Eduskuntavaalit rytmittävät puolueiden ja ministeriöiden lisäksi etujärjestöjen arkea. Hallitusohjelmassa linjataan kauaskantoisia ratkaisuja, jotka vaikuttavat Lakimiesliiton edunvalvonnan edellytyksiin työsopimustoiminnan, koulutuspolitiikan ja oikeuspolitiikan osalta. Poikkeuksellisen epäselvä vaaliasetelma vaikuttaa valmistautumiseen. Varmoja voittajia tai häviäjiä ei ole. On pystyttävä yhteistyöhön kaikkien puolueiden kanssa. Tässä tilanteessa asia-argumentit ratkaisevat.
– Lakimiesliitto on paneutunut huolella jo viime vuodesta lähtien vaaleihin ja hallitusohjelmavaikuttamiseen. Oikeusturvaohjelma on tiivis paketti, jota on kiitelty laajasti. Myös muita argumentteja on hiottu ja yhteyksiä päättäjiin vahvistettu. Suuri etu liitolle on lakimiesehdokkaiden tuntuva määrä. Moni heistä myös päätyy eduskuntaan. Kansanedustajalakimiehet ovat luonteva sidosryhmä, puolueesta riippumatta, hallituksen puheenjohtaja Harri Lindberg puntaroi.
Investoinneilla entistä parempi liitto
Lakimiesliiton talous on hyvin hoidettu. Vakavarainen liitto pystyy turvaamaan jäsenilleen hyvät palvelut ja edut myös vaikeina aikoina. Toimintaa on kuitenkin kehitettävä jatkuvasti, jotta uusiin odotuksiin voidaan vastata. Kehittämiseen on varattava resurssit.
– Lakimiesliiton käyttöön vapautuu keväällä merkittävä rahasumma, jolla voidaan kehittää jäsenhankinnan lisäksi nykyisten jäsenten palveluja. Nyt on oikea aika investoida liiton kehittämiseen entistä paremmaksi. Talousvaliokunta seuraa varojen käyttöä tarkasti. Tavoitteena on mahdollisimman suuri vaikuttavuus, toteaa liiton talousvaliokunnan puheenjohtaja Seppo Villa.
Kaiken toiminnan kehittämisen tulee näkyä jäsenelle konkreettisina parannuksina. Liitto aikoo järjestää entistä puhuttelevampia tapahtumia ja koulutuksia, tarjota yksilöllisiä palveluja ja reagoida nopeasti palautteeseen sekä jäsenten toiveisiin. Liiton on myös tunnettava jäsentensä muuttuva elämäntilanne ja seurattava yhteiskunnan ilmiöitä.
– Mediataitoja vaaditaan nykyään työssä kuin työssä. Esiintymistaitokoulutukselle on siten runsaasti kysyntää, johon liitto on myös vastannut. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten tarpeiden tunnistaminen on onnistuneen jäsenpalvelun edellytys. Liiton suunta on oikea, mutta parantamisen varaa aina on, sanoo järjestövaliokunnan puheenjohtaja Taina Hakkarainen.
Työmarkkinaedunvalvontaan terävyyttä
Julkiselle sektorille saatiin sopimukset solmittua helmikuussa. Lopputulos on kohtuullinen – valtiolle saatiin korotusten lisäksi tärkeitä työntekijöiden asemaa turvaavia tekstimuutoksia ja kuntien työntekijöille sovittuja palkankorotuksia voi taloustilanne huomioon ottaen pitää hyväksyttävinä. Nyt on aika valmistautua seuraavaan kierrokseen. Vuosi 2012 on yllättävän lähellä, ja silloin sopimukset avataan kokonaisuudessaan. Lakimiesliiton jäsenten lakkovalmius julkisella puolella on ollut hyvä, mutta sitä voi vielä parantaakin. Uskottava kyky järjestöllisiin toimenpiteisiin pienentää lakon todennäköisyyttä.
– Hankala ilmiö julkisen puolen neuvotteluissa oli vahva yksisuuntainen viestintä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suunnasta. Palkka-ankkuri on keksintö, jolla ei ole mitään tekoa julkisen puolen neuvottelupöydässä, silti EK tarjosi ankkuriaan hanakasti. Seuraavalla kierroksella tämä peli on puhallettava poikki heti alkuunsa, jyrähtää julkisen sektorin valiokunnan puheenjohtaja Pekka Liesivuori.
Yksityisellä puolella palkka-ankkuri esiintyy myös keskusteluissa, mutta haasteet eivät lopu siihen. Työnantaja haluaa päästä sopimaan työsuhteen ehdoista nykyistä vapaammin. Tähän kehitykseen vaikuttaminen on myös lakimiesliitolle keskeistä. Sopiminen ei saa muuttua saneluksi.
– Yksityisellä puolella tarvitaan lisäksi henkilökohtaista edunvalvontaa. Liiton palkkatutkimuksesta ja työsopimukseen liittyvästä neuvonnasta on suurta hyötyä, kun palkka sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Näin voidaan määritellä työsuhteelle kohtuulliset ehdot, korostaa yksityisen sektorin valiokunnan puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen.
Oikeusturvaa – nyt
Lakimiesliitto on tunnettu oikeuspoliittisesta osaamisestaan ja rakentavasta otteesta lainsäädännön kehitystä kommentoidessaan. Huoli suomalaisen lainvalmistelun tasosta ja oikeusturvan toteutumisesta laajentaa liiton toimintakenttää huolehtimaan ei vain jäsenille, vaan kaikille suomalaisille tärkeästä oikeuslaitoksen toimintakyvystä. Laajan asiantuntemuksen ansiosta liiton hallitusohjelmavaikuttamista varten valmisteltu oikeusturvaohjelma on onnistunut kokonaisuus. Erityisen ansiokkaana voidaan pitää ohjelman kustannusneutraaliutta. Julkisen talouden säästöpaineet ovat suuret, joten vain uusia menoja ehdottava kokonaisuus ei etenisi.
– Oikeusturvaohjelmaan on koottu useita keskusteluissa vuosikausia pyörineitä kehittämisehdotuksia, jotka eivät syystä tai toisesta ole edenneet. Esimerkkejä on runsaasti naapurimaastamme Ruotsista, jonka oikeuslaitoksen kehitystä Suomessa on perinteisesti seurattu. Uuden hallituksen on nyt käärittävä hihat, toteaa oikeuspoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Pekka Jäntti.
Koulutuspolitiikan ja opiskelijatoiminnan vuoropuhelua
Satu Marttila on uusi hallituksen jäsen ja hän edustaa Lakimiesliiton hallituksessa Nuoret Lakimiehet ry:tä, jonka puheenjohtajana hän on toiminut tämän vuoden alusta lukien. Marttila työskentelee Asianajotoimisto Tyynilä Oy:ssä lakimiehenä.
– Tuon kokouksissa esille nuoremman lakimieskunnan näkemyksiä. Opiskelijoiden oma edustaja Ted Apter voi puheenvuoroissaan esitellä pelkästään opiskelijoita koskevia asioita, minkä ansiosta voin keskittyä enemmän nuoria jo valmistuneita lakimiehiä koskevien kysymysten käsittelyyn hallituksessa. Vaikka vastavalmistuneiden juristien ja opiskelijoiden edunvalvonta on usein samalla lähtöviivalla, toki eroavaisuuksia myös löytyy. Ottaen huomioon nuorten lakimiesten ja opiskelijakunnan jäsenmäärän Lakimiesliitossa, on ehdottomasti hyvä asia, että heillä on kaksi edustajaa hallituksessa, korostaa Marttila.
Hallituspestinsä lisäksi hänellä on vetovastuu opiskelijavaliokunnasta.
– Opiskelijavaliokunnalle tärkeä asia tänä vuonna on kannustaa opiskelijajärjestöjä syventämään keskinäistä yhteistyötään. Eri yliopistojen opiskelijat ovat samaa porukkaa, joilla on pitkälti yhteiset intressit. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita Sakke-opiskelijatapahtuma ja sen saama valtava suosio, joka osoitti, miten suuri kysyntä valtakunnallisille tapahtumille ja vuorovaikutukselle edelleen on. Lisäksi tulemme tänä vuonna panostamaan erityisesti viestintään ja yritämme tätä kautta saada kaikki opiskelijat mahdollisimman hyvin mukaan toimintaan sekä tehostettua valiokunnan sisäistä vuorovaikutusta, toteaa opiskelijavaliokunnan puheenjohtaja Marttila.
Tuoreena valiokunnan vetäjänä Marttila saa varmasti kipinää opiskelijatoimintaan, jossa ison avun tuo myös juuri valittu valiokunnan varapuheenjohtaja Ted Apter. Merkkejä tästä on jo näkynyt, sillä 18.2.2011 Lakimiesliiton Ylähuoneella järjestetty opiskelijajärjestöjen aktiivien tilaisuus onnistui erittäin hyvin. Ideoita syntyi erittäin paljon ja vuorovaikutus ainejärjestöjen välillä oli mahtava.
Aktiivien tilaisuudessa keskustelua herättivät erityisesti koulutuspolitiikan ajankohtaiset asiat. Opiskelijavalintoja ollaan muuttamassa merkittävällä tavalla. Keväällä valmistuvan hallitusohjelman pohjalta linjataan tulevaisuuden koulutusmääriä. Oikeustieteellisten tutkintojen laadun pitäminen korkealla tasolla ja sisällön kehittäminen ovat kysymyksiä, jotka nousevat aina uudelleen esiin. Liiton on kyettävä tarjoamaan kestäviä ratkaisuja kiperissä tilanteissa. Muutoin yksittäinen ala, kuten oikeustiede, voi jäädä muutosten jalkoihin.
– Koulutuspolitiikan ehdoton kärki on koulutusmäärissä. Niitä ei saa muuttaa holtittomasti ja vailla asiaperusteita. Myös muita keskeisiä kysymyksiä seurataan tarkasti. Voitaisiinko suositun oikeustieteen opiskelijavalinnat hoitaa jatkossakin nykyisellä järjestelmällä? Se nimittäin toimii hyvin, aprikoi koulutuspoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Anna-Mari Porkkala-Hietala.
Pitäkää hatustanne kiinni
Puolueet ovat luvanneet laajalla rintamalla talouskasvua ja uusia työpaikkoja, jotka voisivat osaksi paikata julkisen sektorin rahoitusvajeen. Jos toivottu kehityskulku ei toteudukaan, on monella julkisen sektorin työntekijällä edessä kovat ajat, mikä taatusti pistäisi Lakimiesliiton edunvalvontaan tuimemman tahdin. Politiikan tuulet saattavat jatkossa olla totuttua arvaamattomampia, vaikka talous lähtisikin varovaiseen kasvuun. Liitto osoittaa silloin tarpeellisuutensa. Samoin oikeuspoliittiselle osaamiselle on kysyntää laajasti uusiutuneen eduskunnan aloittaessa työtään.
– Pitäkää hatustanne kiinni. Ajat voivat olla täynnä epävarmuustekijöitä, mutta yksi pysyy: Lakimiesliitto pitää jäsentensä eduista sinnikkäästi kiinni ja on työmarkkinakentässä totutun tehokas toimija. Oikeusturvan kohentamisessa liitto on alkavalla vaalikaudella mukana päättäväisesti. Selvityksiä on tehty, nyt on tekojen aika, päättää hallituksen puheenjohtaja Lindberg.
Nuoria ja osaavia
Ted Apterilla ja Satu Marttilalla vaikuttamisen paikka Lakimiesliiton hallituksessa
Nuoret lakimiehet ja opiskelijat ovat valmiita järjestäytymään myös jatkossa. Liittoon kuulumisen hyödyt on kuitenkin tuotava selkeästi esiin.
Ted Apter on aloittanut oikeustieteen opinnot Helsingin yliopistossa 2005. Ylioppilasliikkeen toiminta ja luottamustehtävät ovat olleet sen verran kiinnostavia ja työllistäviä, että opinnot ovat vielä hieman kesken. Apter valittiin helmikuun alussa Akavan opiskelijavaltuuskunnan AOVAn puheenjohtajaksi. Puhe- ja läsnäolo-oikeus liiton hallituksessa täydentyi erittäin merkittävällä luottamustehtävällä keskusjärjestössä. Opinnot saavat siis odottaa vielä hetken. Ainejärjestökentässä Apter tunnetaan laajasti. Luottamus on ansaittu sinnikkäällä ja linjakkaalla toiminnalla. Hänen edellytyksensä edustaa oikeustieteen opiskelijoiden näkökantoja hallituksessa ovat erinomaiset.
Satu Marttila on aktivoitunut yhdistys- ja järjestötoiminnassa valmistumisen jälkeen. Luottamusta on kuitenkin kertynyt, sillä vuoden 2010 Nuoret Lakimiehet ry:n hallituspaikka vaihtui tänä vuonna puheenjohtajuudeksi. Marttila korostaa myös työelämässä kertyneiden kokemusten merkitystä onnistuneessa hallitustyöskentelyssä. Hän on opiskeluaikana ja valmistumisen jälkeen ehtinyt työskennellä useammassa vähintään keskisuuressa yrityksessä ja tällä hetkellä Marttila toimii asianajoalalla Tyynilä Oy:n lakimiehenä. Ymmärrys nuorten lakimiesten työmarkkinoista karikoineen on erittäin hyvä. Hallituksessa Marttilan asiantuntemukselle on käyttöä.
Vahvempaan liittoon
Lakimiesliiton järjestäytymisasteella on merkitystä. Vahva liitto, johon kuuluu mahdollisimman suuri osa lakimiehistä, voi hoitaa edunvalvonnan tehokkaasti ja tarjota erinomaisia jäsenpalveluja. Se on myös merkittävä lakimieskunnan identiteetin vahvistaja. On havaittu, että liittyminen heti valmistumisen jälkeen on luontevin tapa siirtyä opiskelijajäsenestä jäseneksi. Pitkä ajanjakso liiton ulkopuolella valmistumisen jälkeen vähentää jäsenyyden todennäköisyyttä.
– Yksilöllistyminen saattaa aiheuttaa jännitettä lakimieskunnan identiteetin tai yhteen hiilen puhaltamisen kanssa. Jäsenkunta vaatii perusteluita liittoon kuulumiselle, huomauttaa Ted Apter.
Perusteluita on siis oltava, ja ne on osattava viestiä jäsenelle selkeällä tavalla. Erityisesti liittymistä harkitsevan vastavalmistuneen on saatava täsmällistä tietoa. Se aika on ohi, kun liittoon kuuluminen koettiin itsestäänselvyydeksi. Tässä on myös hyvätkin puolensa, sillä hereillä oleva ja aktiivinen liitto havaitsee muutokset paremmin.
– Resurssien riittävyys on ongelma julkisella sektorilla ja se aiheuttaa muutospaineita muun muassa lainsäädäntösektorilla. Lakimiesliiton haaste on vastata näihin muutospaineisiin, korostaa Satu Marttila.
Marttilan mukaan ei riitä, että ainoastaan liiton työntekijät ja luottamushenkilöt ovat aktiivisia, vaan mukaan vaikuttamaan on saatava lisää nuoria ja vanhempiakin jäseniä.
– Tärkeintä on nimenomaan vaikuttaminen ja osallistuminen, kukin toki omalla tavallaan, sanoo Marttila.
Loistavia tyyppejä liitto täynnä
Opiskelijavaliokunnan puheenjohtajana toimii Marttila ja varapuheenjohtajana Apter. He kantavat yhdessä vastuun siitä, että liiton opiskelijatoiminta on jatkossakin vaikuttavaa. Suunnitelmat ovat kuitenkin selvät.
– Valiokunnan painopisteitä vuonna 2011 ovat lakimiesopiskelijoiden työedunvalvonta, opiskelijatoiminnan ulkoisen ja sisäisen viestinnän kehittäminen sekä koulutuspolitiikan uudistuksiin vaikuttaminen, sanoo Apter.
Haasteiden kimppuun käydään kuitenkin hymyssä suin sekä hallituksessa että opiskelijavaliokunnassa.
– Hallituksessa ja opiskelijavaliokunnassa tapaamani henkilöt ovat osoittautuneet niin loistaviksi persooniksi, että olen varma, että asiat saadaan hoitumaan ja ideoita tulee syntymään paljon, sanoo Marttila.
Tästä on hyvä jatkaa. Hallituksen nuorempi polvi kantaa vastuunsa ja tulosta syntyy.
