omalla työpaikalla myönnetään ja – jos on aihetta – asia selvitetään ja ryhdytään toimenpiteisiin.

– Ei pidä myöskään ylireagoida niin, että pelkkä väite kiusaamisesta leimaa kiusaajaksi väitetyn ja hänet tuomitaan jo pelkän väitteen perusteella.