Suomessa euroaikana on tapahtunut kaikki mahdolliset, ajateltavissa olevat ikävyydet, sanoo Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander.
Kiander piti taloustilanteen katsauksen ylempien toimihenkilöiden työsuhdeseminaarissa.
– Meillä on ollut seitsemän vuoden taantuma-aika. Näin pitkää nolla- tai miinusmerkkistä kasvua historiamme ei tunne.
Kianderin mukaan syynä eivät ole olleet pankkikriisi tai erityisen kovat leikkaukset. Huonoon kehitykseen syynä on ollut viennin heikko kehitys. Nokian kannattavuuden ja tuotannon romahdus on suurin yksittäinen tekijä.
Toisena murheenaiheena Kiander näkee paperiteollisuuden; kun painopaperin kysyntä on vähentynyt, teollisuus on joutunut ajamaan tuotantoa alas. Kolmantena syynä Suomen taantumaan on Euroopan pitkä investointilama.
– Teollisuutemme tekee paljon investointituotteita ja on alihankkijana eurooppalaiselle konepajateollisuudelle. Kysyntää ei juuri ole ollut.
Useat muut eurooppalaiset ovat päässeet takaisin kasvu-uralle. Suomea rasittaa EU:n pakotteiden takia supistunut Venäjän kauppa.
Poliitikot peräävät kriisitietoisuutta
Kianderin mielestä vientiromahduksen seuraukset ovat olleet yllättäviäkin:
– Ei meillä hullummin käynytkään.
Kiander arvioi, että poliittisia päättäjiä huolestuttaa kenties eniten verotulojen vähennys. Heidän tavoitteena on ollut pitkään kriisitietoisuuden kasvattaminen. Koska ihmisten arjessa ei ole näkynyt varsinaista kriisiä, keskusteluun on nostettu valtion velkasuhteen kasvu.
– Julkinen talous ja työllisyystilanne ovat Suomessa kuitenkin paremmat kuin euromaissa keskimäärin, Kiander muistuttaa.
Hänen mukaansa työttömyyden kasvu on tuonut kriisiä lähemmäksi arkea viimeisen vuoden aikana.
– Kotimarkkinat ovat pitäneet pintansa pitkään. Ennen taantumaa oli 2,5 miljoonaa työllistä, nyt työllisiä on 2,4 miljoonaa.
Lähes kaikki työpaikat ovat lähteneet vientiteollisuudesta.
– Jotta päästään uudelleen nousuun, tarvitaan uusia teollisia työpaikkoja, Kiander summaa.
Työn sisältö palkkaa tärkeämpää
Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela esitteli seminaariyleisölle työelämän tuoreimpia kehityssuuntia.
– Jatkuvassa kokopäivätyössä suomalaisista palkansaajista on kaksi kolmesta, mikä ei ole muuttunut 2000-luvulla.
Määräaikaiset työt ovat hieman vähentyneet; huomattavin muutos on itsensä työllistäjien määrän kasvava osuus. Sutela pohjaa tietonsa Tilastokeskuksen, 1970-luvulta alkaen tehtyihin työolotutkimuksiin.
Hänen mukaansa työn sisällön merkitys verrattuna palkkaan on kasvanut. Etenkin korkeasti koulutetuilla suhde korostuu enemmän.
– Yhä enemmän halutaan, että työ on itsensä toteuttamisen väylä.
Kehittymismahdollisuudet työssä ovat parantuneet koko ajan. Suomalaiset arvostavat työssä kehittymistä paljon enemmän kuin uralla etenemistä parempaan asemaan.
– Kaksi kolmesta ylemmästä toimihenkilöstä pitää kehittymismahdollisuuksia erittäin tärkeänä.
Sutelan mukaan ylemmät toimihenkilöt ovat muihin henkilöstöryhmiin verrattuna tyytyväisempiä esimerkiksi ammattitaitonsa arvostamiseen sekä nykyiseen työhönsä.
Seminaariin osallistui satakunta ylempien toimihenkilöiden henkilöstöedustajaa, yritysten henkilöstöosastojen edustajaa sekä YTN-liittojen toimijaa. Sen järjestivät Tuottavuuskeskus ja EK-Tieto.
**
Toimittaja Kirsi Tamminen, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry
