Jatkosodan päätyttyä välirauha solmittiin 19.9.1944. Lapin sota tosin jatkui aina 27.4.1945 saakka. Heti välirauhan jälkeen Suomeen saapui valvontakomissio viipyen täällä aina Pariisin rauhansopimuksen voimaantuloon 19.9.1947 asti.
Sodan jälkeen ryhdyttiin eri tahoilla suunnittelemaan asioiden järjestämistä nopeasti uudelle tolalle. Oli hoidettava siirtoväen sijoittaminen, työpaikkojen järjestäminen ja eri oppilaitosten aloittaminen. Sodan vuoksi koulunsa keskeyttäneet ja sitä asemasodan aikana mahdollisesti rintamakouluissa jatkaneet ohjattiin takaisin omiin kouluihinsa. Opiskelu järjestettiin yleensä iltakursseina. Niihin osallistui aluksi noin 1 000 sotilasopiskelijaa. Tämä ei kuitenkaan riittänyt.
Kouluun lyhyt matka
Päätettiin perustaa valtion internaatti eli sisäoppilaitos. Koulun sijaintipaikaksi valittiin Niinisalon kasarmit, jotka olivat valmistuneet 1936 kertausharjoituskeskukseksi. Sota-ajan siellä toimi upseerikoulu. Internaatti toimi Niinisalossa 18.3.1945–20.3.1947 välisen ajan.
Kaikkiaan internaatissa opiskeli 1 819 oppilasta, joita kutsuttiin lempinimellä Interparrat. Noin 80 prosenttia oppilaista oli 20–22-vuotiaita, vanhin yli 30-vuotias. Sotilasarvoltaan oppilaat olivat sotamiehestä kapteeniin saakka. Oppilaiden joukossa oli myös yksi Mannerheim-ristin ritari. Oppilaat olivat kotoisin ympäri Suomea. Opetus ja terveydenhoito olivat ilmaisia, mutta ruuasta ja huollosta perittiin pieni maksu. Ruoka oli olosuhteisiin nähden kohtuullista, tosin kaiken aikaa kalvoi hienoinen nälkä.
Majoitushuoneet toimivat myös luokkahuoneina. Kämppä oli keskipilarin kohdalta jaettu kahteen osaan. Toisella puolella olivat tavalliset puiset koulupulpetit ja opettajan kateederi, toisella puolella kerrossängyt. Koulumatka oli siis lyhyt. Olimme siviilejä eikä meillä ollut sotilaskuria, mutta tarkat säännöt tietenkin antamassa ryhtiä toiminnalle. Herätys oli kello 7 ja hiljaisuus julistettiin kello 23, jolloin myös valot sammutettiin.
Internaatin opettajat oli värvätty vapaaehtoisuuden perusteella eri puolilta Suomea. He olivat kyvykkäitä, karismaattisia ja joustavia sekä valmiita auttamaan oppilaita myös vapaa-aikanaan. Eritoten saksan kielessä ja matematiikassa tarvittiin lisäopetusta. Opetus oli tehokasta ja oppimistulokset hyviä. Opettajien palkan maksoi valtio, ja se oli sama kuin omassa tai vastaavassa valtion virassa. Lisäksi maksettiin joitakin ylimääräisiä lisiä ja annettiin vapaa asunto ja muonitus. Opettajien työvelvollisuus oli 24–30 tuntia viikossa.
Sisäoppilaitoksessa oli samat oppiaineet kuin siviilikouluissa, mutta taitoaineiden opetusta ei ollut. Sen sijaan koulussa oli monenlaisia harrastuskerhoja. Musiikin harrastajia oli runsaasti ja raamattupiiri kokoontui ahkerasti. Kurssien aikana ilmestyi melkeinpä viikoittain oppilaskunnan äänitorvi, monistettu kurssin lehti SOS (Sisäoppilaitoksen Sanomat). Suosituin harrastus oli kuitenkin urheilu. Eri lajien kilpailuja järjestettiin, ja monet kaverit olivat varsin menestyneitä parhaissa lajeissaan.
Hyvät eväät elämään
Kolmannen kurssin aikana kesällä 1946 kävi valvontakomission edustaja tarkastamassa, ettei internaatti vain ollut naamioitu upseerikoulu. Viimeisen kurssin pojat kävivät kouluhallituksen pääjohtajan ja opetusministerin puheilla pyytämässä jatkoaikaa koululle sekä venäjän kielen opetuksen aloittamista siellä. Internaatti saikin jatkaa toimintaansa. Eräänä perusteena oli se, että oppilailla ei ollut kunnon vaatteita, joilla olisi voinut siviilikouluissa esiintyä.
Ylioppilaskirjoituksia internaatissa ei järjestetty, vaan sotilasylioppilaskirjoitukset järjestettiin erikseen määrätyissä kouluissa. Minä kirjoitin Seinäjoen tyttölyseossa, jossa kyllä oli myös poikaoppilaita. Päästö- ja ylioppilastodistus annettiin omasta koulusta, minulle Kauhavan keskikoulusta ja lukiosta. Ilman mitään juhlallisuuksia. Tilastojen mukaan sotilasylioppilaskirjoituksiin osallistui kaikkiaan 5 732 kokelasta.
Internaatin pojat ovat menestyneet koulun jälkeen hyvin. Internaatin oppilaista 19 % valmistui insinööreiksi, 18 % opettajiksi, 9 % metsänhoitajiksi ja agronomeiksi, lakimiehiksi valmistui 8 %, maistereiksi 6 % ja teologeiksi 4 %. Loput valmistuivat muihin ammatteihin. Menestystä kuvannee myös se, että monet ovat saaneet Suomessa arvostettuja titteleitä, kuten vuorineuvos. Myös tohtoriksi on väitellyt moni internaatin oppilas.
Opimme koulussa ahkeraan ja järjestelmälliseen työskentelyyn, sopeutumaan joustavasti uudelleen siviilielämään ja saimme sieltä muutenkin vahvat eväät elämään.
Lakimiesuutiset on kattanut Lakimiehiä sodassa -sarjalla juristien kokemuksia sotien eri vaiheista. Nyt kun sodan päättymisestä on kulunut 70 vuotta, sarja päättyy toiveikkaisiin tulevaisuudennäkymiin.
**
Teksti: Sakari Sippola
Kuvat: Sippolan kotiarkisto
