Etätyö mahdollistaa paljon hyvää, kertoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen. Vaihtelu etä- ja läsnätyön välillä on tuonut helpotusta arjen pyörittämiseen ja eri elämäntilanteisiin. Tietyissä tehtävissä työn tekeminenkin voi tuntua helpommalta, sillä tarkkuutta vaativan tekstin lukeminen tai pitkän vastauksen kirjoittaminen asiakkaalle voi sujua parhaiten omassa rauhassa.
Hyvinvointimme kannalta olisi tärkeää, että työ vaatii meiltä sopivasti, pääsemme oppimaan uutta ja koemme työmme merkitykselliseksi.
Etätyö on voinut lisätä työntekijöiden kokemusta itsenäisyydestä ja oman työn hallinnasta. Sen on lisäksi havaittu olevan yhteydessä vähäisempään krooniseen työväsymykseen. Työpäiviä on mahdollista säädellä aiempaa helpommin, ja työn määrä koetaan liialliseksi entistä harvemmin.
– Hyvinvointimme kannalta olisi tärkeää, että työ vaatii meiltä sopivasti, pääsemme oppimaan uutta ja koemme työmme merkitykselliseksi. On riittävästi haastetta ja pääsemme onnistumaan muiden kanssa. Samalla työtä ei saa olla liikaa, vaan keskeistä on juuri hallinnan tunne, Kaltiainen muistuttaa.
Huomiota tiedonkulkuun ja työkaverisuhteisiin
Samalla etätyö asettaa tekijälle ja työyhteisölle uudenlaisia vaatimuksia. Ne kannattaa huomioida erityisesti silloin, kun etänä ollaan paljon. Fyysinen siirtymä työpaikalle jää puuttumaan, jolloin työn ja vapaa-ajan raja voi tuntua epäselvemmältä. Pitkällä aikavälillä myös yhteisöllisyys ja tiedon kulku saattavat kärsiä, jos suuri osa kommunikoinnista jää pois eikä korvaavia viestinnän tapoja käytetä riittävästi.
Paljon etätyötä tekevä voi myös tuntea tylsistyvänsä työssä. Pahimmillaan työ tuntuu typistyvän vain tehtäväsuoritukseksi, varsinkin jos työympäristö yksinkertaistuu liikaa ja vuorovaikutus katoaa kokonaan.
Itsenäisyyden vastapainoksi etätyö vaatiikin työntekijältä enemmän itsensä johtamista ja aktiivisuutta suhteessa muihin. Etänä kun puuttuu mahdollisuus ohimennen juttelemiseen ja asioiden kysyminen vaatii aina yhteydenottoa.
Itsenäisyyden vastapainoksi etätyö vaatii työntekijältä enemmän itsensä johtamista ja aktiivisuutta suhteessa muihin.
– Ihmisen rooli ja kokonaismerkitys työpaikalla on laajempi kuin vain se, että hän suorittaa oman, itselleen rajatun tehtävän. Kokonaisuus syntyy myös siitä, kuinka hän kommunikoi toisten kanssa ja auttaa muita sekä millaista hänen luovuutensa ja ideointinsa on, Kaltiainen sanoo.
Yhteisöstä saa tukea myös etänä
Mikä sitten olisi sopiva rytmi etä- ja läsnätyön välille? Yleispätevää reseptiä ei ole, sillä juristit työskentelevät vaihtelevissa tehtävissä ja hyvin erityyppisissä organisaatioissa. Monen työnkuva on hyvin itsenäinen, ja esimerkiksi yksinyrittäjän tilanne on jo lähtökohtaisesti erilainen kuin suuremman työyhteisön jäsenellä.
Itselle parasta rytmiä voi tutkia vaikkapa työn tuunaamisen eli omien tarpeiden reflektoinnin kautta pohtimalla, mikä työnteossa toimii, mitä kaipaisi lisää ja miten tähän voisi pyrkiä.
– Tarpeiden tunnistaminen vaatii reflektiota ja sitä kautta tulevaa itsetuntemusta. Toinen askel on se, että sanoo ääneen, mitä tarvitsee, Kaltiainen sanoo.
Kaltiainen kehottaa muistamaan työyhteisön nuoremmat kollegat, jotka ovat kenties vielä työuransa alkutaipaleella, ja uudet työntekijät. He voivat erityisesti arvostaa hiljaista tietoa, muilta oppimista, verkostoitumista ja niiden näiden juttelua. Innostus ja muut positiiviset tunteetkin tarttuvat helpommin livenä.
Tutkija kannustaa ottamaan tavaksi yhteisten toimistopäivien tai lyhyempien tapaamisten sopimisen joko etänä tai kasvokkain aina aikataulujen salliessa.
Ei jäädä tuntemattomiksi toisillemme etätöissäkään.
Vaikka etätyön parhaiden puolien poimimiseen voi vaikuttaa paljon itse, tarvitaan myös johtajilta ja erityisesti lähijohtajilta aktiivisuutta, kuulumisten kysymistä ja ohjauksen tarjoamista. Jos perinteiset Teams-kahvit eivät tunnu luontevilta, vapaamuotoisen keskustelun voi tuoda myös muiden asioiden ympärille ja tietoisesti osaksi muita tapaamisia. Jos esimerkiksi kokouksissa on tapana käyttää asialistoja, voi kuulumisten kysymisen hyvin laittaa sinne.
Kaltiainen korostaa aktiivisen ja avoimen keskustelukulttuurin tärkeyttä sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Sillä rakennetaan luottamusta, jolloin uskalletaan kertoa tarvittaessa myös hankalista tilanteista.
– Tarvitsemme kulttuurin, jossa omista tarpeista on turvallista puhua. Ei jäädä tuntemattomiksi toisillemme etätöissäkään, Kaltiainen muistuttaa.
Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen puhui etätyön eri puolista Juristiliiton Työ ja oikeus -forumissa 9.10.2024.
