Nopeasti valmistuneet

Viime vuoden lopulla kerrottiin näyttävästi siitä, miten syyskuussa 2020 opintonsa aloittanut Lotta Yli-Hukkala- Siira oli valmistunut oikeustieteen maisteriksi lokakuussa 2021 eli hieman yli vuodessa. Opintopistemäärä oli käsittämätön 583, kun tutkintoon tarvitaan pisteitä 300.

Suoritus on huima ja saamansa huomion arvoinen. Nuorten ihmisten akateemiset suoritukset eivät ole vähemmän arvokkaita kuin aikaansaannokset esimerkiksi urheilussa ja taiteiden alalla.

Nopea juristiksi valmistuminen ei ole itsetarkoitus eikä ainakaan kaikille soveltuva tavoite. Olennaista on, millaiset valmiudet itse kukin saa yliopistosta ammattiuraansa ja elämäänsä varten. Todettakoon silti, että nopeasti valmistuneet ovat selvitysten mukaan saaneet keskimääräistä paremman tutkintotodistuksen.

Olennaista on, millaiset valmiudet itse kukin saa yliopistosta ammattiuraansa ja elämäänsä varten.

Tiedekunnista ei ole saatavissa dataa nopeimmin tutkintonsa suorittaneista niin kuin ei tutkinnon suorittaneiden opiskeluajasta yleensäkään, mutta tutkintotodistukset ovat toki julkisia asiakirjoja.

Lakimiesmatrikkeliin saattoi merkityttää vuoteen 1994 asti tutkinnon suorittamispäivämäärän. Tämä antoi mahdollisuuden tutkailla suoritusaikoja, jos tiesi tai luuli tietävänsä, milloin asianomainen oli aloittanut opintonsa.

Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Lakimiesliitto ryhtyi yli 60 vuotta sitten antamaan palkinnon vuotensa parhaimmin arvosanoin valmistuneelle. Näiden henkilöiden nimiä voi poimia Lakimiesuutisista.

Esimerkkeinä voidaan mainita, että lähes maksimipistein valmistui vuoden 1970 paras Kaarlo Tuori samoin kuin vuoden 1979 palkinnon saanut Pauliine Koskelo. Kumpikin oli suorittanut tutkintonsa alle kolmessa vuodessa. Vuonna 1986 valmistunut Markus Äimälä opiskeli hitaammin mutta oli ensimmäisiä maksimipistein valmistuneita.

Lakimiesliitto ryhtyi yli 60 vuotta sitten antamaan palkinnon vuotensa parhaimmin arvosanoin valmistuneelle.

Kun dataa ei ole käytettävissä, voidaan nopeasti edenneistä esittää vain hajahuomioita. Sotien jälkeen oli niitä, jotka halusivat päästä nopeasti leipään kiinni. Heikki Borenius tuli ylioppilaaksi vuonna 1943 ja suoritti ylemmän oikeustutkinnon 14.2.1946. Sotatoimiin osallistunut Veikko Reinikainen valmistui kaksi kuukautta myöhemmin.

1960-luvun nopeimpia valmistuneita oli Raimo Lahti – suoritusaika vuosi ja yhdeksän kuukautta. Oman ikäpolveni nopeimmat Helsingistä valmistuneet olivat vuonna 1971 aloittaneista Lasse Laatunen, Keijo Kaivanto ja Mikko Könkkölä ja vuonna 1972 aloittaneista Kyösti Virtanen ja Juhani Kaivola. He kaikki valmistuivat runsaassa kahdessa vuodessa. Vuonna 1977 saavutti Erkki Loikkanen Suomen ennätyksen hieman yli vuoden opinnoillaan. Hän oli saanut bonusta kauppakorkeakoulun opinnoistaan.

Tutkinnon vaativuus on vaihdellut eri aikoina.

Vuonna 1977 käynnistyneen tutkinnonuudistuksen arveltiin estävän todella nopean valmistumisen. Kuitenkin esimerkiksi Mika Hemmo suoritti tutkinnon hieman yli kahdessa vuodessa ja Outi Siimes vuodessa ja yhdeksässä kuukaudessa. Tutkinnon vaativuus on vaihdellut eri aikoina. Siltä ei pidä sulkea silmiä, että korona-aikana on ollut tuntuvasti helpompaa saada lävitse kotitentti verrattuna normaaliin salitenttiin.

Kirjoittaja on siviilioikeuden professori (emeritus), Helsingin yliopisto, heikki.halila@helsinki.fi