Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen on huolissaan nuorten työllistymisestä.
Hän pitää tärkeänä, että nuoret saavat kesätöitä.
– Kyse ei ole pelkästään siitä, että moni rahoittaa kesätöillä elämisensä lukukausien aikana. Työnteosta on paljon pitkäaikaisempaa hyötyä. On vaikea työllistyä valmistumisen jälkeen, jos oman alan työkokemusta ei ole kertynyt.
Myös yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että nuoret pääsevät nopeasti työelämään. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen edellyttää, että yhä useammat ovat töissä ja että työurat pitenevät myös työuran alusta.
Viljanen pitää ongelmallisena, että osa nuorista jää kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Peruskoulun ja lukion opinto-ohjauksen tehostamisella olisi mahdollista nopeuttaa työelämään siirtymistä, jos nuoret sen ansiosta tekevät heille sopivia valintoja.
– Suomessa ei enää ole töitä, joihin pääsee ilman minkäänlaista koulutusta.
Työttömät nuoret on saatava kouluttautumaan, muutoin he ovat vaarassa jäädä kokonaan työelämän ulkopuolelle.
Korkeakouluun hakeutuvien pääsyä koulutukseen pitää nopeuttaa, samoin valmistumista ja siirtymistä työelämään. Koulutuspaikat tulisi määritellä työelämän tarpeiden mukaan.
– Meillä on jo nyt ylimääräistä, yhteiskunnan varoin toteutettua koulutusta, josta valmistuneet eivät saa alansa työtä. Tällöin ajaudutaan helposti uuteen tutkintokoulutukseen.
Viljanen katsoo, että työvoimahallinnon ja korkeakoulujen välistä vuoropuhelua on parannettava.
– Laadullinen työllistyminen eli oman alan töihin pääseminen on otettava osaksi korkeakoulujen rahoitusjärjestelmää. Silloin korkeakouluja palkitaan siitä, että vastavalmistuneet työllistyvät.
Viljanen harmittelee myös korkeakoulujen resurssipulaa.
– Koska korkeakoulujen rahoitus on alimitoitettu, ei opetusta, tenttejä ja ryhmäkokoja pystytä aina järjestämään parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä hidastaa opiskelua ja pidentää opiskeluaikoja.
