Isän ja veljien tiukasti valvoma somalityttö haaveilee länsimaisesta elämänmenosta ja kyseenalaistaa uskontonsa. Villiä ja rikkinäistä elämää viettänyt kantasuomalainen nuori nainen etsii islamista rajoja ja rauhaa ja pukee ylleen niqabin. Molemmat kapinoivat perhettään vastaan, ja lukija säälii kumpaakin. Maahanmuuttajakodissa kurinpalautus on ankara, käännynnäinen on uskossaan tiukka ja levittää islamin autuutta muidenkin pelastamiseksi. Kun päinvastaisiin suuntiin kulkevien tyttöjen maailmat kohtaavat, mikään ei ole niin kuin ennen.
Teoksessaan Parvekejumalat Anja Snellman puolustaa naisten oikeuksia sen verran rajusti ja kärjistäen, ettei ole lainkaan yllättävää, jos joku muslimi pahoittaa mielensä ja kokee uskontonsa väärinymmärretyksi. Lukukokemus on rankka ja mietityttävä, paikoin ahdistavakin. Silti mielenkiintoinen.
Muslimitytöillä ja kulttuurien kohtaamisella on keskeinen rooli myös Leena Lehtolaisen uudessa Maria Kallio -dekkarissa Minne tytöt kadonneet, tosin tyttöjen oma ääni ei juuri kuulu, koska kolme heistä on kateissa ja yksi löytyy hangesta huiviinsa kuristettuna. Yhdestoista Maria Kallio -dekkari on taattua Lehtolaista.
Leena Lehtolainen, Minne tytöt kadonneet, Tammi
Anja Snellman, Parvekejumalat, Otava
Konnia kerrakseen
Harvalukuinen rikoksista kirjoittavien juristien joukko kasvoi, kun päätyönään Väestörekisterikeskusta johtava Hannu Luntiala päätti suunnata uusille alueille ja kirjoittaa rikosmysteerin. Juuri ilmestynyt Petri Vallin toinen elämä on kutkuttavasti ajassa, sillä päähenkilö on valeterapeutti. Huolella haudutettu teos on Luntialan neljäs, ja sen ensimmäinen luonnos kuulemma valmistui vähän ennen kuin valelääkärikohu meillä alkoi.
Avioliittoonsa turhautunut posteljooni törmää kirjattua kirjettä viedessään kuolleeseen mieheen, joka muistuttaa hämmästyttävästi häntä itseään. Kun paljastuu, että vainaja, seksuaaliterapeutti Petri Vall, on varakas ja viettää melko eristäytynyttä yksityiselämää, kiusaus käy liian suureksi. Niin seksuaaliterapeutti syntyy uudestaan, ja loppu on pelkkä järjestelykysymys. Tai niin posteljooni ainakin luulee.
Luntialan veikeä ja yllätyksellinen rikosromaani saanee tavalla tai toisella jatkoa, vaikka kirjailija ei suunnitelmiaan vielä paljasta. Hän nimittäin on sitä mieltä, että kaikissa meissä asuu pieni konna.
Toisen juristi-kirjailijan Taavi Soininvaaran uusi Pakonopeus jatkaa trillerisarjaa, jonka avausromaani Kriittinen tiheys ilmestyi viime vuonna. Päähenkilöt Leo Kara ja Kati Soisalo yrittävät päästä vaikutusvaltaisen ja hyvin salaisen Mundus Novus -järjestön jäljille, ja molemmilla on siihen myös hyvin henkilökohtainen syy. Ihmiskauppaa, terrori-iskuja ydinvoimalaan, laitonta aseteknologiaa. Eli taattua tiheätunnelmaista Soininvaaraa.
Hannu Luntiala, Petri Vallin toinen elämä, Tammi
Taavi Soininvaara, Pakonopeus, Otava
Vetävää amerikkalaista
Kulttihahmoksi noussut FBI:n erikoisagentti Pendergast seikkailee jälleen, nyt teoksessa Kuoleman asetelma. Kirjailijakaksikko Douglas Preston ja Lincoln Child punoo yhdessä niin häijyjä ja absurdeja käänteitä, että välillä hirvittää ja välillä naurattaa, kammottavan herkullisessa keitoksessa on tällä kertaa mukana intiaanihistoriaa, geenimuuntelua ja vaikka mitä.
Valtavien maissipeltojen keskellä sijaitsevasta kansasilaisesta pikkukaupungista alkaa löytyä mitä raaimmalla ja omituisimmalla tavalla surmattuja ihmisiä. Sarjamurhiin erikoistunut erikoisagentti on ymmällään ja pelkää pahinta. Koska yhteistyö paikkakunnan sheriffin kanssa kangertelee, Pendergast värvää kuskikseen paikkakunnan pahiksen, mustiin pukeutuvan teinitytön. Kukaan kaupungissa ei tunnu olevan turvassa, ja kauhu leviää.
Taidokas on myös Paul Austerin uuden romaanin juonilabyrintti. Näkymätön liikkuu ajassa vuodesta 1967 nykyaikaan. Nuori runoilijanalku tapaa juhlissa oudon ranskalaisparin, ja kohtaaminen mullistaa hänen koko elämänsä. Vahvaa psykologista kerrontaa.
Paul Auster, Näkymätön,
suomentanut Erkki Jukarainen, Tammi
Douglas Preston ja Lincoln Child, Kuoleman asetelma,
suomentanut Pekka Marjamäki, Gummerus
