Julkinen terveydenhoito kuuluu kaikille Suomessa vakinaisesti asuville. Mutta jos avuntarvitsijalla ei ole virallista statusta maassa oleskeluun ja vakinaista asuinpaikkaa Suomessa, terveysaseman ovet eivät hänelle useimmiten aukea. Muutama vuosi sitten joukko lääkäreitä päätti puuttua paperittomien ihmisten tilanteeseen. Tukena on vahvasti alusta alkaen ollut Helsingin Diakonissalaitos.
– Global Clinicin suunnittelu aloitettiin maaliskuussa 2010. Muissa Pohjoismaissa, etenkin Ruotsissa, vastaavia klinikoita on menestyksekkäästi pyöritetty jo muutaman vuoden ajan. Jos yhteiskunta ei syystä tai toisesta pysty järjestämään maassa asuville paperittomille terveydenhoitoa, jonkun muun tahon täytyy se ihmisarvon nimissä tehdä, klinikan ensimmäinen vapaaehtoinen juristi Timo Mutalahti toteaa.
Yhteistyössä on voimaa
Aikaa kului vielä lähes vuosi ennen kuin salaklinikaksikin tituleerattu Global Clinic avasi ensimmäisen kerran ovensa. Valmisteluvaiheessa aktiivit keräsivät rinnalleen lisää vapaaehtoisia toiminnan pyörittämiseksi: lääkäreitä, sairaanhoitajia, tulkkeja ja juristeja. Nyt heitä on noin seitsemänkymmentä. Mutalahti mukaan luettuna juristeja on viisi.
– On tärkeää, että meitä on kokonaisuudessaan tarpeeksi suuri joukko. Koska toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, meidän täytyy riittävällä verkostolla taata, että palvelu pelaa joka aukiolokerta.
Oman aikansa valmistelevasta työstä veivät lainsäädännölliset tehtävät, kuten potilasturvallisuuden takaaminen.
– Sopivia tiloja etsimme pitkään, kunnes Helsingistä löytyi rauhallinen kulma. Diakonissalaitokselta saimme apua potilasrekisterin perustamiseen, Mutalahti muistelee ja tarkentaa, että potilastiedot arkistoidaan heillä nimimerkeillä.
Klinikan rahoitus perustuu ihmisten hyvään tahtoon. Muutamien yksittäisten lahjoitusten turvin paperittomalle asiakaskunnalle on saatu ostettua lääkkeitä. Klinikan omat mahdollisuudet sairauksien ja akuuttien tapausten hoitamiseen ovat hyvin rajatut.
– Suomessa ei ketään jätetä kadulle kuolemaan. Mutta jos meiltä esimerkiksi lähetään potilas jatkohoitoon, emme voi tietää, otetaanko hänet vastaan, Mutalahti huokaa.
Klinikka tuli tarpeeseen
Global Clinic on avoinna tiistaisin kello 17–19. Markkinointityötä ei ole tehty eikä tarvittu: oikeat tahot osaavat ohjata lääkärin tai juristin palveluita tarvitsevat perille.
– Ja puskaradio on edelleen viestintäkeinoista se tehokkain. Ensimmäisestä kerrasta lähtien meillä on aina ollut asiakkaita.
Epäilijöilläkin on ollut sanottavansa. Mutalahti kuitenkin kertoo, että suoralta aggressiiviselta käytökseltä on toistaiseksi vältytty. Enimmäkseen kritiikissä puhutaan hyysäämisestä: paperittomathan voivat hakeutua hoitoon ja sitä heille annetaan – tosin ainoastaan yksityisellä sektorilla.
– Tämähän on erittäin vaikea yhtälö, sillä ilman työtä ja sosiaaliturvaa vain harvoilla paperittomilla on varaa käydä yksityisillä lääkäriasemilla hoidettavana. Summat nousevat entisestään, koska lääkityksistä joutuu maksamaan täyden hinnan, Sininauhaliitossa lakimiehenä toimiva Mutalahti selventää.
Myös oikeudellista neuvontaa
Toiminnan alusta lähtien juridinen neuvonta on kuulunut klinikan palveluihin. Yleisin puheenaihe on henkilön status Suomessa ja kuinka virallistamisprosessi etenee.
– Suurin osa paperittomista tulee Suomeen laillisella dokumentilla, mutta status muuttuu, kun he jäävät tänne oleskeluluvan päätyttyä. Emme tietenkään voi taata heille oikoteitä, mutta kerromme tosiasiat. Joskus kehotamme henkilöä palaamaan kotimaahansa yrittämään statuksen virallistamista sieltä käsin, Mutalahti toteaa.
Oikeudelliseen neuvontaan on kevään aikana tulossa muutoksia. Pakolaisneuvonta on saanut RAY:n rahoituksen hankkeelle, jonka yksi osa on paperittomien oikeusneuvonta. Projektin kesto on kolmivuotinen, ja rahoitus on taattu yhdeksi vuodeksi kerrallaan.
– Lakimiehemme tulee antamaan neuvontaa Global Clinicin tiloissa. Lisäksi neuvontaa voidaan antaa puhelimitse tai sähköpostitse. Hanke ei ole vielä alkanut, joten käytäntö muokkautuu varmasti ajan kanssa. Global Clinicin juristit voivat tietysti jatkaa meidän rinnallamme, Pakolaisneuvonta ry:n tiedottaja Reetta Helander kertoo tulevasta.
Global Clinic
- Suomessa oleskeleville paperittomille lääkärinpalveluita ja oikeudellista neuvontaa tarjoava klinikka
- Avattu huhtikuussa 2011
- Toimii Helsingissä vapaaehtoisvoimin
- Vastaanotto tiistaisin klo 17–19
- Potilaita 5–10/ilta
Paperittomat eivät katoa silmät sulkemalla
Suomessa olevien paperittomien määrää on mahdotonta sanoa. Arviot heittelevät sadoilla, jopa tuhansilla, ja ne riippuvat siitä, miten paperittomuus määritellään, Turun yliopistossa tutkijatohtorina työskentelevä Eeva Nykänen toteaa. Hän on myös yksi Global Clinicin juristeista.
Paperiton on käsitteenä oikeudellisesti ongelmallinen ja pitää sisällään eri henkilöryhmiä. Ulkomaalaislain perusteella luvattomiksi siirtolaisiksi voidaan määritellä henkilöt, joilla ei ole voimassaolevaa viisumia tai oleskelulupaa Suomessa oleskelulle, vaikka sitä vaadittaisiin.
Maahan salakuljetetut tai rajan salaa ylittäneet ovat pieni osa paperittomista, mutta heitäkin Suomessa on. Lisäksi on esimerkiksi luvallisesti maassa asuvien perheenjäseniä tai muusta vastaavasta syystä tänne turistiviisumilla tai Suomen tai jonkin toisen EU-maan myöntämällä oleskeluluvalla tulleita, jotka ovat sitten jääneet tänne viisumin tai oleskeluluvan umpeuduttua. Joukossa on myös kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, joita ei ole onnistuttu poistamaan maasta, Nykänen luettelee.
Heidän joukkoonsa ei ole laskettu niin sanottuja harmaalla alueella olevia. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa tilapäisellä oleskeluluvalla Suomessa oleskelevat ulkomaalaiset sekä paljon julkisuudessa kritisoidut Romanian ja Bulgarian romanit.
Romanien tilanne on todella hankala. Hehän eivät ole Suomessa laittomasti vaan heille EU-kansalaisina kuuluvan vapaan liikkuvuuden nojalla. Ongelma syntyy siitä, että he eivät usein kuulu edes omassa kotimaassaan sosiaaliturvan piiriin. Sen takia he eivät pääse sen piiriin Suomessakaan. Heillä ei pitäisi olla pelkoa maasta poistamisesta, mutta ei myöskään oikeutta päästä osalliseksi julkisista palveluista.
Hankalassa asemassa ovat myös turvapaikanhakijat. Heillä on laillinen oikeus oleskella Suomessa, mutta käytännössä statuksen painoarvo on niin heikko, että osa julkisista palveluista ei heidän kohdallaan konkretisoidu tai konkretisoituu vajavaisesti.
Jokaisella Suomessa oleskelevalla lapsella on jo perustuslain ja Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden nojalla oikeus koulutukseen. Tällä hetkellä kuntien velvollisuus tarjota koulutusta turvapaikanhakijoille on puutteellisesti määritelty, Nykänen toteaa ja peräänkuuluttaa lainsäädännön täsmentämistä sekä viranomaisilta yhtenäisiä käytäntöjä n.
– Tilanteen vakavuudelle pitäisi jo herätä. Suomessa elää nyt ja myös jatkossa paperittomia tai muuten marginaalissa olevia ihmisiä. Me emme voi sulkea silmiämme siltä. Suomalainen yhteiskunta perustuu viranomaisrekisteristä löytyvään nimeen ja henkilötunnukseen. Kaikilla ei niitä ole. Monessa Euroopan maassa on jo hyväksytty tämä tosiasia, ja perustavanlaatuiset oikeudet, kuten oikeus terveydenhuoltoon ja koulutukseen, pyritään turvaamaan papereiden puuttumisesta huolimatta. Kyse on ihmisoikeuksista.
