Modernia ilmettä ja historiallisia kaikuja Oikeustalo avasi ovensa
Oikeustaloon ovat muuttaneet saman katon alle Helsingin käräjäoikeus, Helsingin kihlakunnan syyttäjävirasto ja Helsingin oikeusaputoimisto. Entiset toimitilat vanhassa oikeustalossa ja Tekesin talossa Pasilassa olivat käyneet pieniksi ja vanhanaikaisiksi. Saneeraushanketta alusta asti seurannut Helsingin käräjäoikeuden hallintojohtaja Antero Nuotto näkee myönteisen filosofisen arvon siinä, että vanha kiinteistö on herätetty uuteen kukoistukseen. – Rakennuksessa on osattu oivallisesti yhdistää uusi ja vanha. Vanhoja elementtejä kunnioittaen on luotu täysin modernit ja käyttäjiä nykyaikaisesti palvelevat tilat, Nuotto sanoo. – Saman katon alle muuttaminen helpottaa työntekoa, ja uskomme, että muuttaminen näin loisteliaisiin tiloihin luo jo itsessään uutta virtaa työntekijöihin. Myös uusi teknologia palvelee talon käyttäjiä entistä paremmin, Nuotto uskoo. Valoa kaikista suunnista Oikeustalo sijaitsee keskeisellä ja kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla meren äärellä ja keskustasta länteen johtavan valtaväylän varressa. Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema funktionalistinen Alkon tehdasrakennus valmistui vuonna 1940 ja sen laajennus vuonna 1956. Rakennus suojeltiin kaavamuutoksella vuonna 2002, ja Museoviraston määräykset ohjasivat keskeisesti uuden talon suunnittelua. Keskeinen muutos oli luonnonvalon tuominen 9-kerroksisen rakennuksen sisäosiin kahdella läpi talon ulottuvalla valokuilulla. Näin saatiin luonnonvalo talon sisäosissa oleviin toimistotiloihin. Talosta vietiin pois valtava määrä rakennusainesta, kun valoaukko puhkaistiin yhdeksän kerroksen läpi. Myös ulkoseiniin puhkaistiin uusia ikkuna-aukkoja julkisivun alkuperäistä ilmettä kunnioittaen. Sisätilojen ilmettä hallitsevat valkoiset pylväät, jotka kuuluvat alkuperäiseen rakennukseen ja seisovat entisillä paikoillaan. Niinpä esimerkiksi talon vihkisalissa seisoo pylväs mielenkiintoisesti keskellä huonetta. Uutta yhteisöllisyyttä? Oikeustalon asiakastilat sijaitsevat kerroksissa 1–5. Näissä kerroksissa on 34 pääkäsittelysalia sekä 30 valmistelusalia. Ensimmäisessä kerroksessa ovat asiakaspalvelupisteet, joista voi muun muassa hakea asiakirjoja. Oikeusaputoimisto sijaitsee rakennuksen matalassa osassa Porkkalankadun puolella, ja sinne on oma erillinen sisäänkäyntinsä. Istuntosaleissa on digitaalinen äänitysjärjestelmä ja niissä voidaan hyödyntää videoneuvottelutekniikkaa. Erilaisiin turvajärjestelyihin on kiinnitetty paljon huomiota. Yläkerroksissa 5–9 on käräjäoikeuden ja syyttäjänviraston toimistotiloja. Valokuilun puolella olevien huoneiden ulkoseinät ovat lasia, ja vaikutelma onkin melko akvaariomainen. Myös kaikkien huoneiden käytävän puoleiset seinät ovat osaksi lasia, joten valo kulkee läpi rakennuksen sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti. – Tämä on meidän talossamme aivan uutta kulttuuria, kun ennen on työskennelty pimeissä kopeissa. Aluksi voi olla jopa yllättävää nähdä monen työtoverinsa istuvan aivan vastapäätä. Uskon, että tämä läheisyys tuo uutta yhteisöllisyyden tuntua taloon, Antero Nuotto sanoo. Yläkerroksista avautuu värikkäät näköalat kantakaupunkiin, Lauttasaareen sekä Helsingin rantavesille. Kenties komeimmat näkymät on työhuoneessaan laamannilla, jonka ylimmän kerroksen kulmahuoneesta avautuu panoraama kahteen suuntaan. Oikeustalossa työskentelee sen valmistuttua noin 450 ihmistä. Mittava saneerausprojekti Oikeustalon saneerauksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy. Suomen suurimman saneerauskohteen budjetti on näillä näkymin noin 35–37 miljoonaa euroa. Rakennuksen omistaa Kapiteeli Oy, joka on vuokrannut sen lähes 30 vuoden sopimuksella. Kokemusta olemassa olevien rakennusten saneeraamisesta oikeustalokäyttöön on myös Turussa ja Tampereella. Turun oikeustalossa uudisrakennus on yhdistetty entiseen korkkitehtaaseen ja Tampereen oikeustalo toimii Tampellan entisellä teollisuusalueella ”Pleikerissä”, entisessä valkaisutalossa.
|