Lakimiesliiton Kustannuksen ja Lakimiesliiton Koulutuksen uusi Must Know -palsta vastaa ajankohtaisiin kysymyksiin. Mistä nyt puhutaan? Mitä jokaisen juristin tulisi tietää? Päivitä tietosi ajan tasalle.
Tunnetko rakennusurakkaa käsittelevän normiston? Ovatko urakkasopimukset hallinnassasi? Rakennusurakkaan liittyy paljon tärkeitä juridisia kysymyksiä. Juuri ilmestyneen Urakkasopimukset-teoksen kirjoittajat avaavat niitä lukijoille.
Urakoitsija on viivästynyt urakkasuorituksessaan. Rakennuttaja vaatii sopimukseen viitaten laskennallisen viivästyssakon ylittävältä ajalta vahingonkorvausta urakoitsijan suoritusvastuuseen liittyen. Onko tämä sopimusehtojen mukaan mahdollista?
Rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa YSE 1998 on urakoitsijan viivästysvastuuta käsitelty 18 ja 25 §:ssä. Edellisen mukaan tilaajalla on oikeus saada urakoitsijalta viivästyssakkoa kultakin myöhästyneeltä työpäivältä 0,05 prosenttia arvonlisäverottomasta urakkahinnasta. Viivästyssakko lasketaan enintään 50 työpäivältä ja välitavoitteineen enintään 75 päivältä. Tämä vastuunrajoitus kuitenkin poistuu, mikäli urakoitsija on aiheuttanut viivästystilanteen tahallisuudella tai huolimattomuudella.
Urakoitsijan viivästysvastuu voi jatkua edellä mainitun ajan jälkeenkin YSE 25 §:ään sisältyvän yleisen vastuusäännöksen perusteella. Sen mukaan sopijapuoli on velvollinen korvaamaan toiselle sopijapuolelle aiheuttamansa vahingot. Edelleen todetaan, että vastuuseen viivästyksestä siltä ajalta, jolta on sovittu erillinen viivästyssakko, sovelletaan viivästyssakkoa koskevia määräyksiä.
YSE 25.3 §:n sanamuoto merkitsee sitä, että urakoitsijan viivästysvastuu on normaali osa urakoitsijan vastuuta ja että YSE 18 §:n tarkoittama vastuunrajoitus kohdistuu ainoastaan 18 §:n tarkoittamaan laskennalliseen aikaan (”siltä ajalta”). Tosin ehtoja on toisinkin tulkittu. Asiaa koskevien tulkintaerimielisyyksien eliminoimiseksi teoksessa, Urakkasopimukset – rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998, on esitetty sopimusehdon tarkistamiseksi toimintamalli, jota voi suositella käytettäväksi. Se vastaa viivästysvastuun laajuuden osalta myös eräissä muissa yleisissä sopimusehdoissa omaksuttua linjausta.
Antero Oksanen
VT, Johtava lakimies, Kuntaliitto
Miten urakoitsijan on esitettävä vaatimuksensa tilaajalle? Pitääkö vaatimuksista ilmoittaa työn aikana vai voidaanko ne esittää urakan päättyessä?
Kysymys on monitahoinen, koska rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa on useissa kohdissa erilaisia menettelytapamääräyksiä, jotka osin poikkeavat toisistaan. Muutostöiden osalta perusperiaatteena on, että urakoitsijan tulisi esittää työstä ja sen vaikutuksista tarjous ennen työn aloittamista (43 §). Lisätöiden osalta tätä ei ole erikseen todettu, mutta vaatimus työstä sopimisesta kirjallisesti ennen työn aloittamista sinänsä pitää sisällään sen, että tilaaja tulisi saattaa tietoiseksi urakoitsijan vaatimuksesta (46 §). Ehdot sisältävät myös lukuisia menettelytapamääräyksiä erilaisista työmaan häiriötilanteista (muun muassa 16, 19, ja 23 §). Edellä olevien lisäksi ehdoissa on erikseen määrätty vaatimusten esittämisestä urakkasuorituksen tarkastuksessa (70 §), vastaanottotarkastuksessa (71 §) ja taloudellisessa loppuselvityksessä (73 §).
Yleisperiaatteena on pidettävä, että vaatimukset esitetään yksilöityinä ja kirjallisesti tilaajalle työn aikana heti kun se on mahdollista. Näin varmistetaan se, että urakoitsija säilyttää oikeutensa tilaajaa kohtaan. Urakoitsija ottaa aina riskin jättäessään vaatimuksia esittämättä, tuodessaan ne neuvottelupöytään vasta myöhemmin tai sopiessaan asioista suullisesti. Tapauksesta riippuen menettelytavan noudattamatta jättämisestä ei kuitenkaan aina seuraa oikeuden menetystä, vaan tilanne arvioidaan sovellettavan menettelytapamääräyksen, osapuolten käytännön toiminnan ja tapauksen olosuhteiden perusteella. Tarkempia tietoja erityistilanteiden ja menettelytapojen osalta on löydettävissä Urakkasopimukset-kirjasta.
Ville Laine
OTL, asianajaja, Aaro Liuksiala & Co Oy
