Vuoden alusta yrittäjän sosiaaliturvaan on tullut jo joukko uudistuksia. Tämän lisäksi hankkeilla on uudistuksia, joilla pyritään tasaamaan palkansaajan ja yrittäjän välisiä sosiaaliturvan eroja. Lähtökohtaisesti ammatinharjoittaja ja yrittäjä on joutunut kustantamaan oman työttömyys- ja eläketurvansa pääosin itse. Palkansaajan osalta talkoisiin on osallistunut myös työnantaja, jolloin palkansaajan maksuosuudet ovat jääneet selvästi yrittäjää pienemmiksi. Tämä on koettu epäoikeudenmukaiseksi yrittäjien piirissä, koska merkittävä osa ammatinharjoittajista ja yrittäjistä ovat itsensä työllistäviä yksinyrittäjiä. Lisäksi yrittäjän puoliso ja muut perheenjäsenet voivat huomaamattaan joutua rinnastetuksi yrittäjään sosiaaliturvansa osalta.
Sosiaaliturvan rahoitukseen liittyvät vinoumat johtavat helposti siihen, että yrittäjä ei esimerkiksi vakuuta itseään työttömyyden varalta ja hänen eläketurvansa taso jää liian matalaksi. Myös työhyvinvointi, työterveyshuolto ja työssä jaksaminen jää usein hoitamatta. Työttömyysturvan osalta on hälyyttävää yrittäjien ansiosidonnaisen työttömyysturvan hankkineiden vähäinen määrä. Yrittäjien riski joutua työttömäksi on noin 6,6 prosenttia.
Yrittäjillä on kuitenkin järjestään palovakuutus, vaikka tulipalon riski on tilastollisesti vain noin 0,2–0,3 prosentin luokkaa.
Työttömyysturvaan muutoksia
Yrittäjien ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saannin edellytyksenä olevan työssäoloehdon pituus on vuoden 2010 alussa lyhentynyt 24 kuukaudesta 18 kuukauteen. Palkansaajakassasta yrityksen aloittamisen jälkeen heti yrittäjäkassaan siirtynyt saa hyväkseen 6 kuukauden hyvityksen työssäoloehtoon. Vertailun vuoksi palkansaajien työssäoloehto on laskenut vastaavasti 43 viikosta 34 viikkoon.
Yrittäjä katsotaan työttömäksi, kun hän on joko kokonaan lopettanut yritystoimintansa tai keskeyttänyt yritystoiminnan vähintään neljän kuukauden ajaksi. Jos yrityksessä työskentelee vain yrittäjän perheenjäseniä, voi päivärahaa saada myös sellainen alle 15 prosenttia yrityksestä omistava henkilö, jonka työ on loppunut yritystoiminnan pysyväisluonteisen heikkenemisen johdosta ja yritystoiminnasta henkilöä kohti saatava tulo ei ylitä tiettyä raja-arvoa (710 €/kk v. 2010). Jos perheenjäsenyrittäjältä, joka itse omistaa alle 15 prosenttia yrityksestä, loppuvat työt sen vuoksi, että yritys luopuu jostakin toimialastaan tai ulkoistaa jonkin toimintonsa, voidaan kyseinen perheenjäsenyrittäjä katsoa työttömäksi, vaikka yritys muutoin jatkaakin toimintaansa.
Perheyrityksessä työskenteleviin perheenjäseniin sovellettava, yrittäjään rinnastettava työttömyysturva voi tulla monelle yllätyksenä. YEL-vakuutetun lisäksi yrittäjien työttömyysturvan piiriin kuuluvat myös esimerkiksi perheyrityksessä (omistus yli 50 prosenttia) TyEL-vakuutetut yrityksessä työskentelevät, samaan talouteen kuuluvat perheenjäsenet, kuten avio- ja avopuoliso, lapset ja vanhemmat. Perheenjäsenille on voitu maksaa palkkaa ja heidät on vakuutettu palkansaajien työttömyyskassassa. Työttömyyden kohdatessa käykin ilmi, että heillä ei ole oikeutta palkansaajan ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Järjestelmää tuleekin kehittää tältä osin selkeämpään ja oikeudenmukaisempaan suuntaan.
AYT-kassan listalla on muun muassa seuraavat uudistushankkeet: Vuonna 2003 voimaan tullut lisäpäiväjärjestelmä tulee ulottaa palkansaajien lisäksi myös yrittäjiin. Yrittäjien ja palkansaajien ansiosidonnaisen työttymyysturvan rahoitus tulee saattaa lähemmäksi toisiaan. Tällä hetkellä yrittäjäkassan on maksettava omista varoistaan koko ansioetuuden ansio-osa, joka AYT-kassalla on noin 35–40 prosenttia ansiopäivärahasta. Palkansaajakassalla maksuosa on vain 5,5 prosenttia. Lisäksi AYT-kassa ajaa yrityksen lopettamisen yhteydessä saadun myyntivoittojaksotuksen poistamista.
Eläketurvan uudistukset
Yrittäjien eläkelain mukaan vakuutettavana henkilönä pidetään muun muassa yhtiössä johtavasssa asemassa työskentelevää osakeyhtiön osakasta, joka omistaa yksin tai yhdessä perheenjäsenten kanssa yli 50 prosenttia yhtiön osakekannasta. STM:n Yrittäjien sosiaaliturvan kehittämistä koskevassa muistiossa (STM 110–00/2008, annettu 3.11.2009) on esitetty omistusosuuden laskemista siten, että yrittäjäksi katsottaisiin myös johtavassa asemassa työskentelevä henkilö, joka omistaisi yksin vähintään 30 prosenttia yhtiön osakkeista. Esitys on herättänyt ristiriitaisia tuntoja. Muutos hämärryttäisi entisestään yrittäjämääritelmää ja se siirtäisi pienyrityksissä toimivia osaomistajia korkeamman omarahoituksen piiriin.
Sosiaalietuuksiin esitettyjä parannuksia
STM:n Yrittäjien sosiaaliturvan kehittämistä koskevassa työryhmämuistiossa esitetään myös selkeitä yrittäjän ja yrittäjän perheen sosiaalietuuksiin liittyviä parannuksia. Näitä ovat muun muassa yksityisen elinkeinonharjoittajan oikeus vähentää sairaan lapsen hoitokulut sekä omat liikunta- ja kulttuurisetelit verotuksessa. Oikeuteen osittaiseen päivärahaan ja sairauspäivärahajärjestelmään esitetään muutoksia. Vuorotteluvapaajärjestelmän ulottamista myös yrittäjiin on esitetty. Esitetyt muutokset lähentäisivät yrittäjien ja palkansaajien asemaa keskenään. Muutokset olisivat perusteltuja sekä yrittäjien oman hyvinvoinnin että kansantalouden kannalta.
Asianajaja Otso Nykänen on Lakimiesliiton yksityissektorin valiokunnan jäsen.
