L akimiesliitto teki tammi–helmikuun vaihteessa kyselytutkimuksen edellä mainituille oikeuslaitoksessa työskenteleville jäsenille. Kyselyyn vastasi yli 500 jäsentä. Lakimiesliitto halusi selvittää työajattomien jäsenten työhön käyttämää aikaa, työstä palautumista ja työmääriä. Kyselyn mukaan yli 95 prosentilla vastaajista työhön käyttämä aika ylittää valtion virastotyön työajan. Vastaajista joka toisella kuluu työtehtävien suorittamiseen 40–45 tuntia viikossa. Kyselyn työaikoja koskevat tulokset vastaavat melko pitkälti oikeusministeriön oikeuslaitoksen virkamiehille muutama vuosi sitten tekemän työaikakyselyn tuloksia. Lakimiesliitto pitää tuntimääriä liian suurina. Työtä on yksinkertaisesti liikaa resursseihin nähden.
– Lähes 70 prosenttia vastaajista ylittää työaikalain säännöllisen työajan rajan, toisin sanoen tekee ylityötä, ja jo tämän voisi ajatella muodostavan haitallisen kuormitustekijän, toteaa Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen lakimies, VT Vesa Ullakonoja.
– Noin 15 prosenttia vastaajista kertoo viikoittaiseksi työajakseen yli 49 tuntia ja silloin todennäköisesti liikutaan tuntimäärissä, jotka ylittävät työaikalakimme ja työaikadirektiivin ylityön enimmäismäärät, jatkaa Ullakonoja.
Peräti 87 prosenttia vastaajista ilmoitti, että työmäärän hallitsemisesta ja työstä palautumisesta huolehtii vain työntekijä itse. Vaikka työajattomien työaikaa ei ole määritelty, työnantajan tulee arvioida työhön sidonnaisuuden aiheuttama kokonaiskuormitus työturvallisuuslain mukaista selvitystyötä tehdessään.
– Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on tunnistettava ja arvioitava muun muassa työajoista johtuvat vaara- ja haittatekijät. Vastausten perusteella näyttää siltä, että tätä velvollisuutta ei työnantaja täytä, painottaa Ullakonoja.
Noin joka kymmenes vastaajista ilmoitti, että työtapoja on kehitetty ja työtehtäviä on tasattu. Esimiesasemassa olevien substanssityötä on vähennetty. Pieni osa vastaajista käyttää työajanseurantalaitteita. Muutamissa työpaikoissa on sovittu niin sanotun tunti-tunnista periaatteen käyttämisestä ja osa vastaajista voi pitää kokonaisia vapaapäiviä. Lakimiesliitto on äärimmäisen huolissaan tilanteesta. Näyttää siltä, että oikeusministeriön hallinnonalalla ei olla käytännössä ymmärretty sitä, että työturvallisuuslaki, erityisesti työturvallisuuslain 10 §, koskee myös esittelijöitä, oikeusavustajia, syyttäjiä, tuomareita ja vouteja.
Vastaajista 71 prosenttia ilmoitti, että työmäärä on ajoittain tai jatkuvasti liian suuri. Lakimiesliitto on pitkään tehnyt työtä sen eteen, että oikeuslaitoksen rahoitusongelmat ja aliresursointi saataisiin ratkaistua. Oikeusturvan tason ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää, että kaikilla oikeusturvaketjun keskeisillä toimijoilla eli tuomioistuimilla, syyttäjillä, voudeilla, poliisilla ja julkisessa oikeusavussa on riittävästi asiantuntijoita. Oikeuslaitoksen tehokkuuden kannalta tuomioistuinhallinnon perustaminen seuraavalla vaalikaudella olisi merkittävin uudistushanke oikeudenhoidossa.
Työnantajan velvollisuutena on huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.
– Tämän velvollisuuden täyttämisessä on tärkeää, että jollain tavalla työntekijöiden työaikoja (=työmäärää) seurataan ja huolehditaan tarvittavin toimenpitein siitä, että työmäärä ei kasva kohtuuttomaksi ja että työntekijät saavat riittävät lepoajat ja muuta tarvittavaa tukea työssään, korostaa Ullakonoja.
Lakimiesliitolla on nyt faktatietoa työajattomien työoloista, ja liitto on ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin. Kyselyn tulokset on toimitettu oikeusministeriölle. Oikeusministeriön kanssa on aloitettu keskustelut siitä, mitä keinoja tilanteen parantamiseksi on käytettävissä. Lakimiesliitto ja oikeusministeriö järjestävät yhdessä oikeuslaitoksen johdolle ja virkamiehille suunnatun muutosta ja työhyvinvointia käsittelevän seminaarin alkusyksystä. Kyselyn tulokset kokonaisuudessaan löytyvät Lakimiesliiton internet-sivuilta.
Teksti: Tarja Niemelä
