Valtuuskunta on Lakimiesliiton ylintä valtaa käyttävä elin, joka päättää suuret linjat ja sääntömuutokset. Valtuuskunnassa on 44 jäsentä, ja se valitaan vaaleilla kolmen vuoden välein.
– Valtuuskunta toimii myös siltana kentän ja operatiivisen toiminnan välissä. Niin, että liitto ei lähde toimimaan oman agendan mukaan ilman, että kuullaan jäsenistöä tai edes tiedetään, mitä kentällä ajatellaan, sanoo valtuuskunnan ja samalla Lakimiesliiton puheenjohtaja Tuula Linna.
Linna on prosessioikeuden professori Helsingin yliopistossa. Hän johti valtuuskuntaa jo viime kaudella oltuaan sitä ennen varapuheenjohtaja ja pitkään valtuuskunnan jäsen.
– Viime vuosina valtuuskunta on siirtynyt keskustelevampaan suuntaan, ja myös uusi valtuuskunta ottaa aktiivisesti kantaa. Puheenjohtajana yritän varjella avointa keskustelukulttuuria, jotta valtuuskunnan ja samalla jäsenistön moniäänisyys pääsisi esille.
Viime vuosina valtuuskunta on siirtynyt keskustelevampaan suuntaan.
Myös Lakimiesliiton hiljattain toteutetussa strategiaprosessissa ääniä kuultiin ruohonjuuritasoa myöten: jäsenkyselyn lisäksi useissa kuulemisissa selvitettiin rivijäsenten odotuksia liitolle.
– Valtuuskunnan vaalien yhteydessä toteutettu vaalikone oli mielestäni hyvä testi siitä, vastaako strategia jäsenistön ajatuksia – ja siltä näyttäisi, sanoo valtuuskunnan varapuheenjohtajana aloittanut Ira Hietanen-Tanskanen, joka työskentelee lakimiehenä Helsingin seurakuntayhtymässä.
Linnasta valtuuskunta on äänestäjien näköinen: valtuutettujen ja jäsenistön vaalikonevastauksissa ei tullut esille suuria eroja, joiden perusteella valtuuskunta näyttäisi elävän omassa kuplassaan.
Valtuutettujen ja jäsenistön vaalikonevastauksissa ei tullut esille suuria eroja, joiden perusteella valtuuskunta näyttäisi elävän omassa kuplassaan.
Oikeusvaltion vaaliminen on liiton työn ytimessä
Vaalikonevastausten perusteella sekä valtuutetuille että jäsenistölle liiton tärkeimmät tehtävät ovat selkeät: sen pitää olla lakimiesten aseman turvaaja työelämän eri tilanteissa, työhyvinvoinnin edistäjä sekä aktiivinen toimija oikeuspolitiikassa, koulutuspolitiikassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Nämä ovat myös Lakimiesliiton uuden strategian kulmakivet.
– Kun ajattelee esimerkiksi Unkaria ja Puolaa, niin kyllä Lakimiesliiton täytyy kantaa huolta myös Suomen oikeusvaltiokehityksestä, Linna toteaa.
Kyllä Lakimiesliiton täytyy kantaa huolta myös Suomen oikeusvaltiokehityksestä.
Strategian jalkauttamista ja konkreettista vaikuttamistyötä oikeusvaltion varmistamiseksi on luvassa erityisesti vuoden 2023 eduskuntavaaleihin valmistauduttaessa.
– Asiaa on pidettävä esillä eduskuntavaalikeskusteluissa ja huolehdittava, että liiton tavoitteet saadaan hallitusohjelmaan. Ja näitä tavoitteita liitossa valmistellaan laajalla rintamalla, Hietanen-Tanskanen sanoo.
Työn ja vapaa-ajan tasapaino on tärkeä
Jäsenistön ja valtuutettujen vastauksissa oli yhtäläinen linja myös siinä, että työelämän kehittäjänä liiton keskeisin tehtävä on vaikuttaa työaikakysymyksiin ja edistää työssä jaksamista.
– Jo pari vuotta sitten jäsenkyselyssä työaika ja työssä jaksaminen nousivat suurimmaksi kysymykseksi. Ongelma näyttää olevan yhteinen kaikissa lakimiesammateissa, Linna sanoo.
Työelämän kehittäjänä liiton keskeisin tehtävä on vaikuttaa työaikakysymyksiin ja edistää työssä jaksamista.
Tavoite työ- ja perhe-elämän tasapainosta nousi esiin vahvasti varsinkin Nuoret Juristit ry:n eli NuJun vaaliteemana. Aihe löysi kaikupintaa äänestäjissä, ja NuJu tuplasi edustajansa neljästä kahdeksaan – ja on nyt suurin valtuuskunnan ryhmistä.
Hietanen-Tanskanen oli yksi NuJun listalta valituista.
– Jokaisella juristilla pitäisi olla mahdollisuus tasapainoiseen työelämään, jossa työn, perheen ja vapaa-ajan voi sovittaa yhteen. Edelleen on työnantajia, jotka eivät ymmärrä, mikä merkitys perhemyönteisellä suhtautumisella on, hän sanoo.
Jokaisella juristilla pitäisi olla mahdollisuus tasapainoiseen työelämään, jossa työn, perheen ja vapaa-ajan voi sovittaa yhteen.
Puheenjohtajien mielestä liiton täytyy aktiivisesti nostaa epäkohtia esille.
– Uskon, että Lakimiesliitto pystyy oikeasti vaikuttamaan työkulttuuriin ja siihen, millaisia asenteita ja ajattelumalleja työnantajilla on. Sekä luomaan kestäviä toimintatapoja, jotta juristit jaksavat työelämässä eläkeikään, Hietanen-Tanskanen toteaa.
Tavoitteena vastuullisen työnantajan koodisto
Linna muistuttaa, että uupumisen kierre alkaa yhä nuorempana: lukiolaiset kamppailevat arvosanojen kanssa, jotta todistusvalinta ei mene ohi, opiskelijat korottavat arvosanojaan, jotta saisivat auskultointipaikan ja hyvän työpaikan – ja rankkaan työelämään astutaan valmiiksi väsyneenä.
– Yksi liiton kärkihankkeista keskittyy nyt erityisesti 0–5 vuotta alalla olleiden juristien jaksamiseen, hän kertoo.
Liitossa on myös kehitteillä työkalu työelämän kulttuurisen muutoksen tueksi: vastuullisen työnantajan koodisto.
– Eli kun asiakas antaa toimeksiannon esimerkiksi asianajotoimistolle, toimeksiannossa voi edellyttää, että työnantaja toimii suhteessa työntekijöihin eettisesti kestävällä tavalla, Linna sanoo.
Kyllä me aiheesta olemme mekkalaa pitäneetkin.
Aina jaksaminen ei toki ole kiinni asenteista, vaan heikoista resursseista.
– Esimerkiksi tuomari- ja syyttäjäresursseista sekä yliopistoista nakerretaan vuosi vuodelta paloja pois. Tähän on pyrittävä vaikuttamaan – ja kyllä me aiheesta olemme mekkalaa pitäneetkin, Linna toteaa.
Juristikunnassa kaivataan moninaisuutta
Työelämän kehittämisessä toiseksi tärkeimmäksi kohdaksi sekä jäsenistön että valtuutettujen vastauksissa nousi yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen. Parannusta on tapahtunut esimerkiksi perhevapaissa, mutta alalla on edelleen selittämätöntä palkkaeroa naisten epäeduksi, Linna toteaa.
Tärkeäksi kysymyksesi on noussut myös juristikunnan moninaisuus.
– Mitä monikulttuurisempia ja eri taustoista tulevia lakimiehiä on, sitä parempi. Lakimiehet hoitavat tavallisten ihmisten tavallisia asioita, ja heillä täytyy olla ymmärrystä yhteiskunnan moninaisuudesta, Linna sanoo.
Lakimiehillä täytyy olla ymmärrystä yhteiskunnan moninaisuudesta.
Jotta OTM-koulutus olisi jatkossakin eritaustaisten ihmisten saavutettavissa, Linna näkee pääsykokeella tärkeän roolin. Pääsykokeen puolesta liputtivat vaalikoneessa vahvasti sekä jäsenistö että valtuutetut.
– Pääsykoe on reilumpi kotitaustasta riippumattomana – tai jos hakija on myöhäisherännäinen, joka on lukiossa harrastanut enemmän nuoruutta kuin pänttäämistä. Lisäksi pääsykoe mittaa soveltuvuutta alalle.
Hietanen-Tanskanen muistuttaa, että aloituspaikkojen määrä on pidettävä maltillisena: työttömiä juristeja on jo noin 500.
– On yleinen paine saada lisää korkeakoulupaikkoja. Ja helppo sanoa, että lisätään paikkoja oikeustieteelliseen, sillä juristeja on moneen muuhun alaan verrattuna edullista kouluttaa. Tässä asiassa meidän pitää olla hereillä.
Liiton nimi herättää keskustelua
Selkeintä hajontaa vaalikonevastauksissa sekä valtuutettujen kesken että suhteessa jäsenistöön oli näkemyksissä Lakimiesliiton nimestä.
Yhtäältä jäsenistössä kannatusta sai se, että nimi tulisi muuttaa, koska nykyinen nimi voidaan kokea sukupuolittuneeksi mies-päätteen vuoksi. Toisaalta moni oli sitä mieltä, että nimi tulisi säilyttää nykyisellään. Valtaosasta valtuutetuista kysymys ei sen sijaan ole yksinkertainen, ja heistä keskustelua pitää jatkaa.
– Valtuutetut olivat myös jäsenistöä valmiimpia hyväksymään sukupuolineutraalin brändinimen virallisen nimen rinnalle. Edellisessä valtuuskunnassa aihetta on jo sivuttu, mutta jäsenistölle tällainen ehdotus niin sanotusta brändinimestä tuli ehkä vähän puskista, Linna toteaa.
Valtuutetut olivat jäsenistöä valmiimpia hyväksymään sukupuolineutraalin brändinimen virallisen nimen rinnalle.
Tanskanen-Hietanen pitää vaalikoneen vastausvaihtoehtoja nimikysymyksessä hieman vaikeasti tulkittavina, mutta näkee merkkejä positiivisesta suhtautumisesta niin nimen vaihtoon kuin brändinimeenkin – tai vähintään valmiutta keskusteluun.
– Tulos kertoo selvästi ainakin siitä, että tämän valtuuskunnan aikana nimiasia pitää rohkeasti ratkaista. Sekä miettiä, miten päätös tehdään, jotta se on hyväksyttävissä myös jäsenistössä.
Äänestysaktiivisuus kasvoi edellisvaaleista
Lakimiesliiton valtuuskunnan vaalit järjestettiin sähköisesti syys-lokakuussa 2021. Valtuuskunta valittiin vuosille 2021–2024. Ensimmäinen kokous oli marraskuussa. Ääniä annettiin 2 804, ja äänestysprosentti oli 23,7. Vuoden 2018 vaaleissa äänestysprosentti oli 19,1.
Vaalikoneeseen kävi vastaamassa ja tutustumassa ehdokkaisiin noin 2 300 ihmistä.
Valtuuskuntaan valitaan 40 valtuutettua, ja lisäksi on neljä edustajaa opiskelijajärjestöistä. Paikkajako on seuraava (suluissa edelliskauden paikat): Hallinnon puolesta 4 (5), Juridiska Föreningen i Finland 1 (1), Naisjuristit 1 (1), Nuoret Juristit 8 (4), PUSH 5 (5), Suomalainen Lakimiesyhdistys 7 (7), Suomen Asianajajaliitto 2 (3), Tuomarit/esittelijät 7 (9) ja Yksityisalojen lakimiehet 5 (5).
Vaalikone oli auki vaalien ajan. Siinä kävi vastaamassa ja tutustumassa ehdokkaisiin noin 2 300 ihmistä.
