Useiden tutkimusten mukaan motivoituneet työntekijät lisäävät organisaation tuottavuutta, syvää oppimista, luovuutta ja innovaatiota sekä tuovat muita laajempaa näkökulmaa työhön. Työhönsä sitoutuneilla ja motivoituneilla ihmisillä on usein myös vähemmän sairauspoissaoloja.
Mitkä tekijät sitten motivoivat ihmisiä huippusuorituksiin työssään? Miten omaa motivaatiotaan voi itse ylläpitää tai kehittää?
– Tärkeintä on ymmärtää, että motivaatio on yksilöllistä. Älä siis oleta, että tiedät, mikä toista ihmistä motivoi. Sen sijaan kysele ja kuuntele, rekrytointiapua ja uravalmennusta tarjoavan Minjonin perustaja Satu Lappalainen sanoo.
Älä oleta, että tiedät, mikä toista ihmistä motivoi.
– Johto voi luoda avoimet puitteet keskustelulle ja mahdollistaa työarjen muokkaamisen kullekin työntekijälle sopivaksi. Jokaisen työntekijän vastuulla taas on tutkiskella itselle tärkeitä motivaation lähteitä ja kommunikoida näistä asioista myös työyhteisössä.
Motivaatio koostuu monesta palasta
Motivaatio on moniulotteinen käsite, jolle ei ole yhtä hyväksyttyä määritelmää. Lappalainen pitää hyvänä lähtökohtana amerikkalaisen psykologian professorin Steve Reissin kehittämää ja tieteellisesti validoitua motivaatioprofiilia, jolla mitataan 16:tta elämän perusmotiivia.
Lappalaisen mielestä motivaatio on pitkäkestoinen tunne siitä, että oma arki tuntuu omannäköiseltä ja energisoivalta. Kysymys kuuluu: mitkä tekijät juuri sinulla herättävät tämän tunteen?
Juristeille tyypillinen motivaation lähde on vahva halu oppia jatkuvasti uutta.
– Juristin työ vaatii jatkuvaa oman asiantuntijuuden kehittämistä ja syväluotaavaa uppoutumista. Juristeille tyypillinen motivaation lähde onkin vahva halu oppia jatkuvasti uutta. Heillä on usein myös hyvä paineensietokyky. Sisäsyntyinen halu menestyä ja saada arvostusta nousevat myös motivaatiotekijöinä vahvasti esiin, kun rekrytoimme juristeja.
– On tärkeää olla laajasti selvillä omista motivaation lähteistään. Halu menestyä ei vielä takaa, että nauttii esimerkiksi asianajajan työstä, Lappalainen muistuttaa.
On tärkeää olla laajasti selvillä omista motivaation lähteistään.
Omat ja kollegoiden motivaatiotekijät huomioon
Lappalaisen mukaan omien motivaatiotekijöiden arviointi ja työn sisältöön kohdistuvien odotusten pohtiminen kannattaa aloittaa ajoissa, jo ennen kuin intensiivinen työ imaisee mukaansa.
– On hyvä pohtia omia ajatuksiaan esimerkiksi työympäristöstä, tiimityöstä ja työn ja vapaa-ajan suhteesta. Kannattaa miettiä, millaisia hetkiä omaan arkeen haluaa ja millaisessa työpaikassa omille toiveille saisi mahdollisimman paljon vastakaikua. Keskitymme herkästi miettimään vain, mihin juridiikan osa-alueeseen haluamme erikoistua, mutta motivaatioon vaikuttaa niin moni muukin asia, Lappalainen sanoo.
Keskitymme herkästi miettimään vain, mihin juridiikan osa-alueeseen haluamme erikoistua, mutta motivaatioon vaikuttaa niin moni muukin asia.
Työyhteisö voi auttaa ja valmentaa työntekijää sanoittamaan omaa motivaatiotaan.
– ”Mikä sinua motivoi?” voi olla vaikea kysymys etenkin uran alkuvaiheessa. Sen sijaan kollegalta voi tiedustella, mikä on ollut töissä viimeaikainen huippuhetki. Mikä tästä teki erityisen hyvän? Mistä työtehtävästä olet ilahtunut? Onko jokin tehtävä tuntunut erityisen energiaa kuluttavalta?
Työtehtävien kanavointi ihmisten toiveiden tai luonteiden mukaan on myös resurssien tehokasta jakamista.
Jos motivaatiolle annetaan painoarvoa, työtehtäviä voi tuunata ja personoida tarpeen mukaan.
– Joku saa virtaa sosiaalisista hetkistä – voiko hänet laittaa asiakastapahtumaan minglaamaan? Toinen haluaa syventyä johonkin erikoisalueeseen – voiko hän kouluttaa sisäisesti kollegoita uudesta lainsäädännöstä? Jollekin tiivis yhdessätekeminen on tärkeää – voidaanko tiimien sisällä luoda työpareja halukkaille? Jos motivaatiolle annetaan painoarvoa, työtehtäviä voi tuunata ja personoida tarpeen mukaan. Ja innostuminen parantaa tutkitusti myös työsuorituksen laatua, Lappalainen kuvailee.
Koronan parempi puoli
Yrityksen johto luo esimerkillään yrityksen johtamisen kulttuurin ja vuorovaikutuskäytännöt.
– Juristeiksi kouluttautuu paljon huippusuorittajia, jotka eivät halua tunnustaa tekevänsä virheitä. Kaikki me kuitenkin teemme virheitä joskus. Jos yrityksen johto tai vanhemmat asiantuntijat kertovat omista kokemuksistaan ja vastoinkäymisistään, tulee tunne, että ollaan yhteisellä matkalla. Siihen saa mahtua myös yllätyksiä, Lappalainen kuvailee.
Lappalaisen mukaan kevään 2020 koronakriisillä on ollut yllättäviä myönteisiä vaikutuksia yritysten yhdessätekemisen kulttuuriin.
Vakavat neuvotteluhuoneet korvanneet kotitoimistot ovat rikkoneet ammatillista julkisivua, mikä on pelkästään inhimillistä ja tuonut joustoa vuorovaikutukseen.
– Korona on muuttanut työn arkea todella nopeasti. Se on ollut yhdistävä kokemus ja antanut myös aikaa miettiä ja rauhoittua. Vakavat neuvotteluhuoneet korvanneet kotitoimistot ovat rikkoneet ammatillista julkisivua, mikä on pelkästään inhimillistä ja tuonut joustoa vuorovaikutukseen, Lappalainen sanoo.
