Nuorissa on tulevaisuus, kuten sanonta kuuluu. Tulevaisuus voi olla monenlainen, myös nykyistä paljon huonompi.
Sisäasiainministeriön syksyllä tekemän kyselyn mukaan nuoret suhtautuvat harmaaseen talouteen välinpitämättömästi. Joka neljäs kyselyyn vastanneista 15–34-vuotiaista voisi työskennellä pimeästi. Sama osuus vastaajista oli myös sitä mieltä, että harmaan talouden vaikutukset eivät kosketa heitä tai vaikuta heidän elämäänsä mitenkään.
Kyselyyn osallistui noin 1 000 henkilöä. Niinpä kyselystä ei voi tehdä suoraan sellaista johtopäätöstä, että koko tästä ikäryhmästä yhtä suuri osuus olisi samaa mieltä, mutta kyllä varsin huolestuttavasta asiasta on kysymys.
Kysely oli osa hallituksen harmaan talouden ja talousrikostorjunnan vuosina 2012–2015 toteutettavaa kuudetta toimintaohjelmaa. Siihen liittyen on käynnissä jo yli kaksikymmentä eri toimenpidettä, joilla tavoitellaan vuodessa vähintään 300–400 miljoonan euron verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäyksiä ja rikoshyötyjen takaisinsaantia. Kaikkineen talousrikollisuus aiheuttaa miljardien menetykset vuosittain.
Monien asiantuntijoiden mukaan eurooppalainen talouskriisi on hyvin paljolti seurausta juuri siitä, että yhteiskunnalle ei tulouteta sille kuuluvia veroja ja muita maksuja. Eli kansalaiset tekevät kauppaa ilman kuitteja ja teettävät työtä pimeästi. Tässä on vain se ongelma, että tyhjästä on valtionkin paha nyhjäistä.
Jotenkin olettaisi nykynuorison olevan paljon valveutuneempaa kuin vaikkapa puoli vuosisataa sitten. Tietoa on runsaasti saatavilla, mutta puuttuuko ymmärrys asioiden merkityksestä? Vai onko ongelma siinä, että kiinnostuksen kohteet ovatkin aivan muualla kuin maailman ja valtion taloudessa?
Nuorten kannattaisi pitää kirkkaana mielessään, että useimmilla on aikanaan edessä eläkepäivät, joiden elintason määrittävät myös omat pitkäjänteiset valinnat. Nykyisin eläke alkaa kertyä jo 18 vuoden iässä, mutta kertymä on useita vuosikymmeniä vain 1,5 prosenttia vuodessa. Lisäksi monet aloittavat työelämässä vasta kolmenkymmenen ikävuoden tietämillä ja elinaikakerroin tulee vielä leikkaamaan eläkkeitä. Koska eläkkeeseen vaikuttavat koko työuran ansiot, mitään ei kannata jättää laskennan ulkopuolelle.
Helposti ajatellaan, että esimerkiksi 100 euroa on pikku summa, ei sillä ole mitään merkitystä. Mutta valtion tulot kertyvät lopulta näistä pikkusummista. Suomessa oli vuosi sitten 15–34-vuotiaita yli 1,3 miljoonaa. Jos neljännes heistä aiheuttaa toimillaan valtiolle sadan euron menetyksen, se tekee vuodessa noin 34 miljoonaa euroa. Sillä korjaisi jo monta pientä epäkohtaa!
