Myrskyvaroitus markkinoilla

Oikea lakimies tarjoaa räätälöityä palvelua. Kyseessä on aina yksittäisen ongelman ominaispiirteiden ymmärtäminen ja lainsäädännön soveltaminen juuri siihen tapaukseen.

Kukaan muu kuin lakimies ei käytännössä pysty neuvomaan laki­asioissa, sillä suunnistaminen lainsäädännön ja oikeuskäytännön tiheässä viidakossa edellyttää vuosien­ koulutusta ja kokemusta. Vai onko asia aina välttämättä näin?

Lakitoimialan pelurit keskittyvät hyvin omaan tekemiseensä. Kirjoitetaan tuomioita, palvellaan asiakkaita ja pyritään pitämään hyvää huolta kansalaisten oikeusturvasta. Aikaa riittää tämän lisäksi enintään oikeuskehityksen pakolliseen seuraamiseen, jolloin merkittävät kehitystrendit helposti jäävät huomaamatta.

Tässä artikkelisarjassa tarkastelen tiettyjä lakipalvelumarkkinoilla kansain­välisesti ilmeneviä kehitys­trendejä, joita suomalaisilla lakimiehillä ei ole varaa jättää huomiotta.

Seurakuntalaisten usko on koetuksella

Ensin täytyy ymmärtää miksi jotain on tapahtumassa.

Juristin jos jonkun pitäisi tiedostaa ja ymmärtää lainsäädäntöön, oikeuskäytäntöön ja näiden soveltamiseen liittyvät haasteet. Jura novit curia ­-periaate ei voi tällä menolla toteutua.­ Oikeussubjektit ovat jo osittain heittäneet pyyhkeensä kehiin ja suosiolla luopuneet lainsäädännön aktiivisesta noudattamisesta. Asia meni liian vaikeaksi ja kalliiksi. Oikeusturva on osittain illuusio.

Perinteisesti juristikunta on ­toiminut oikeusjärjestelmän papistona. Kunkin papin vakaumus perustuu omaan osaamiseen ja tulkintaan. Viestit seurakunnan jäsenille eroavat merkittävästi ja juristipapit riitelevät kovaäänisesti keskenään – maksua vastaan. Mutta juridiikka ei ole uskon asia vaan suljettu, looginen järjestelmä, josta pitäisi onnistua saamaan oikeita vastauksia nopeasti ja systemaattisesti.

Kolme kovaa syytä muutospaineeseen

Muutosten taustalla on muutama keskeinen tekijä. Ensinnäkin oikeus­järjestelmä on liian vaikeaselkoinen. Käyttäisitkö esimerkiksi tietokonetta, jonka käyttöjärjestelmän hallinta edellyttäisi tuhansien sivujen manuaalin ymmärtämisen? Sitä tuotetta kukaan ei ostaisi.

Toisekseen lakipalvelujen ostaminen, viranomaisilla asioiminen tai oikeudenkäyntiin ryhtyminen antaa aina aihetta suureen epätietoisuuteen lopputuloksesta, mikä suuresti johtuu inhimillisestä tekijästä.

Kolmanneksi lakiasioiden huomi­oi­minen ja käsittely ovat yksinkertaisesti­ liian kalliita. Voidaan myös puhua ­kustannustehokkuudesta.

Yksi suurimmista käytännön haasteista on se, että oikeussubjektit eivät ymmärrä, milloin jotain pitäisi ottaa huomioon saatikka mitä tuolloin pitäisi tehdä. Ja tähän ei ole olemassa mitään hyvää ratkaisua. Vielä.

Piilevä potentiaali jää konservatismin jalkoihin

Mitä muut edellä, sitä juristi perässä – tämän toteaminen ei ilahduta, mutta tuntuu perustellulta. Vilkaistaan ensin lyhyesti mitä kehitystä joillakin muilla toimialoilla on tapahtunut.

Kirjanpito ja yritysten talous­asioiden käsittely on kokonaan sähköistynyt. Pienikin yritys voi hoitaa ­kirjanpitonsa itse tai ostaa palveluna pilkkahintaan. IT-sovellusten kehitys on niin nopeaa, että kukaan meistä ei pysy perässä.

Teollisuudessa on jo kauan sovellettu tekoälyä ja koneet korvaavat ihmistä yhä useammassa prosessissa. Tavoitteena on aina tuottaa entistä nopeammin, halvemmin ja/tai ­laadukkaammin. Tätä kehitystä ei ole vielä nähty lakipalveluissa, tuomio­istuimissa, viranomaismenettelyssä eikä edes yliopistojen oikeustieteellisissä tiedekunnissa.

Juristi on keskimäärin konservatiivinen eikä lähtökohtaisesti pidä muutoksista. Tästä syystä muut toimijat ovat heränneet ja huomanneet lakipalvelutoimialan merkittävän piilevän potentiaalin. Liike-elämässä ei kunnioi­teta kiltoja tai pyrkimyksiä mono­polisoida toimialoja. Tämä oivallus on aiheuttanut paljon kansainvälistä liikehdintää – kun Suomessa ­asiasta tuskin edes vielä keskustellaan.

Kysyntä ja tarjonta eivät tällä hetkellä kohtaa. Kuilu näiden välillä on suuri, joten ennakoitavissa oleva muutos voi olla merkittävä. Voidaan jopa puhua orastavasta murroksesta.

Voidaan puhua myös valtavasta piilevästä kysynnästä – ja samalla isosta piilevästä tarjonnasta, sillä laki­miehille tässä on myös mahdollisuus: jos tarjonnan muokkaamisessa onnistutaan siten, että yritykset ja yksityishenkilöt pystyvät kätevästi ja kustannustehokkaasti huolehtimaan lakiasioistaan, laki­palveluiden kokonaiskysyntä tulee nousemaan merkittävästi. Tämä edellyttää uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä ja luopumista vanhoista tuotanto­malleista.

Perinteisesti lakimiehet ovat ­tarjonneet asiakkailleen räätälöityä­ palvelua. Palvelu voi lisäksi olla ainakin­ seuraavanlaista: standardisoitua, systematisoitua, tuotteistettua ja massatuotettua.

Edellä mainitut palvelumallit edustavat tuottavuuden nostamista joko standardisoimalla tai luomalla tehokkaampia prosesseja ja työkaluja joko juridiikan tuotannossa tai suoraan asiakasrajapinnassa.

Muutospaineista yleisesti

Tärkeimmät muutospaineet kohdistuvat lähinnä seuraaviin tekijöihin: Asiakkaat haluavat siirtyä tuntipalkkioista kiinteään hinnoitteluun tai vielä mieluummin arvopohjaiseen laskutukseen. Tuntipalkkio on epä­varmuustekijä ja kannustaa teoriassa käyttämään enemmän aikaa. Kiinteä palkkio puolestaan kannustaa tekemään hyvää työtä mahdollisimman nopeasti.

Laadusta ei voida tinkiä, kun ­riskinä on asiakkuuden menettäminen.­ Puhutaan tuottavuudesta. Lisääntyvä hintapaine painaa myös kiinteitä ja muita vaihtoehtoisia hintoja alaspäin ja pakottaa toimijoita nostamaan omaa tuottavuuttaan.

Moni juridinen asia hoituu riittävän hyvin vakioehdoilla eikä edellytä räätälöintiä. Lakimieskunta on tähän asti uskotellut muulle maailmalle, että jokainen tarvitsee oman räätälöidyn tuotteensa. Mutta usein riittävän hyvä on erinomainen vaihtoehto. Taiteesta ei haluta maksaa. Asiakkaille tuotteistettu palvelu voi siis olla parempi ­ratkaisu kuin räätälöity neuvonanto.

Ihmistyö on kallista. Kaikki mahdollinen halutaan automatisoida. Lakipuolella tekniset apuvälineet tekevät vahvasti tuloaan. Pidemmällä aikavälillä tekoälyllä varustetut sovellukset tulevat takuulla korvaamaan osan tämän päivän lakimiestyöstä. Alhaisen tuottavuuden manuaalinen työ halutaan korvata korkean tuottavuuden työkaluilla.

Asiakas haluaa korvata yksittäisen lakimiehen neuvonannon laajemmilla tietojärjestelmillä, joiden laatimiseen, kehittämiseen ja ylläpitämiseen osallistuu laaja ryhmä osaajia. Yhteinen osaaminen on ylivoimainen verrattuna yhden ihmisen osaamiseen. Puhutaan crowdsourcingista. Lakipalveluissa mikään ei estä laki­miehiä yhdessä jopa muiden kanssa kehittämästä ja kaupallistamasta tuotteita ja palveluja.

Asiakkaat eivät halua maksaa jo kertaalleen laskutetusta työstä. Asiak­kaille – ja miksi ei myös tuottajille – voi syntyä houkutus julkaista tehty tuotos muidenkin käyttäjien hyödynnettäväksi. Katsokaa tältä osin esimerkiksi www.docracy.com – erinomainen esimerkki lakipalvelujen tulevaisuudesta.

Kirjoittaja on Fondian lakimies, joka lakipalvelujen tuottamisen ohessa kehittää uusia liikeideoita, palveluja ja tuotteita ja sitä varten seuraa lakimarkkinoiden kansainvälistä kehitystä.