MM-kisojen pykälämies

MM-kisojen pykälämies

Yleisurheilun MM-kisat täyttävät Helsingin Olympiastadionin elokuussa. Kisojen lakimiehellä André Noël Chakerilla on takanaan yli 70 sopimuksen savotta unohtumattomassa ”once in a lifetime” -projektissa.

Työkoneet jylläävät toukokuisella Helsingin Olympiastadionilla ehtiäkseen poistua hyvissä ajoin ennen elokuussa järjestettäviä yleisurheilun MM-kisoja. Kisat ovat vuoden suurin urheilutapahtuma maailmassa, ja niiden eteen on tehty tähän mennessä jo valtava työurakka eri tahoilla.

Stadionin katsomossa seisoo kuvattavana ymmärrettävästi melko uupunut mies. André Noël Chaker on Helsingin MM-kisahankkeen lakiasioiden johtaja, joka on paiskinut töitä kisojen eteen tiiviisti lähes kolme vuotta. H-hetken lähestyessä Chaker tekee 10–11-tuntisia päiviä, ja nyt perheeseen iski vielä kova flunssa.

Chaker ei kuitenkaan valita: hän on unelmatyössään. Urheilusta ja viihteestä kiinnostunut lakimies pääsee yhdistämään projektissa suurimmat intohimonsa. Kanadalaissyntyinen, erinomaista suomea puhuva Chaker työskentelee määräaikaisena Suomen Urheiluliitto SUL:n organisoiman kisahankkeen palveluksessa puheenjohtaja Ilkka Kanervan alaisuudessa.

Helsinki – yleisurheilun kehto

Taival kohti Helsingin MM-kisoja alkoi pitkästä hakuprosessista. Chaker oli ollut hakemassa Helsinkiin jo olympiakisoja 2006, jotka menivät sivu suun. Nyt matkaan lähdettiin entistä viisaampina. Moni yllättyi, kun MM-kisat myönnettiin Helsingille Nairobissa huhtikuussa 2002.

Chaker uskoo, että Suomen hyväksi luettiin maan pitkä yleisurheilutausta. Kansainvälisen yleisurheiluliiton presidentti Lamine Diack, joka itse on pituushypyn Ranskan mestari 1960-luvulta, on kertonut pitävänsä Suomea yhtenä yleisurheilun synnyinpaikoista.

– Ihmiset ovat täällä yleisurheilusta paljon innostuneempia kuin esimerkiksi Kanadassa, Chaker sanoo.

Vielä enemmän Chaker arvioi kuitenkin myöntämispäätökseen vaikuttaneen sen, että Helsinki saatiin näyttämään turvalliselta ja varmalta valinnalta. Lontoo veti loppuvaiheessa hakemuksensa pois. Tämä ja silloin vielä lähellä olleet New Yorkin terrori-iskut saivat pienen kaupungin, jossa oli vankka kokemus kisojen järjestämisestä ja suorituspaikat valmiina, näyttämään houkuttelevalta.

Hakemuksessa näytti hyvältä sekin muotoseikka, että järjestyksessä kymmenennet MM-kisat palaisivat synnyinkaupunkiinsa – ”from Helsinki to Helsinki”. Ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat pidettiin Helsingissä vuonna 1983.

Luvattiinko uusi katos?

MM-kisojen lakimiehen työn muodostaa ennen kaikkea mittava sopimussavotta. Chaker laskee vääntäneensä kaiken kaikkiaan yli 70 sopimusta erilaisten tahojen kanssa.

Mittavin sopimuksista on yli 100-sivuinen Event Organisation Agreement, jonka sopijapuolina ovat Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF, kisojen sponsorointia hoitava japanilainen mainosjätti Dentsu, SUL sekä Suomen opetusministeriö. Sopimuksessa luetellaan yksityiskohtaisesti kaikki järjestäjätahon velvollisuudet: vaaditut tilat, logistiikka ja muut käytännön järjestelyt, tavaramerkkiasiat, sponsorikäytännöt ja sadat muut yksityiskohdat. Mielenkiintoinen detalji on, että sopimus on tehty Monacon lain alla, koska IAAF:n päämaja sijaitsee siellä.

Sopimusta tehdessä syntyi pieni tulkintakiista siitä, oliko Suomi luvannut rakentaa Olympiastadionille uuden katon vai ei. Lopulta päädyttiin siihen, että kyseessä oli suunnitelma eikä varsinainen lupaus. Stadionille on nyt rakennettu pätkä uutta kattoa arkkitehdin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, mutta koko katsomoa ei ole katettu.

Sopimuksia on tehty iso kasa myös sponsoreiden ja eri alihankkijoiden kanssa catering-firmasta ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksesta lähtien. Sponsoreiden kanssa sovitaan hyvin tarkkaan näkyvyyden määrästä ja laadusta sekä kisatunnusten käyttöoikeuksista. Yksi kisajärjestäjän keskeisistä velvollisuuksista on ns. ambush-markkinoinnin torjuminen. Ambush tarkoittaa sitä, että yritys kahmii itselleen sovittua enemmän näkyvyyttä.

Sopimusten tekeminen on loputonta kahlaamista ja tarkistuksia, joiden päämääränä on mahdollisimman hyvä riskienhallinta. Urheilukisojen sopimuserimielisyydet ovat muualla maailmassa aiheuttaneet monia oikeusjuttuja. Edellisissä yleisurheilun MM-kisoissa Pariisissa vuonna 2003 kisajulisteessa esiintynyt nainen haastoi järjestäjät oikeuteen, koska hänen kuvaansa käytettiin hänen mielestään sovittua laajemmin. Tapauksen käsittely on yhä kesken. Jalkapallon MM-kisoissa Pariisissa 1998 järjestäjät saivat varoituksen ulkomaalaisia syrjivästä lipunmyyntijärjestelmästä.

Lakikouluun tai perinnöttömäksi

38-vuotias André Noël Chaker on kotoisin Kanadan Quebecista ranskankielisestä perheestä. Chaker kiittää lakimiesisänsä viisautta siinä, että hän pani poikansa englanninkieliseen kouluun. Kielitaidolle tuli käyttöä kansainvälisellä uralla.

Nuorena André harrasti innokkaasti jääkiekkoa ja musisointia. Bändihommat kehittyivät niin lupaavasti, että 18-vuotiaana hänen piti ratkaista, lähteäkö ensi vuodeksi pitkälle kiertueelle vai lakikouluun. Oikeastaan valinnan ratkaisi isä.

– Hän sanoi, että jos valitsen kiertueen, en ole enää hänen poikansa, Chaker muistelee.

Chaker suoritti tutkintonsa jälkeen oikeudet harjoittaa lakimiehen ammattia sekä Montrealin että New Yorkin tuomioistuimissa ja aloitti työt asianajajana Montrealissa vuonna 1991.

– Jo nuorena lakimiehenä minua kiinnostivat immateriaalioikeudet enemmän kuin esimerkiksi perintöasiat, Chaker kertoo.

Suomeen hän muutti vuonna 1992 liikuntatieteellisten järjestöjen kansainvälisen kattojärjestön ICCSPE:n pääsihteeriksi. Sen jälkeen ura on kulkenut mobiilimarkkinointifirma Mobicuksen toimitusjohtajuuden kautta takaisin urheilualalle. Kaikesta innostunut monitoimimies on myös kirjoittanut viisi julkaisua ja hankkinut mainetta musiikin saralta: hän julkaisi vuonna 1996 listahitiksi nousseen ranskankielisen version ”Elle” J. Karjalaisen hitistä Hän.

MM-kisojen jälkeen Chaker työskentelee vielä loppuvuoden konsulttina kisojen jälkiselvitysten ja sopimusten purkamisen parissa. Sitten hän suunnittelee ryhtyvänsä itsenäiseksi teknologia- ja urheilualan konsultiksi. Seuraavassa kirjassaan hän aikoo hyödyntää kisakokemustaan: opuksen työnimi on ”A Practical Legal Guide to Organising Large-Scale Sports Events”.

Doping ei huoleta

Muutamaa kuukautta ennen kisoja Chakerin pykälätaistelu on loppusuoralla. Muutama sopimus on vielä allekirjoittamatta. Sen jälkeen hän paneutuu sopimusten tulkintaan ja valvontaan sekä toiseen ”virkaansa” kisojen protokollapäällikkönä. Protokollapäällikkö huolehtii kaikista kutsuvieraiden palveluista. VIP-palveluihin on värvätty sata suomalaista, kielitaitoista vapaaehtoista.

Chaker kieltää olevansa huolissaan mistään kisojen järjestelyihin liittyvästä – hyvä tiimi hoitaa kuulemma homman kotiin. Sää häntä hieman jännittää, ja yleisesti hän toivoo, että kisoista jäisi kaikille hyvä maku suuhun.

Dopingistakaan Chaker ei ole huolissaan.

– Tärkeintä on, että on olemassa uskottava järjestelmä dopingin löytämiseen ja rankaisemiseen. Sitten olen huolissani, jos kisoissa on nolla doping-tapausta. Toisin kuin vielä Lahden kisojen aikaan, maailmalla on nyt uskottava anti-doping-järjestelmä, Chaker viittaa vuonna 2000 perustettuun WADA:an eli World Anti-Doping Agencyyn. Doping-asioiden kunniallinen hoito on järjestäjille tärkeää siksikin, että monet sponsorit ovat vaatineet sopimuksiinsa anti-doping-klausuuleita.

Chaker vakuuttelee kuulijoitaan vuolaasti siitä, että yleisurheilun MM-kisat kannattaa kokea nimenomaan paikan päällä.

– MM-kisat eivät tule enää meidän elinaikanamme Suomeen. On uskomaton suoritus, että ne yleensä saatiin samaan maahan toista kertaa. Seuraavan kerran Helsinki voi olla vuorossa yli sadan vuoden päästä, Chaker uskoo.

Kuka?

André Noël Chaker
s. 25.8.1966 Montréal, Kanada

Koulutus:
– BCL & LLB (Law) 1989, McGill University Montréal, Kanada
– Licence To Practice Law 1990, Quebec Bar, Montréal, Kanada
– Licence to Practice Law, 1991, New York Bar, New York State, USA
– Master of Business Administration, Helsingin kauppakorkeakoulu 2000

Työura:
– Asianajotoimisto Guy & Gilbert, Montreal, asianajaja 1991
– International Council of Sport Science and Physical Education ICSSPE, Jyväskylä, pääsihteeri 1992–1996
– European College of Sport Science, Jyväskylä, johtaja 1997–1999
– Helsinki 2006 -olympiakisahankkeen markkinointipäällikkö 1998–1999
– SportUp Group, johtaja 2000
– Mobicus Oy, toimitusjohtaja 2001–2003
– Helsinki 2005 MM-kisojen laki- ja protokolla-asioiden johtaja 2003–

Perhe: vaimo Hanna ja 1-vuotias tytär Alexandra

Harrastukset: kestävyyslajit (mm. maraton, triathlon), musiikki

Muuta: Opettanut Jyväskylän yliopistonliikuntatieteellisessä tiedekunnassa kansainvälistä urheilujuridiikkaa. Kirjoittanut viisi julkaisua urheilujuridiikasta, mobiilimarkkinoinnista ja pop-musiikista. Lakimiesliiton jäsen vuodesta 1994 ja Suomen kansalainen huhtikuusta 2005. Ylpeä molemmista statuksista.