Näytön paikka

 

Lakimies­uutisiin kiiri marras­kuun lopussa tieto kansain­­välisen rikostuomio­­­­­­is­tuimen uuden pääsyyttäjän Fa­­tou­ Bensoudan vierailusta Suomessa. Hänen haastattelunsa olisi saatava.

Bensouda nousi kymmenen vuotta täyttäneen ICC:n pääsyyttäjän paikalle viime kesäkuussa toimittuaan apulais­syyttäjän virassa vuodesta 2004. Ensimmäinen pääsyyttäjä ja Bensoudan edeltäjä Louis Moreno Ocampo oli värikäs hahmo ja rauhallisena pidetyn Bensoudan vastakohta. Hän ehtikin saada kautensa aikana osakseen runsaasti kritiikkiä. Nyt Bensoudaan päin katsottiin toiveikkaasti.

Tuomioistuimena ICC on riippuvainen valtioiden yhteistyöhaluista ja -kyvyistä, mutta sitä on kritisoitu puolueellisena, imperialistisena ja Afrikka-vastaisena. Bensouda ei perinyt siis Moreno Ocampolta helppoa pestiä.

Odotuksia uuden pääsyyttäjän harteille on ehditty ladata paljon.

Guardian-lehden toimittaja Afua Hirsch kiteytti Bensoudaan kohdistuvan paineen kesäkuussa listaamalla viisi asiaa, jotka tämän pitäisi uutena pääsyyttäjänä saada aikaan: rakentaa paremmat suhteet Afrikan valtioihin, tutkia tapauksia ja nostaa syytteitä myös muissa maanosissa, lisätä avoimuutta ICC:n toiminnassa sekä parantaa todistajainsuojaa ja tutkintatekniikoita.

Kuka sitten oikein on Fatou Bensouda, ja pystyykö hän vastaamaan odotuksiin?

 

Ulkoministeriön kanssa saatiin marraskuisena perjantaina sovittua Bensoudan haastatteluaika seuraavan viikon keskiviikolle. Aikaa Lakimies­uutiset saisi 45 minuuttia. Alkoi vimmattu toimittajan etsintä juttua varten.

Maanantaina Lakimiesuutiset sai vahvistettua tekijät, ja näytti siltä, että juttu onnistuisi.

Tiistaina Bensoudalla oli luento Kansainvälinen rikostuomioistuin 10 vuotta -seminaarissa. Samana päivänä selvisi, ettei keskiviikkoinen hastatteluaika mahdollisesti onnistuisikaan Bensoudan aikataulun takia. Toimittaja ei enää ehtinyt seminaariin paikalle, mutta kuvaaja ryntäsi matkaan ja onnistui saamaan syyttäjän sivuun potrettia varten. Aikaa kuvien ottamiseen annettiin minuutti.

Puhe toimitettiin onneksi luettavaksi jälkikäteen. Tilaisuudessa Bensouda puhui ICC:stä ylpeänä: kymmenessä vuodessa on rakennettu toimiva ja tunnustettu instituutio, jonka ensimmäinen tuomio on saatu keväällä. Hän kiitteli Suomea yhteistyöstä ja korosti ICC:n itsenäistä asemaa YK:n turvallisuusneuvoston politiikasta.

Sitten keskiviikoksi sovittu haastatteluaika peruuntui. Viikon ajan toimittaja yritti tavoitella Bensoudaa puhelin­haastattelua varten vain kuullakseen Haagista, ettei haastattelua ehdittäisi sovittamaan syyttäjän aikatauluihin.

Fatou Bensouda on kuitenkin liian mielenkiintoinen henkilö, jotta jutun olisi voinut jättää tekemättä. Päätimme kysyä muilta, mitä mieltä hänestä ollaan.

 

Kaksi ominaisuutta, jotka varmastikin ­määrittävät Bensoudan työtä suuresti: se, että hän on afrikkalainen, ja se, että kiinnostus naisten oikeuksiin ohjasi hänet valitsemalleen uralle.

Kun uutta pääsyyttäjää valittiin, oli selvää, että Bensouda valittiin tehtävään nimenomaan Afrikan edustajana. Nigeriassa kouluttautunut Bensouda on ehtinyt kerätä työkokemusta muun muassa kotimaansa Gambian oikeusministerinä ja Ruanda-tuomio­istuimen neuvonantajana.

Toiveet suhteiden rakentamisesta Afrikan valtioihin olivat korkealla. Koska kaikki syytteet ovat tähän mennessä koskeneet Afrikassa tapahtuneita rikoksia, oli selvää, ettei ICC voisi toimia, elleivät tämän maanosan valtiot näkisi tuomioistuinta legitiiminä. Uuden syyttäjän toivottiin tuovan uskottavuutta ICC:n toiminnalle.

Bensouda on myös profiloitunut naisten oikeuksien puolestapuhujana. Hän on lisäksi ollut mukana Vaginamonologien kirjoittajan Eve Enslerin One Billion Rising -kampanjassa, joka taistelee naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

Bensouda on kertonut joutuneensa nuorena näkemään naisiin kohdistunutta väkivaltaa. Time-lehdelle kesäkuussa antamassaan haastattelussa hän kertoo lapsena katsoneensa avuttomana vierestä, kun aviomies hakkasi erästä hänen sukulaisnaistaan. Nuori Fatou vei naista viikoittain sairaalaan, mutta yhteisö ja viranomaiset kieltäytyivät puuttumasta tilanteeseen.

”Olin hyvin, hyvin vihainen siitä”, Bensouda sanoi Timen haastattelussa.

Hän päätti pyhittää elämänsä laille ja kävi jo nuorena paikallisessa tuomioistuimessa seuraamassa istuntoja. Naisnäkökulmaa hänen uskotaan tuovan myös nykyiseen tehtäväänsä.

 

Puhelimitse tavoittamamme Elisabeth Rehn on hyvin vaikuttunut uudesta pääsyyttäjästä ja uskoo, että Bensouda tulee nostamaan aktiivisesti esiin esimerkiksi raiskauksen sodankäynnin strategiana.

ICC:n uhrirahaston johtokunnassa istuva Rehn kertoo pettyneensä ICC:n ensimmäiseen tuomioon. Kongolainen kapinallis­johtaja Thomas Lubanga tuomittiin 14 vuodeksi vankeuteen sotarikoksista, mutta Rehn kertoo, että hänelle ja monelle muulle tuli pettymyksenä se, että Lubangan tuomiossa oltiin yksilöity lapsisotilaiden käyttö, mutta ei sitä, että osa heistä oli tyttöjä, jotka joutuivat raiskauksen uhreiksi.

– Seuraavissa syytteissä on onneksi mainittu seksuaalinen väivalta sodan strategiana. Ja Bensouda on nimenomaan nostanut tätä esiin.

Uhrirahaston edustajana Rehn kiinnittää huomiota uhreista huolehtimiseen. Hän on sitä mieltä, ettei oikeudenkäynneissä useinkaan kiinnitetä tarvittavaa huomiota uhrien ja todistajien asemaan, mutta uskoo, että Bensouda suhtautuu asiaan vakavasti.

– Hän on aidosti kiinnostunut uhreista. Tuomioistuimessa ei ole kyse vain roistojen telkeämisestä vaan myös uhrien tilanteen huomioimisesta jälkeenpäin.

Suomen seminaarissa marraskuussa Bensouda myös myönsi tämän kysyttäessä.

– Bensouda vastasi, että hänen mielestään todistajien suojelu on liian heikkoa, mutta hän ei kritisoinut ketään, Rehn kertoo.

Rehn muistuttaa, että todistajainsuojelu on keskeistä varsinkin tämän tyyppisissä oikeusprosesseissa.

– Mitä teet todistajilla, jos he joutuvat sanomisistaan vaikeuksiin?

 

Edeltäjästään Bensouda eroaa fokukseltaan ja taustaltaan, ja häntä pidetään myös luonteeltaan diplomaattisempana kuin räväkkää Louis Moreno Ocampoa.

Tavoitan kansainvälisen oikeuden professorin Martti Koskenniemen Helsingin yliopistosta kommentoimaan Bensoudan valintaa puhelimitse. Hän on samaa mieltä uuden syyttäjän piirteistä.

– Moreno Ocampo oli tavattoman kiistanalainen henkilö. Minusta häneen kohdistui kritiikkiä aiheesta. Hän toimi epädiplomaattisesti.

Entä onko Koskenniemi samaa mieltä siitä, että Bensouda olisi suosittu oikeastaan osittain myös sen takia, että hän ei ole Moreno Ocampo? Koskenniemi myöntää tämän olevan mahdollista.

Suhteet esimerkiksi afrikkalaisiin eivät olleet Moreno Ocampon vahva puoli. Hän sai hiljattain rajua kritiikkiä osakseen muun muassa kenialaiselta professorilta Githu Muigailta. YK:n erikoisraportoijanakin toiminut Muigai nimitettiin Kenian presidentin lainopilliseksi neuvonantajaksi ICC:n päätettyä syytteiden nostamisesta vuoden 2008 vaalien aikana väkivallan lietsomisesta kuutta kenialaista vastaan. Muigai kritisoi lokakuussa Moreno Ocampon tyyliä puhuessaan Nürnbergissä vaalimellakoiden jälkeisestä oikeusprosessista.

”Ammattimaisen dialogin ylläpitäminen ensimmäisen syyttäjän kanssa oli mahdotonta”, siteeraa kenialainen CapitalFM-verkkolehti Muigaita. ”Syyttäjä oli mielestäni holhoava, epäkohtelias ja epäkunnioittava.”

Muigai myös epäili Moreno Ocampon käyttäneen Kenian tilannetta oman profiilinsa nostamiseen – ja kiitteli Bensoudaa erilaisesta lähestymistavasta ja suhteiden parantumisesta.

 

Oliko Moreno Ocampo siis täysi katastrofi? Osa häneen kohdistuneesta kritiikistä on Elisabeth Rehnistä epäreilua. Mutta Rehn uskoo Bensoudan tuovan ICC:lle uskottavuutta.

– He ovat niin erilaisia. Moreno Ocampo oli itsevarma – hän rakasti mediaa ja teki instituutiota tunnetuksi. Hän oli varmasti oikea henkilö ensimmäisenä syyttäjänä, koska hän sai runsaasti näkyvyyttä ICC:lle, vaikka joskus se kääntyikin häntä vastaan. Koska hän oli jatkuvasti fokuksessa, hänestä myös keksittiin juttuja. Luulen, että Bensouda tulee noudattamaan hyvää linjaa, jossa hän kertoo asioista, mutta ei dramatisoi niitä tai omaa rooliaan.

Esimerkkinä Rehn muistelee erästä kohtaamista Keniassa:

– Kun Nairobissa ihmeteltiin, mikseivät kenialaiset itse saa päättää asioistaan, Bensouda selitti, mistä ICC:ssä on kyse – joukolle, jolla oli hyvin olemattomat perustiedot tuomioistuimesta. Tämä antoi uskottavuutta prosessille, johon kohdistui epäilyksiä.

Rehn uskoo Bensoudan seisovan omilla jaloillaan vaikeassa tehtävässään.

– Minulla on hyvin paljon odotuksia hänen varalleen. Monethan epäilevät, että mahtaako hän uskaltaa pidättää Sudanin presidenttiä, koska hän itse on afrikkalainen. Minä en usko siihen laisinkaan. Hän on hyvin voimakastahtoinen ja itsevarma. Jos hän tekee työnsä hyvin, kuten odotan ja uskon hänen tekevän, hän ei anna periksi.

 

Ainakin Bensoudaan uskotaan ja luotetaan. Nyt pitäisi vain luoda katse ulos Afrikasta.

Time-lehdelle Bensouda painotti seuraavaa: ”Se, että olen afrikkalainen nainen, on tärkeää. Mutta minä en ole syyttäjä Afrikkaa varten. Menen sinne, missä rikoksia tapahtuu. Riippumatta siitä, keitä he ovat tai kuinka kauas he pakenevat, ennemmin tai myöhemmin he joutuvat oikeuden eteen”.

Seuraavat yhdeksän vuotta näyttävät, saavuttaako hän tavoitteensa. 

 

ICC perustamissopimuksen eli Kansainvälisen
rikos­tuomioistuimen Rooman perussäännön
allekirjoitti vuonna 1998 120 valtiota.