Useat panelistit ja kommentoijat yleisöstä kiinnittivät huomiota työntekoon käytetyn ajan hallintaan Lakimiesliiton keskustelutilaisuudessa ”Työ antaa, työ ottaa – mihin hintaan?” Nuoret juristit ovat kunnianhimoisia ihmisiä, jotka ovat valmiita ottamaan paljon vastuuta. He ovat myös tarkkoja ja haluavat tehdä työnsä laadukkaasti. Tämä saattaa joskus johtaa siihen, että on vaikea vetää rajoja työntekoon käytetyn ajan suhteen.
– On vain opittava joskus sanomaan ei, Naisjuristit ry:n puheenjohtaja ja Keskuskauppakamarin lakimies Anne Horttanainen totesi. Hän oli erittäin tyytyväinen siihen, että Keskuskauppakamarissa on otettu käyttöön sähköinen työajan seuranta.
– Olimme monet epäileväisiä aluksi, mutta tajusimme nopeasti, kuinka seuranta pakotti meidät seuraamaan työmääriämme aikaisempaa tarkemmin. Tämä johti työpäivien lyhenemiseen ja toiminnan tehostumiseen. Tärkeintä ei ole se, kuinka kauan töissä on, vaan mitä siellä tekee, hän totesi.
Myös Tieto Oyj:llä Legal Counselina työskentelevä Jalmari Sasi piti työajan seurantaa ehdottomasti positiivisena asiana.
– Se selkiyttää myös työntekijälle sitä, mitä häneltä odotetaan. Kun työntekijä tietää, että silloin tällöin tulevat ylitunnit voi ottaa myöhemmin takaisin, hän on myös valmis tekemään joskus pidempiä päiviä.
Asianajaja Kaisa Voutilainen painotti myös itsensä kuuntelemista ja rohkeutta puhua asioista, jos työmäärät uhkaavat kasvaa liian suuriksi.
– Itselläni oli eräässä vaiheessa tilanne, jossa alkoi tuntua siltä, että työmäärät olivat liiallisia. Kun ensin myönsin tämän itselleni ja sen jälkeen otin asian puheeksi esimiesteni kanssa, tilanteeseen löytyi apua. Näistä asioista pitää vain uskaltaa keskustella avoimesti työpaikalla, vaikka se saattaa joskus vaikealta tuntuakin. Hyvä esimies ottaa asian vakavasti ja puuttuu tilanteeseen, Asianajotoimisto Borenius & Kemppisellä työskentelevä Voutilainen kertoi.
Asianajo- ja muun lakipalvelualan tilanteesta puhuttiin paljon paneelin työaika- ja työolo-osiossa. Fondia Oy:n toimitusjohtajana työnantajanäkökulmaa paneelissa edustanut Timo Lappi on sitä mieltä, että työajan seuranta ja sen pitäminen terveellisellä tasolla on työnantajapuolelta tahtokysymys.
– Ei se ole teknisesti mitenkään vaikeata toteuttaa. Meillä on Fondiassa työaikapankkijärjestelmä ja kannustamme kaikkia työntekijöitämme suorittamaan työt normaalin työajan puitteissa. Työaikoja pidetään kurissa myös käänteisten insentiivien avulla. Jos mennään sovitun työtuntirajan yli, bonukset alkavat pienentyä. Tämä järjestelmä myös pakottaa jakamaan työt tasaisesti tiimien sisällä.
Lakipalvelualalla ei ole kollektiivista sopimustoimintaa ja tämä on selvästi nousemassa entistä julkisemmaksi keskustelunaiheeksi nuorten juristien keskuudessa. Lakimiesliiton yksityissektorin valiokunnan ja Nuoret Lakimiehet ry:n hallituksen jäsenellä, asianajaja Elli Björkbergillä on asiasta selvät mielipiteet.
– Tähän asiaan ei saada muutosta, elleivät alan työntekijät muuta asenteitaan esimerkiksi ylitöiden korvauksetonta tekemistä kohtaan. Jos eivät työntekijäasemassa olevat juristit itse ala äänekkäästi kuuluttaa alaa koskevan työaika- ja muita kysymyksiä koskevan sopimuksen perään, ei sellaista koskaan tule. Järjestäytyminen Lakimiesliittoon on tämänkin vuoksi erittäin tärkeää, koska liitto on se taho, joka pystyy viemään jäsentensä asiaa eteenpäin.
Asenteet perhevapaita kohtaan muuttumassa
Perhevapaiden osalta keskustelua käytiin erityisesti töihin paluuseen liittyvistä tilanteista ja miesten pitämistä perhevapaista. Lakimies Tommi Rainerma Lakimiesliitosta kertoi, että liiton työsuhdeneuvonnassa tulee silloin tällöin eteen tilanteita, joissa jäsen palaa pitkän perhevapaan jälkeen töihin, mutta organisaatio- tai muiden muutosten takia samoihin tehtäviin paluu osoittautuu monimutkaiseksi.
– Yleensä nämä asiat pystytään sopimaan työnantajan ja työntekijän kesken tavalla tai toisella, oikeuteen ei ole juuri tarvinnut mennä, Rainerma kertoo. Toinen perheenlisäykseen liittyvä tilanne, johon Rainerma silloin tällöin törmää, koskee työhaastatteluita.
– Joskus jäseneltä kysytään työhaastattelussa perheen perustamiseen tai perheenhuoltovelvoitteisiin liittyviä kysymyksiä, mikä ei sinänsä ole hyväksyttävää. Yleispätevää vastausta siihen, miten tällaiseen kysymykseen kannattaa vastata, on vaikea antaa. Selvää kuitenkin on, että jos työnantaja, vaikkapa kysyttyään asiaa, on tietoinen esimerkiksi hakijan raskaudesta ja kyseistä hakijaa ei tehtävään valita, on työnantajalla näyttötaakka siitä, ettei kyseinen seikka ole vaikuttanut valintaan.
Yleisesti ottaen oltiin panelistien ja yleisön keskuudessa sitä mieltä, että työnantajien asenteet perhevapaita ja miesten perhevapaita kohtaan ovat muuttuneet hyväksyvämpään suuntaan.
– Fondiassa maksamme erillistä bonusta, jos työntekijämme saa lapsen ja kannustamme pitämään perhevapaita, Timo Lappi kehaisi.
Vaikka miehet edelleen melko harvoin pitävät laissa heille erikseen taattujen isyysvapaan ja isäkuukauden lisäksi muita perhevapaita, on positiivisia esimerkkejä lisääntyvässä määrin. Anne Horttanaisen puoliso jäi perheen toisen lapsen syntymän jälkeen useaksi kuukaudeksi vanhempainvapaalle Annen palatessa työelämään ja nautti koti-isyydestään täysin rinnoin.
– Naiset, antakaa myös miehillenne mahdollisuus pitää pitkä perhevapaajakso, Horttanainen muistutti.
– Meidän miesten tulee nähtävästi vain olla rohkeampia ja vaatia puolisoiltamme omaa osaamme perhevapaista, paneelin puheenjohtajana toiminut Lakimiesliiton oikeuspoliittinen asiamies Mikko Salo päätti keskustelun.
Määräaikaisuuksilla puolensa ja puolensa
Varsinkin julkisella sektorilla työnantajien ketjuttamat määräaikaiset virkasuhteet muodostavat usein nuorille juristeille ongelmia käytännön elämässä.
– Isojen taloudellisten ratkaisujen tekeminen, kuten uuden asunnon hankkiminen, saattaa muodostua hankalaksi, kun lähitulevaisuudessa ei ole tiedossa vakituista virkasuhdetta, Turun hovioikeudessa hovioikeudenviskaalina työskentelevä Minnimari Saari totesi.
Valtiolla on voimassa käytäntö, jossa viran vakinainen haltija siirtyy toisiin tehtäviin pitkäksikin ajaksi, mutta voi pitää vakinaisen virkansa, jota hoitamaan palkataan määräaikaisia sijaisia. Tavallista myös on, että määräaikaisiin virkasuhteisiin palkataan työntekijöitä purkamaan käsittelyruuhkia hyvinkin lyhyiksi ajanjaksoiksi. Näihin tilanteisiin liittyvät ongelmat tunnustetaan julkisella sektorilla työskentelevien juristien keskuudessa, mutta hyviäkin puolia systeemissä nähdään.
– Toisaalta määräaikaiset virkasuhteet ovat nuorille juristeille mahdollisuus saada jalkaa oven väliin ja hankkia kokemusta erilaisista tehtävistä, Kirsi Kohonen totesi. Hän työskentelee parhaillaan Tuusulan käräjäoikeudessa ma. käräjätuomarina.
Lakimiesliitolle eväitä nuorten edunvalvontaan
Yli kolmen tunnin vilkkaan keskustelun jälkeen yleisö ja panelistit siirtyivät jatkamaan keskustelua iltapalan ääreen. Yleisössä istunut ja keskusteluun osallistunut Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lindberg oli illan antiin erittäin tyytyväinen.
– Hienoa, että saatiin tupa täyteen ja paljon keskustelua aikaan. Saamme tästä runsaasti eväitä nuoren jäsenistömme edunvalvontaan. Tämäntyyppisiä tilaisuuksia tulemme varmasti järjestämään jatkossakin.
